ADVERTISE SUBSCRIBE TECHNICAL ARTICLES EVENTS ETNdigi ABOUT USCONTACT
ETNdigi-superbanner
2026  # Double square

IN FOCUS

3D-piirit pakottavat suunnittelun huomioimaan lämmön, tehon ja mekaniikan

3D-IC-arkkitehtuureihin siirtyville suunnittelutiimeille suorituskyvyn ja luotettavuuden jatkuva parantaminen tuo mukanaan tuttuja mutta yhä monimutkaisempia haasteita: miten hallitaan tehonkulutusta, poistetaan lämpöä ja otetaan huomioon erilaisten fysikaalisten ilmiöiden monimutkainen vuorovaikutus pinotuissa rakenteissa?

Lue lisää...

ETNtv

 
ECF25 videos
  • Jaakko Ala-Paavola, Etteplan
  • Aku Wilenius, CN Rood
  • Tiitus Aho, Tria Technologies
  • Joe Hill, Digi International
  • Timo Poikonen, congatec
  • ECF25 panel
ECF24 videos
  • Timo Poikonen, congatec
  • Petri Sutela, Testhouse Nordic
  • Tomi Engdahl, CVG Convergens
  • Henrik Petersen, Adlink Technology
  • Dan Still , CSC
  • Aleksi Kallio, CSC
  • Antti Tolvanen, Etteplan
ECF23 videos
  • Milan Piskla & David Gustafik, Ciklum
  • Jarno Ahlström, Check Point Software
  • Tiitus Aho, Avnet Embedded
  • Hans Andersson, Acal BFi
  • Pasi Suhonen, Rohde & Schwarz
  • Joachim Preissner, Analog Devices
ECF22 videos
  • Antti Tolvanen, Etteplan
  • Timo Poikonen, congatec
  • Kimmo Järvinen, Xiphera
  • Sigurd Hellesvik, Nordic Semiconductor
  • Hans Andersson, Acal BFi
  • Andrea J. Beuter, Real-Time Systems
  • Ronald Singh, Digi International
  • Pertti Jalasvirta, CyberWatch Finland
ECF19 videos
  • Julius Kaluzevicius, Rutronik.com
  • Carsten Kindler, Altium
  • Tino Pyssysalo, Qt Company
  • Timo Poikonen, congatec
  • Wolfgang Meier, Data-Modul
  • Ronald Singh, Digi International
  • Bobby Vale, Advantech
  • Antti Tolvanen, Etteplan
  • Zach Shelby, Arm VP of Developers
ECF18 videos
  • Jaakko Ala-Paavola, Etteplan CTO
  • Heikki Ailisto, VTT
  • Lauri Koskinen, Minima Processor CTO
  • Tim Jensen, Avnet Integrated
  • Antti Löytynoja, Mathworks
  • Ilmari Veijola, Siemens

ETN

Oct Nov # TME square
TMSNet  advertisement
ETNdigi
A la carte
AUTOMATION DEVICES EMBEDDED NETWORKS TEST&MEASUREMENT SOFTWARE POWER BUSINESS NEW PRODUCTS
ADVERTISE SUBSCRIBE TECHNICAL ARTICLES EVENTS ETNdigi ABOUT US CONTACT
Share on Facebook Share on Twitter Share on LinkedIn

TECHNICAL ARTICLES

Mikä tekee koneen älykkääksi?

Tietoja
Kirjoittanut Veijo Ojanperä
Julkaistu: 07.02.2018
  • Sulautetut
  • Automaatio

Miten tuotantotehokkuutta voidaan parantaa? Tuotantolinjojen merkittävä tehostaminen on entistä haastavampaa. Älykkään automaation tuominen työpaikoille on innovatiivinen ratkaisu tähän ongelmaan, mutta kaiken takana on suuri määrä dataa.

Artikkelin on kirjoittanut Omron Europen tutkimusjohtaja Tim Foreman. Hän aloitti yhtiössä jo vuonna 1993 ohjelmistojen suunnittelijana. Koulutukseltaan hän on fysiikan tohtori Utrechtin yliopistosta. Omronin tutkimusta Euroopassa hän on johtanut vuodesta 2007 lähtien. 

