logotypen
 
 

IN FOCUS

Suojaa datasi kunnolla

SSD-levyt tarjoavat luontaisesti korkean luotettavuuden kaikentyyppisiin sovelluksiin, aina aloitustason kuluttajalaitteista kriittisiin järjestelmiin. Asianmukaiset tietosuojamekanismit voivat maksimoida levyn käyttöiän toteuttamalla ennaltaehkäiseviä toimenpiteitä tarpeen mukaan, kertoo Silicon Motion artikkelissaan.

Lue lisää...

Datanopeuden pitäisi olla yksinkertainen parametri. Jos mobiilikäyttäjä haluaa ladata musiikkia kännykkäänsä 192 kilobitin sekuntivauhtia, miniminopeuden linkille tukiasemasta kännykkään pitäisi olla 192 kilobittiä sekunnissa. Mitä monimutkaista tässä voisi olla? 

Kirjoittaja Eduardo Gonzalez Reyes on Anritsun sovellusinsinööri Ruotsissa. Hänellä on fysiikan tutkinto Zaragozan yliopistosta. Aiemmin hän on työskennellyt Ericssonilla tietoliikenneinsinöörinä. Nykyään hän työskentelee Anritsulla Kistassa, lähellä Tukholmaa.

Itse asiassa musiikinkuuntelijan verkkopalvelun laatuun vaikuttaa kolme tärkeää parametria. Tämän päivän LTE-verkoissa on kolme keskeistä tekniikkaa yhteysongelmien ratkaisemiseen.

Tässä artikkelissa kuvaillaan maksimidatanopeuden eli läpäisyn (throughput) mittauksia, joita voidaan tehdä päätelaitteessa (kännykässä tai mokkulassa) sekä niitä vaikutuksia, joita datanopeuden muuttumisella voi olla päätelaitteen suorituskykyyn. Artikkeli osoittaa myös, kuinka mahdollisuus mallintaa kännykän käyttäytymistä kaikissa mahdollisissa olosuhteissa - mikä voidaan tehdä sofistikoidussa tukiasemasimulaattorissa - on tehokkaan verkkosuunnittelun kannalta erittäin tärkeää.

Maksimidatanopeus markkinoinnin aseena

Verkon läpäisykykyä eli maksimidatanopeutta käytetään usein verkon ja päätelaitteen suorituskyvyn tärkeimpänä indikaattorina. Radioprotokollan kompleksisuus aiheuttaa kuitenkin sen, että operaattorien ja kännykkävalmistajien rohkeista kaistalupauksista on lähes mahdotonta päätellä mitään. Siksi on tärkeää tietää, mitä mitataan ja missä olosuhteissa, kun datanopeuden mittaustuloksia arvioidaan.

Itse asiassa kolme parametria kuvaa datansiirron pääpiirteitä: Keskimääräinen datanopeus, datanopeuden vaihtelu ajan mukaan ja pakettiviive (jitter).

Vaihtelut näiden parametrien arvoissa vaikuttavat eri sovelluksiin eri tavoin. Siksi on tärkeää ymmärtää parametrit hyvin.

Keskimääräinen datanopeus on se, mitä datanopeudella yleensä tarkoitetaan (ks.kuva 1). Datanopeuden vaihtelu tarkoittaa nopeimman ja hitaimman datayhteyden eroa tietyn ajanjakson aikana.

Kuva 1: Keskimääräisen datanopeuden ja datanopeuden vaihtelun vertailu.

Kuva 2 antaa toisenlaisen kuvan näyttäessään datanopeuden vaihtelun määrän tietyssä mittausajassa. Selvästi datanopeuden vaihtelu on vuossa 1 selvästi suurempaa kuin vuossa 2 (flow 1 ja flow 2).

Kuva 2: Datanopeuden vaihtelun vertailu kahdessa eri vuossa.

Nämä kaksi eri bittivuota muodostavat erilaisia haasteita verkko-operaattorille esimerkiksi puskuroinnin ja datanopeuden maksimivaatimusten suhteen. Esimerkiksi datanopeuden vaihtelu vaikuttaa VoIP-videopuheluihin - kun bittivirta hidastuu, ääni ja kuva uhkaavat katketa, häiriintyä tai kadota kokonaan. Sen sijaan suuria dokumentteja lataava bisneskäyttäjä voi sietää suuriakin vaihteluita yhteyden laadussa, kunhan keskimääräinen datanopeus riittää siihen, että lataus valmistuu siedettävässä ajassa.