Tutustutaan ensin Omronin Forpheus-pöytätennisrobottiin. Se ilmentää erinomaisesti Omronin konefilosofiaa, sillä se on integroitu, interaktiivinen ja älykäs. Mutta miten Forpheuksen kaltainen kone pystyy pelaamaan tennistä?

Forpheuksessa yhdistyy useita tekniikoita, jotka mahdollistavat ihmisen ja koneen välisen vuorovaikutuksen, mutta "älykkääksi" sen tekee data. Tiedonkeruu, dataan perustuva mallinnus, mallien soveltaminen ja loppukädessä mallien käyttäminen ja arvioiminen koneen oman toiminnan säätämiseksi, eli koneoppiminen.

Ensimmäisessä vaiheessa tietoa kerätään yksittäisistä koneista tai mieluiten koko tuotantolinjasta. Näin saadaan suuri määrä dataa, jota kutsutaan massadataksi. Tiettyyn pisteeseen saakka tätä dataa voidaan käsitellä tehokkaasti ja edullisesti nykyisellä käsittelyteholla ja pilvitallennuksen avulla. Puhdas data on ensiarvoisen tärkeää käsittelyn tehostamisessa ja parhaiden tulosten saavuttamisessa. Jo pelkän kerätyn datan esittäminen näytöllä helposti ymmärrettävässä muodossa voi auttaa käyttäjiä tunnistamaan ja korjaamaan prosessin ongelmat.

Datan analysointi auttaa käyttäjiä

Esittämällä prosessin toimintaan liittyvät tiedot tällä tavalla voimme parantaa tehokkuutta jopa 20-30 prosenttia. Kun datan määrä kasvaa, ihminen ei pysty yhtä helposti tulkitsemaan sitä tai havaitsemaan toimintamalleja. Suuren tietomäärän kanssa apuun tulevat ihmistä tarkemmat datan analysointiohjelmistot. Ne voivat tunnistaa suorituskykytiedoissa esiintyvät epäsäännöllisyydet ja raportoida mahdollisista ongelmista käyttäjälle.

Kun yhä suurempi tietomassa analysoidaan entistä "älykkäämmin", myös siitä saadut tulokset ja huomiot ovat aiempaa kattavampia ja tarkempia. Esimerkiksi pelkän ongelman tunnistamisen sijaan järjestelmä pystyy paikantamaan ongelman tarkan sijainnin linjastossa ja se myös tietää, mitä on tehtävä ongelman korjaamiseksi. Käyttäjän työ helpottuu ja linjasto tehostuu entisestään.

Kun tiedon määrä kasvaa, tiedonhallinnasta tulee tärkeää. Kerätty data lähetetään usein tarkempaan tutkintaan, jolloin mallit tunnistetaan paremmin. Tämän jälkeen tunnistetut mallit lähetetään takaisin tehtaalle, jossa kone ottaa ne käyttöön reaaliajassa.

Datan käyttäminen automaation lisäämiseen

Automaation voi viedä myös asteen pidemmälle. Älyjärjestelmät voivat tunnistaa ongelman tai mahdollisen ongelman, raportoida siitä ja sen jälkeen automaattisesti säätää tuotantolinjan osia niin, että linjasto pystyy kompensoimaan ongelman korjaamisen aikana mahdollisesti syntyvää vajetta – ja koneet tekevät kaiken tämän luonnollisesti turvallisten käyttöparametrien rajoissa. Kaikki tämä parantaa tuotantotehokkuutta.

Mitä tämä tarkoittaa yksittäisen koneen tasolla? Älykkäät koneet, jotka pystyvät analysoimaan tietoja, voivat optimoida toimintansa mihin tahansa tilanteeseen, sillä ne "tietävät", kuinka niiden normaalisti tulisi toimia. Ne valvovat omaa suoritustaan ja varmistavat, että toiminta on odotetun mukaista. Jos kone havaitsee vian tai tavallisesta toimintamallista poikkeavan toiminnan, se raportoi ongelmasta koko järjestelmälle ja mahdollisuuksien mukaan säätää toimintaansa kompensoidakseen ongelmaa. Järjestelmän kannalta on tärkeää, että kaikkia muutoksia tasapainotetaan linjastossa, jotta koneiden välinen toiminta säilyy yhtenäisenä.