Kolmas parametri pakettiviive (jitter) tarkoittaa aikaa, joka datapaketilta kuluu matkata lähtöpisteestä määränpäähänsä. Tätä parametria on vielä vaikeampi hallita kuin verkonläpäisyä, koska siihen vaikuttavat vahvasti myös käyttöjärjestelmät sekä palvelimessa että päätelaitteessa.

Verkko-operaattorien kannalta ongelmallista on se, että monet näihin kolmeen parametriin vaikuttavista tekijöistä eivät ole heidän hallittavissaan. Datanopeus päätelaitteessa on seurausta datansiirrosta ilmateitse, ja toisin kuin kiinteässä yhteydessä, operaattori ei voi vaikuttaa suoraan linkin olosuhteisiin. Ilmatie ja ympäristö vaikuttavat datanopeuteen: tällaisia ovat esimerkiksi kosteus ja muiden RF-signaalien aiheuttamat häiriöt. Lisäksi käyttäjä - ei operaattori - määrää, mitä bittivirtoja verkon yli siirretään ja milloin.

Operaattorin tehtävä on siksi hyvin vaikea. Pitää tarjota riittävä palvelunlaatu erilaisille datatyypeille, jotka toimivat eri tavoin erilaisissa datanopeuksissa, datanopeuden vaihtelussa ja pakettiviiveissä.

LTE:n työkalut datanopeuteen

LTE-verkkoprotokolla tarjoaa kolme keskeistä tapaa varmistaa, että datanopeus vastaa käyttäjien vaatimuksia. Näiden syvällisempää ymmärtämistä tässä artikkelissa tuetaan datalla ja graafisilla mittaustuloksilla, jotka perustuvat todellisiin mittauksiin. Mittauksia varten datanopeus oli lähteessä (palvelimessa, josta data lähetettiin) aina 70 megabittiä sekunnissa, ja päätelaitteena käytettiin ZTE:n MF820E-mokkulaa. Grafiikat ja taulukot näyttävät, miten hyvin dataa vastaanotettiin erilaisissa radio-olosuhteissa.

RF-lähetystehon hallinta on ensimmäinen operaattorin käytössä oleva tekniikka. Vastaanotetun tehon vaihtelun vaikutukset on helppo ymmärtää, jos päätelaitetta vertaa ihmiskorvaan. Mitä hiljaisemmalla äänellä meille puhutaan, sen vaikeampaa puhetta on ymmärtää. Samalla tavalla mobiilipäätelaitteen vastaanotto on vaikeampaa matalatehoisella signaalilla.

Kuva 3: Datanopeuden hidastuminen vastaanotetun signaalin tehon pienentyessä.

Kuva 3 näyttää, että vastaanotetulla tasolla -68 dBm (tai sitä suuremmalla vastaanotetulla tehotasolla) datanopeus on sama kuin alkuperäisessä lähetyksessä (70 Mbit/s). Kun teho pienenee, paketteja alkaa kadota ja päätelaitteen datayhteys hidastuu. Käytännössä tämä koetaan älypuhelimen käytössä selaimen jumiutumisena, tai sivun hitaana latautumisena.

Vastaanotettu teho vaikuttaa datanopeuden vaihteluun ja keskimääräiseen datanopeuteen. LTE-verkon ominaisuuksiin kuuluu, että datanopeuden hidastuessa dataa menetetään ryppäinä sen sijaan, että yhteys hidastuisi tasaisesti ja pikku hiljaa. Tyypillisesti yhteydessä menetetään joukko peräkkäisiä paketteja ennen kuin normaali yhteys palautuu ja datayhteys kasvaa hyväksyttävälle tasolle.

Kuva 4: Muutokset datanopeudessa suhteessa vastaanotettuun radiotehoon.