Todellista älytehdasautomaatiota

Datan monipuolisuus on yksi suurimmista älytehtaisiin siirtymistä vaikeuttavista tekijöistä. Tästä syystä Omron ottaa omissa prosesseissaan käyttöön älyjärjestelmiä tarkastellakseen niiden vaatimuksia ja kehittääkseen parhaita käytäntöjä. Ja opittavaa on paljon: kun Omron aloitti omien prosessiensa tutkimisen noin kaksi vuotta sitten, ensimmäinen datatutkija käytti 80 prosenttia ajastaan pelkästään datan siivoamiseen.

Nyt Omron hyödyntää kaikkea oppimaansa järjestelmissään ja tuotteissaan tuodakseen älykkään automaation hyödyt myös asiakkailleen. Omron tekee yhdessä useiden asiakkaidensa kanssa testejä älykkään automaation parissa nähdäkseen, missä prosessien pullonkaulat sijaitsevat. Tutkimuksen todellinen arvo nähdään vasta silloin, kun se tehdään oikeissa tehtaissa.

Ihmisen ja koneen välinen vuorovaikutus

Tiedonkeruun ja analysoinnin tukemana älykäs automaatio voidaan tuoda myös ihmisen ja koneen väliseen vuorovaikutukseen. Hyvä esimerkki on jo aiemmin mainittu Omronin pöytätennismestari Forpheus, joka pystyy havainnoimaan pöydän toisella puolella olevan vastustajan liikkeitä samalla kun sen kamerat seuraavat myös pallon liikettä. Analysoimalla antureista saamansa tiedot kone laskee liikkeet tarkasti ja nopeasti ja pystyy siten ennakoimaan, miten vastustaja lyö palloa ja mihin suuntaan pallo lähtee. Sen jälkeen Forpheus liikuttaa mailaansa osuakseen palloon ja lyö sen takaisin pöydän toiselle puolelle.

Se, miten helppoa tai vaikeaa pallon palauttaminen sille on, on merkki yhdestä tavasta, jolla älykästä konetta voi hyödyntää yleisessä käytössä. Forpheus arvioi vastustajansa taitotason tämän pelitavan perusteella ja mukauttaa oman pelinsä vastustajan tason mukaan. Jos kone pelaa hieman vastustajaa paremmin, se tarjoaa vastustajalleen haastavan pelin ilman turhautumista. Älykkäitä koneita voi siis myös käyttää ihmisten koulutukseen.

Koulutusta työn lomassa

Koneen koulutusosaamista voi hyödyntää kaikissa konesovelluksissa ja se soveltuu erinomaisesti tuotantoteollisuuteen. Älykkäät robotit pystyvät arvioimaan käyttäjän osaamistason töissä, jotka tämä tekee robottien kanssa tai robottien ohjaamissa järjestelmissä, esimerkiksi kun kone nostaa raskaan kuorman ja käyttäjä hienosäätää sen sijoituksen. Tässä tilanteessa robotti hyödyntää käyttäjästä tekemäänsä arviota tämän koulutukseen tai työn helpottamiseen lisäohjeita antamalla.

Paremman tehokkuuden lisäksi älykäs automaatio voi tehdä työstä hauskempaa sekä robottien että muiden koneiden kanssa. Koneet tunnistavat tuotantolinjalla työskentelevän henkilön ja ovat henkilökohtaisessa vuorovaikutuksessa tämän kanssa tarjoten hyviä vinkkejä ja neuvoja työskentelyyn.

Ilman perinteistä konetekniikkaa meillä ei olisi tämän päivän integroituja ja interaktiivisia koneita. Älykkäitä niistä saadaan lisäämällä vähän datatieteeseen pohjautuvaa tekniikkaa.