Kuva 4 osoittaa, miten arvokasta operaattorille on testata datanopeuden vaihteluita (mainituilla parametreilla) eri päätelaitteilla. Tällainen testaaminen onnistuu helpoimmin siihen suunnitellulla LTE-tukiasemasimulaattorilla, kuten Anritsun MD8475A-testerillä. Tämä osoittaa, että juuri ja juuri havaittavissa oleva yhteyden tason vaihtelu -68 dBm lähetysteholla muuttuu selvästi havaittavaksi -70 dBm:ssä. Kun tämä on tiedossa, verkon suunnittelijat voivat määritellä mastojen sijainnin ja tukiasemien konfiguroinnin niin, että käyttäjät pääsevät nauttimaan yli -70 dBm:n yhteyksistä mahdollisimman paljon.

Pakettien uudelleenlähetys

Kun ilmarajapinnan laatu tukiaseman ja päätelaitteen välillä heikkenee, paketteja saattaa kadota, mikä vaikuttaa yhteyden laatuun. Tätä varten LTE-protokolla sallii pakettien uudelleenlähetyksen tietyn määrän kertoja. Mikäli tällöinkään paketit eivät mene perille, tukiasemaverkko luovuttaa ja datapaketti menetetään kokonaan.

Kuva 5: Pakettien uudelleenlähetyksen vaikutus datanopeuteen eri radiotehoilla.

Kuva 5 osoittaa, että mitä useampia uudelleenlähetyksiä on, sitä parempi datayhteys on. Näin tapahtuu, vaikka radioteho pienenisi ja linkin laatu heikkenisi. Kuva 6 näyttää mielenkiintoisen tuloksen: datayhteyden vaihtelu vähenee myös, kun sallitaan enemmän pakettien uudelleenlähetyksiä.

Kuva 6: Datayhteyden vaihtelun vertailu yhden uudelleenlähetyksen (vasemmalla) ja neljän uudelleenlähetyksen (oikealla) jälkeen.

Pakettien uudelleenlähetystä ei ole rajattu vain LTE-verkkoihin. Sitä käytetään yleisesti dataverkoissa, esimerkiksi TCP-protokollaa käytettäessä lähes kaikessa internetliikenteessä.

Uudelleenlähetyksen suurin haitta on se, että pakettiviive (jitter) kasvaa: uudelleenlähetetyn paketin pääseminen määränpäähänsä kestää pidemmän aikaa. Tämä voi häiritä joitakin sovelluksia - esimerkiksi webbiselailussa sivut eivät ehkä lataudu tasaisesti.

LTE-protokolla yrittää ratkaista tämän ongelman monimutkaisella ohjelmistorakenteella, joka varmistaa että datapaketit (uudelleen) lähetetään kerran millisekunnissa. Tämä minimoi vaikutuksen pakettiviiveeseen.

Selvästi tämä on alue, jolla operaattorit hyötyvät tukiasemasimulaattorilla testaamisesta. Sen avulla he voivat kokeilla erilaisia uudelleenlähetyksen strategioita löytääkseen optimaalisen tasapainon keskimääräisen datanopeuden, datanopeuden vaihtelun ja pakettiviiveen välillä.

Adaptiivinen linkki

Erittäin huonoissa radio-olosuhteissa edes useat uudelleenlähetykset eivät johda hyväksyttävään datanopeuteen. Operaattorin viimeinen keino on tällöin adaptiivinen linkki: radiolähetyksen ominaisuuksia sovitetaan dynaamisesti (reaaliajassa) koettuihin muutoksiin ilmarajapinnassa.

Tämä tapahtuu valitsemalla maksimidatanopeus, jota voidaan menestyksekkäästi pitää yllä pakettihäviöitä aiheuttavien verkkohäiriöiden ilmaantuessa. Tämä mahdollistaa erilaisten radiotekniikoiden hyödyntämisen, jotta lähetyksestä tulee kestävämpi (robust).

Tukiasema voidaan konfiguroida tekemään linkin adaptointipäätöksiä pakettihäviöiden jatkuvan monitoroinnin ja ilmarajapinnan olosuhteiden perusteella. Nämä päätökset määrittelevät kuinka paljon tai vähän käytössä olevista radioresursseista annetaan yhdelle matkapuhelimelle. Nämäkin konfiguroinnit voidaan optimoida tukiasemasimulaattorilla tehtyjen simulointien perusteella.

Vaikka datanopeuksien tahallinen rajoittaminen voi teoriassa kuulostaa epätoivottavalta, käytännössä täyden datayhteyden antaminen paketteja hukkaavalle päätelaitteelle johtaisi arvokkaiden radioresurssien tuhlaamiseen, kun niitä voitaisiin antaa toisen päätelaitteen käyttöön. Lisäksi verkko menettäisi datalähetysten laadun kontrollin. Sen takia on parempi johdonmukaisesti ja jatkuvasti tarjota alhaisempaa datayhteyttä kuin antaa käyttöön nopeampi yhteys, joka johtaa pakettien katoamiseen ja yhteyden katkeamiseen.

Johtopäätös

Verkonläpäisy tai datanopeus on yllättävän monimutkainen mittaus. Mittaustulos ilman mittausolosuhteiden tuntemista kertoo käyttäjälle hyvin vähän testattavan päätelaitteen suorituskyvystä.

Simulointien hyöty operaattoreille tulee siitä, että he voivat kokeilla erilaisia ilma- ja verkko-olosuhteita, ja tutkia niiden vaikutuksia matkapuhelimen datanopeuteen. Tämän ansiosta operaattorit voivat hyödyntää erilaisia strategioita kuten RF-tehon konfigurointia, pakettien uudelleenlähetystä ja linkin adaptointia tuodakseen käyttäjille parhaan mahdollisen palvelun laadun tukemissaan verkon käyttötavoissa.

MD8475A-testerin kaltainen hyväksi havaittu tukiasemasimulaattori, joka tukee kaikkia mobiiliprotokollia LTE:een saakka, sisältää sisäänrakennettuna erilaisia optioita vaihtelevien toimintaolosuhteiden simuloimiseen ja testaamiseen.

MORE NEWS

Tesla kiertää työsaartoa Ruotsissa suomalaisyrityksen kautta

Tesla on ajautunut erikoiseen selkkaukseen Ruotsin ay-liikkeen kanssa, ja yhtiö on nyt ryhtynyt kiertämään työtaistelutoimia suomalaislähtöisen yrityksen avulla. Kyseessä on ahvenanmaalainen ACS-konserni (Automation & Charger Solar), joka on aloittanut Teslan superlatureiden asennukset Ruotsissa kesken laajaa ay-liikkeen tukemaa saartoa.

Tehoelektroniikan PCIM oli suurempi kuin koskaan aikaisemmin

Nürnbergissä tällä viikolla järjestetty PCIM Expo & Conference 2025 ylitti odotukset niin laajuudeltaan kuin sisällöltään. Tapahtuma kasvoi tänä vuonna kuuteen näyttelyhalliin ja kattoi yhteensä 41 500 neliömetriä – enemmän kuin koskaan aiemmin. Näyttely houkutteli paikalle 685 näytteilleasettajaa ja noin 16 500 kävijää eri puolilta maailmaa.

Tuki uudelle USB4:lle laajenee

Testaus- ja simulaatiojärjestelmistään tunnettu Keysight Technologies on julkaissut päivitetyn version System Designer for USB -työkalustaan. Uusin versio tukee nyt USB4 v2-standardia, mikä mahdollistaa uusimpien USB-teknologioiden hyödyntämisen jo suunnitteluvaiheessa.

Python jyrää: Suosio ennätyslukemissa

Python ei ole vain suosituin ohjelmointikieli maailmassa – se on nyt suositumpi kuin yksikään kieli yli 20 vuoteen. Samalla kieli kehittyy entisestään, sillä toukokuussa julkaistu Python 3.14 -beta tuo mukanaan nipun merkittäviä uudistuksia, jotka tekevät kielen käytöstä entistäkin miellyttävämpää ja tehokkaampaa.

RedCap vie IoT:n todelliseen 5G-aikaan

5G RedCap -teknologia on suunniteltu kuromaan umpeen kuilua energiatehokkaiden ja erittäin nopeiden verkkojen välillä, avaten tien uuden sukupolven IoT-laitteille. Tutustu, miten tämä teknologia mullistaa 5G-ekosysteemin ja vie IoT-sovellukset täysin uudelle tasolle.

Infineon sai vihreää valoa Dresdenin uudelle tehtaalle

Infineon Technologies on saanut Saksan liittovaltion talousministeriöltä lopullisen rahoituspäätöksen uuden, huipputeknologiaan keskittyvän puolijohdetehtaan rakentamiseksi Dresdeniin. Yritys investoi Smart Power Fab -nimiseen tuotantolaitokseen yli viisi miljardia euroa omia varojaan. Hanke tuo arviolta 1000 uutta työpaikkaa alueelle.