MORE NEWS

Suomessa kehitettiin 35 euron AR-lasit

Itä-Suomen yliopiston tutkijat ovat kehittäneet lisätyn todellisuuden lasit, joiden komponentit maksavat vain noin 35 euroa. OpenAR-S-lasit näyttävät langattomien antureiden mittaustiedot suoraan käyttäjän näkökentässä. Koko rakenne perustuu edullisiin vakiokomponentteihin ja 3D-tulostukseen.

AMD lupaa murskata Nvidian Veran suorituskyvyssä

Tekoälyagentit kasvattavat datakeskusten perinteisten palvelinprosessorien merkitystä. Tekoälymallien suorittamisen lisäksi agenttien on käsiteltävä tietokantoja, ajettava ohjelmakoodia ja ohjattava yrityssovelluksia. AMD vastaa kasvavaan laskentatarpeeseen kuudennen sukupolven Epyc-prosessoreilla, jotka perustuvat uuteen Zen 6 -arkkitehtuuriin.

Ilmajäähdytys ei enää riitä tekoälyräkkiin

Tekoälypalvelinten tehotiheys kasvaa niin nopeasti, että perinteinen ilmajäähdytys ei enää yksin riitä. – Tulevaisuudessa tekoälyräkin tehotiheys voi nousta jopa yhteen megawattiin. Se vastaa karkeasti noin 200 tavallisen sähköuunin yhteenlaskettua tehoa, sanoo Schneider Electricin Secure Power -liiketoimintayksikön Suomen myyntijohtaja Juho Huusko.

Uusi eRedCap tositoimissa ensimmäistä kertaa

Ericsson ja Altair Semiconductor ovat muodostaneet ensimmäisen onnistuneen verkkoyhteyden eRedCap-tekniikalla, joka on entistä kevyempi versio 5G:stä. Tekniikan avulla voidaan rakentaa edullisempia ja vähemmän energiaa kuluttavia IoT-laitteita. Kaupallisia toteutuksia odotetaan vuonna 2027.

Hugging Face joutui torjumaan tekoälyhyökkäystä avoimella kielimallilla

– Kun yritimme analysoida hyökkäystä perinteisellä, suljettuun kielimalliin perustuvalla järjestelmällämme, turvarajoitukset estivät sen käytön, kertoi Hugging Facen perustaja Thomas Wolf Slushin Founder Stagella Helsingissä. Lopulta yritys joutui turvautumaan avoimeen kielimalliin selvittääkseen, miten tekoälyagentit olivat hyökänneet sen järjestelmiin.

Vibe-koodaus tulee nyt myös raudalle

Tekoäly on mullistanut ohjelmistokehityksen, mutta elektroniikan rakentaminen vaatii edelleen erityisosaamista. Tanskalainen Atech haluaa muuttaa tämän. Slushissa yrityksen perustaja Tomas Harmer esitteli, kuinka toimivan elektroniikkalaitteen voi rakentaa muutamassa minuutissa keskustelemalla tekoälyn kanssa.

Tekoäly ei saa vielä päättää teollisuusverkoissa

– Tuotantoverkkojen kriittisyys pakottaa tietynlaiseen konservatiivisuuteen, sanoo Advanian verkkoliiketoiminnan johtaja Timo Lindfors. Tekoälyä voidaan jo käyttää teollisuusverkkojen hallinnan tukena, mutta itsenäisiin päätöksiin sitä ei juuri päästetä. Ennen kuin tekoäly voi tehdä muutoksia omin päin, sen on osattava myös peruuttaa virheelliset päätöksensä.

Kielimallit eivät riitä roboteille

Suuret kielimallit ovat oppineet käsittelemään tekstiä, kuvia ja valtavia tietomääriä, mutta ne eivät vielä ymmärrä fyysistä maailmaa ihmisen tavoin. General Intuitionin Vincent Mitchellin mukaan robotiikan seuraava suuri harppaus edellyttää toimintamalleja, joiden kouluttamisessa videopelit ja simulointi voivat nousta ratkaisevaan asemaan.