Nokian uusi kuituratkaisu korvaa kuparikaapelit

Nokia on julkistanut uuden Aurelis Optical LAN -ratkaisunsa, joka tarjoaa yrityksille kehittyneen ja pitkäikäisen vaihtoehdon perinteisille kuparipohjaisille lähiverkoille. Uusi kuitutekniikka vähentää merkittävästi kaapelointia ja energiankulutusta, tarjoten samalla huippunopeaa ja luotettavaa verkkoyhteyttä tulevaisuuden tarpeisiin.

Aurinkosähköä rakennettiin ennätysmäärä viime vuonna

Viime vuonna maailmassa rakennettiin ennätykselliset 597 gigawattia (GW) uutta aurinkosähkökapasiteettia, selviää SolarPower Europen tuoreesta Global Market Outlook for Solar Power 2025–2029 -raportista. Kasvua edellisvuodesta kertyi peräti 33 prosenttia, mikä tekee vuodesta 2024 historian parhaan aurinkosähkön asennusvuoden.

EU saa oman alustan piirien suunnitteluun

Euroopan unioni panostaa vahvasti puolijohteiden kehitykseen ja ottaa uuden askeleen kohti teknologista omavaraisuutta. Belgialaisen tutkimuskeskus Imecin johdolla käynnistyy European Chips Design Platform -niminen hanke, jonka tavoitteena on luoda yhteiseurooppalainen alusta integroitujen piirien suunnitteluun.

Uusi atomikello jätättää sekunnin 100 miljoonassa vuodessa

Yhdysvaltain kansallinen standardi- ja teknologiainstituutti (NIST) on ottanut käyttöön uuden sukupolven atomikellon, joka määrittää ajan ennenäkemättömällä tarkkuudella. NIST-F4-nimeä kantava kellojärjestelmä pystyy käymään virheettömästi jopa 100 miljoonan vuoden ajan heittäen enintään sekunnin.

Euroopan komponenttikauppa odottaa vieläkin käännettä kasvuun

Euroopan komponenttien jakelumarkkinoilla ei vieläkään näy merkkejä käänteestä parempaan. DMASS Europen tuoreiden tilastojen mukaan vuoden 2025 ensimmäinen neljännes toi mukanaan tuntuvan 14,3 prosentin laskun koko markkinalle, ja kokonaismyynti jäi 3,92 miljardiin euroon. Erityisesti puolijohteet jatkoivat jyrkkää laskuaan, romahtaen lähes 20 prosenttia 2,37 miljardiin euroon.

Kontronilla erinomainen alkuvuosi

Kontron aloitti vuoden 2025 vahvasti, raportoidessaan merkittävää kasvua kannattavuudessa ja tilauskannassa. Samalla yhtiö laajentaa IoT-tuotevalikoimaansa uudella LTE-yhteyksiä hyödyntävällä teollisuuslaitteella.

Nopeutuvat signaalit vaativat parikaapelilta yhä enemmän

Signaalinsiirron kehitys kiihtyy – kirjaimellisesti. Uusimmat datakeskus- ja verkkosovellukset siirtyvät käyttämään jopa 224 Gbps PAM4 -modulaatiota, jossa jokainen bittikanava kuljettaa neljää jännitetasoa äärimmäisen tiiviissä aikakehyksessä. Tällainen signalointi vaatii kaapeleilta ennen näkemätöntä tarkkuutta.

MEMS-pohjainen tahdistus tulee nyt älypuhelimeen

Piilaaksolainen SiTime tuo markkinoille ensimmäisen mobiilikäyttöön suunnitellun MEMS-kellopiirin, joka haastaa perinteiset kvartsikiteet älypuhelimissa.

Tilaäänikoodekki on hyvä esimerkki uudesta Nokiasta

Maailman ensimmäinen tilaäänipuhelu kuulostaa tieteiselokuvalta – mutta se on todellisuutta. Kesällä 2024 Nokia esitteli uuden Immersive Voice -teknologian avulla toteutetun puhelun, jossa ääni ei vain kuulu, vaan ympäröi kuulijan kuin keskustelukumppani olisi fyysisesti läsnä. Tämän mahdollisti uusi 3GPP-standardiin hyväksytty IVAS-koodekki (Immersive Voice and Audio Services), joka vie mobiiliviestinnän täysin uudelle tasolle.

Tinahiukkaset anodissa vauhdittavat latausta ja kasvattavat energiatiheyttä

Eteläkorealaiset tutkijat ovat kehittäneet uudenlaisen akun anodimateriaalin, joka yhdistää nopean latauksen, suuren energiatiheyden ja pitkän käyttöiän – läpimurto voi mullistaa sähköautojen ja energiavarastojen markkinat.

Kännykkämarkkina kasvoi vain 3 prosenttia alkuvuonna

Älypuhelinmarkkinoiden globaali kasvu jäi vaatimattomaksi vuoden 2025 ensimmäisellä neljänneksellä, kertoo tutkimusyhtiö Counterpoint Research tuoreessa raportissaan. Markkinatulot nousivat vain 3 prosenttia vuoden takaisesta, mikä vastaa kasvua myös toimitusmäärissä.

Uuden polven SiC-tekniikka kutistaa sähköauton invertterin

Infineon esittelee tehoelektroniikan PCIM-messuilla Nürnbergissä uraauurtavan piikarbidikomponentin, joka tehostaa sähköautojen vetojärjestelmiä – pienemmät, kevyemmät ja energiatehokkaammat invertterit ovat askeleen lähempänä.

Nokian privaattiverkko seuraa jatkossa Maerskin rahtilaivoja

Nokia on solminut merkittävän sopimuksen tanskalaisen logistiikkajätti Maerskin kanssa toimittaakseen privaattiverkkoratkaisunsa yhtiön 450 rahtialukseen. Kyseessä on osa Maerskin uutta IoT-alustaa, OneWirelessia, jonka tavoitteena on parantaa reaaliaikaista rahtiseurantaa, toimitusketjun näkyvyyttä ja operatiivista tehokkuutta.

Piinanolanka-akku siirtyy vihdoin tuotantoon

Kalifornialainen vuonna 2008 perustettu Amprius Technologies on valmis siirtymään sarjatuotantoon uudenlaisen akkukenno­tekniikkansa kanssa. Yhtiön "Sicore"-niminen kenno käyttää pii-nanopilareihin perustuvaa anoditeknologiaa ja saavuttaa huipputason energiatiheyden: 450 Wh/kg painon mukaan ja 950 Wh/l tilavuuden mukaan.

RedCap vie IoT:n todelliseen 5G-aikaan

5G RedCap -teknologia on suunniteltu kuromaan umpeen kuilua energiatehokkaiden ja erittäin nopeiden verkkojen välillä, avaten tien uuden sukupolven IoT-laitteille. Tutustu, miten tämä teknologia mullistaa 5G-ekosysteemin ja vie IoT-sovellukset täysin uudelle tasolle.

Lue lisää...

Kovaa käyttöä kestävät koneet voi ostaa palveluna

Kenttätyö vaatii kovia koneita – ja nyt ne saa palveluna. Panasonicin uusi Toughbook Mobile-IT As-A-Service (MaaS) -ratkaisu mullistaa tavan, jolla liikkuvaa työtä tukevat laitteet ja IT-palvelut hankitaan ja hallitaan. Ei enää isoja kertahankintoja, pitkiä IT-projekteja tai laitteiden elinkaaren miettimistä – nyt saat kaiken tarvittavan helposti ja kuukausimaksulla.

Lue lisää...

 

Tule tapaamaan meitä tulevissa tapahtumissamme.
R&S-seminaareihin saat kutsukirjeet ja uutiskirjeet suoraan sähköpostiisi, kun rekisteröidyt sivuillamme.
 
R&S -seminaari: 6G
Oulussa 13.5.2025 (rekisteröidy)
Espoossa 14.5.2025 (rekisteröidy)
 
R&S -seminaari: Calibration
Tampereella 22.5.2025 (rekisteröidy)
 
R&S -seminaari: Aerospace & Defence Testing
Tampereella 5.6.2025. Tiedustelut asiakaspalvelu@rohde-schwarz.com
 

 

LATEST NEWS

NEW PRODUCTS

 
 
article