Tekoälykisa siirtyy käyttöliittymien väliseksi

Tekoälyn seuraavaa kilpailua ei välttämättä ratkaista kielimallien suorituskyvyllä vaan sillä, miten niitä käytetään. Suomalaiset Jolla ja Venho.ai uskovat henkilökohtaiseen tekoälyagenttiin, joka toimii käyttäjän omassa laitteessa ilman pilvipalvelua. Älypuhelin ei kuitenkaan riitä kaikkeen, sillä paikallisten tekoälymallien suorittamista rajoittavat muisti, virrankulutus ja lämmöntuotto.

Omron tuo kyberturvan vanhoihin automaatiojärjestelmiin

Teollisuusautomaation kyberturvaa voidaan parantaa ilman koko ohjausjärjestelmän uusimista. Omronin uusi CJ3M-logiikka tuo salatun tiedonsiirron ja käyttöoikeuksien hallinnan vanhoihin CJ2M-järjestelmiin pelkällä prosessoriyksikön vaihdolla.

Datakeskusten nopeutuminen vaatii yhä tarkempaa ajoitusta

Datakeskusten tiedonsiirtonopeuksien kaksinkertaistuminen kiristää kellopiirien tarkkuusvaatimuksia. SiTime on julkistanut kaksi uutta kellopiiriperhettä, jotka tukevat 224 gigabitin SerDes-yhteyksiä ja PCIe 7.0 -väylää. Piirit on kehitetty alun perin Renesasilla, jonka kellopiiriliiketoiminta suunnittelijoineen ja immateriaalioikeuksineen on siirtynyt SiTimelle.

Stubb uskoo Suomen nousevan tekoälyinfran suurvallaksi

Presidentti Alexander Stubb uskoo, että Suomella on poikkeuksellisen vahvat edellytykset nousta tekoälyn infrastruktuurin suurvallaksi. Slush 2026 -tapahtuman avauskeskustelussa Stubb nosti esiin Suomen puhtaan energian, Nokian verkkoteknologian sekä vahvan kvantti- ja avaruusteknologian osaamisen. Hänen mukaansa tekoälyn seuraava suuri kilpailu käydään infrastruktuurista.

NB-IoT irtautuu maanpäällisistä verkoista

NB-IoT-laitteiden yhteydet eivät enää rajoitu matkapuhelinverkkojen kuuluvuusalueille. Satelliittioperaattori Iridium on aktivoinut uuden NTN Direct -palvelunsa, joka tuo 3GPP-standardeihin perustuvan NB-IoT-tiedonsiirron koko maapallon kattavaan satelliittiverkkoon. Ensimmäinen palveluun hyväksytty moduuli tulee Nordic Semiconductorilta.

Suomalainen Willo tekee Teslan unelmasta totta

Nikola Tesla haaveili jo yli sata vuotta sitten maailmasta, jossa sähköä voitaisiin siirtää ilman johtoja. Nyt suomalainen Willo on ottanut merkittävän askeleen kohti tämän vision toteutumista. Yhtiö esitteli Helsingissä maailman ensimmäiseksi kuvaamansa langattoman tehonsiirron, jossa vastaanotin voi sijaita täysin vapaasti kolmiulotteisessa magneettikentässä. Akuton lamppu syttyi heti, kun se tuotiin huoneeseen.

SolidRun siirsi 10 gigabitin Ethernetin vaikeimman osan moduulille

Nopean Ethernet-yhteyden toteuttaminen on yksi teollisuuden sulautettujen järjestelmien vaativimmista piirilevysuunnittelun tehtävistä. SolidRun on ratkaissut ongelman integroimalla kaikki kolme Ethernetin PHY-piiriä suoraan uuteen NXP i.MX 95 -prosessorimoduuliinsa.

Fujitsu yhdistää AI-palvelimet sadan kilometrin päässä toisistaan

Fujitsun verkkoteknologiayhtiö 1Finity on kehittänyt optisen verkkokortin, jolla eri datakeskuksissa sijaitsevia tekoälypalvelimia voidaan yhdistää jopa 800 gigabitin sekuntinopeudella noin sadan kilometrin etäisyydellä. Uutuuden tavoitteena on saada hajautetut GPU-resurssit tehokkaampaan käyttöön.

Wi-Fi 8 testaaminen onnistuu jo ennen standardin valmistumista

Wi-Fi 8 -standardin odotetaan valmistuvan vasta vuonna 2028, mutta ensimmäisiä laitteita voidaan jo testata. Anritsu on päivittänyt MT8862A-mittausalustansa tukemaan uutta WLAN-tekniikkaa sekä Bluetooth LE -yhteyksiä.

Suomalainen salain sai ensimmäisenä Naton hyväksynnän

Suomalaisen Instan kehittämä salauslaite on saanut ensimmäisenä kotimaisena salausratkaisuna Naton Confidential-tason hyväksynnän. Traficom on lisäksi todennut Insta SafeLink Secret -salaimen täyttävän Suomen turvallisuusluokan II eli SALAINEN-tason vaatimukset. Hyväksynnät avaavat laitteelle käyttömahdollisuuksia sekä Suomen viranomaisverkoissa että Naton turvallisuusluokitellussa tiedonsiirrossa.

Kelluu kehitti lentävän tutkan Suomen itärajan valvontaan

Suomalainen Kelluu on kehittänyt ilmalaivaansa passiivisen tutkan, joka havaitsee kohteita radio-, televisio- ja matkapuhelinverkkojen signaalien heijastuksista. HALO-järjestelmä ei lähetä itse mitään, joten sen toimintaa ei voi paikantaa tutkalähetteen perusteella.

Würth tuo suuret virrat tavalliselle piirilevylle

Suurten virtojen johtaminen piirilevyllä on perinteisesti edellyttänyt paksuja kuparikerroksia tai erikoisrakenteita. Würth Elektronik ICS uusi PowerBusbar PF -virtakisko mahdollistaa suurten virtojen siirtämisen myös tavallisella FR4-piirilevyllä. Samalla voidaan pienentää piirilevyn kokoa ja valmistuskustannuksia.

Oct Nov   # puffbox mobox till square
2026  # mobox för double square
TMSNet  advertisement

© Elektroniikkalehti

 
 

TECHNICAL ARTICLES

5G-verkko ilman operaattoria – DECT NR+ haastaa tutut IoT-ratkaisut

ETN - Technical article5G-yhteyden rakentamiseen ei välttämättä tarvita matkapuhelinoperaattoria, SIM-kortteja eikä lisensoitua radiotaajuutta. DECT NR+ tuo 5G-standardin ominaisuuksia paikallisiin IoT-verkkoihin, joissa tarvitaan pitkää kantamaa, pientä viivettä ja luotettavaa tiedonsiirtoa. Uusi tekniikka yhdistää itsestään järjestäytyvän mesh-verkon, energiatehokkuuden ja nopean tiedonsiirron tavalla, joka haastaa monet nykyiset langattomat ratkaisut.

Lue lisää...

OPINION

Googlen jätti-investointi: aika on kypsä uudelle ydinvoimalle

Googlen 13 miljardin euron investointi Suomeen on valtava uutinen. Vielä suurempi uutinen saattaa kuitenkin olla se, mitä investointi kertoo Suomen sähköntarpeesta. Tekoäly tarvitsee sähköä. Paljon sähköä, tasaisesti ja ympäri vuorokauden.

Lue lisää...

 

LATEST NEWS

  • Suomessa kehitettiin 35 euron AR-lasit
  • AMD lupaa murskata Nvidian Veran suorituskyvyssä
  • Ilmajäähdytys ei enää riitä tekoälyräkkiin
  • Uusi eRedCap tositoimissa ensimmäistä kertaa
  • Hugging Face joutui torjumaan tekoälyhyökkäystä avoimella kielimallilla

NEW PRODUCTS

  • Sama piirilevy käy aurinkokennolle ja USB-lataukselle
  • Murata kutisti RF-testiliittimen neliömillimetriin
  • 40 TOPSin tekoälyteho ensimmäistä kertaa SMARC-moduulille
  • Muratan lämpötila-anturi on lähes näkymätön
  • 600 megabittiä satelliitin sisällä
 
 

Section Tapet