ADVERTISE SUBSCRIBE TECHNICAL ARTICLES EVENTS ETNdigi ABOUT USCONTACT

IN FOCUS

Suojaa datasi kunnolla

SSD-levyt tarjoavat luontaisesti korkean luotettavuuden kaikentyyppisiin sovelluksiin, aina aloitustason kuluttajalaitteista kriittisiin järjestelmiin. Asianmukaiset tietosuojamekanismit voivat maksimoida levyn käyttöiän toteuttamalla ennaltaehkäiseviä toimenpiteitä tarpeen mukaan, kertoo Silicon Motion artikkelissaan.

Lue lisää...

ETNtv

 
ECF24 videos
  • Timo Poikonen, congatec
  • Petri Sutela, Testhouse Nordic
  • Tomi Engdahl, CVG Convergens
  • Henrik Petersen, Adlink Technology
  • Dan Still , CSC
  • Aleksi Kallio, CSC
  • Antti Tolvanen, Etteplan
ECF23 videos
  • Milan Piskla & David Gustafik, Ciklum
  • Jarno Ahlström, Check Point Software
  • Tiitus Aho, Avnet Embedded
  • Hans Andersson, Acal BFi
  • Pasi Suhonen, Rohde & Schwarz
  • Joachim Preissner, Analog Devices
ECF22 videos
  • Antti Tolvanen, Etteplan
  • Timo Poikonen, congatec
  • Kimmo Järvinen, Xiphera
  • Sigurd Hellesvik, Nordic Semiconductor
  • Hans Andersson, Acal BFi
  • Andrea J. Beuter, Real-Time Systems
  • Ronald Singh, Digi International
  • Pertti Jalasvirta, CyberWatch Finland
ECF19 videos
  • Julius Kaluzevicius, Rutronik.com
  • Carsten Kindler, Altium
  • Tino Pyssysalo, Qt Company
  • Timo Poikonen, congatec
  • Wolfgang Meier, Data-Modul
  • Ronald Singh, Digi International
  • Bobby Vale, Advantech
  • Antti Tolvanen, Etteplan
  • Zach Shelby, Arm VP of Developers
ECF18 videos
  • Jaakko Ala-Paavola, Etteplan CTO
  • Heikki Ailisto, VTT
  • Lauri Koskinen, Minima Processor CTO
  • Tim Jensen, Avnet Integrated
  • Antti Löytynoja, Mathworks
  • Ilmari Veijola, Siemens

logotypen

TMSNet  advertisement
ETNdigi
A la carte
AUTOMATION DEVICES EMBEDDED NETWORKS TEST&MEASUREMENT SOFTWARE POWER BUSINESS NEW PRODUCTS
ADVERTISE SUBSCRIBE TECHNICAL ARTICLES EVENTS ETNdigi ABOUT US CONTACT
Share on Facebook Share on Twitter Share on LinkedIn

TECHNICAL ARTICLES

Datanopeuden mysteeri: simulointi paljastaa monimutkaisuuden

Tietoja
Kirjoittanut Eduardo Gonzalez Reyes, Anritsu
Julkaistu: 19.02.2014
  • Mittaus & testaus

Datanopeuden pitäisi olla yksinkertainen parametri. Jos mobiilikäyttäjä haluaa ladata musiikkia kännykkäänsä 192 kilobitin sekuntivauhtia, miniminopeuden linkille tukiasemasta kännykkään pitäisi olla 192 kilobittiä sekunnissa. Mitä monimutkaista tässä voisi olla? 

Kirjoittaja Eduardo Gonzalez Reyes on Anritsun sovellusinsinööri Ruotsissa. Hänellä on fysiikan tutkinto Zaragozan yliopistosta. Aiemmin hän on työskennellyt Ericssonilla tietoliikenneinsinöörinä. Nykyään hän työskentelee Anritsulla Kistassa, lähellä Tukholmaa.

Itse asiassa musiikinkuuntelijan verkkopalvelun laatuun vaikuttaa kolme tärkeää parametria. Tämän päivän LTE-verkoissa on kolme keskeistä tekniikkaa yhteysongelmien ratkaisemiseen.

Tässä artikkelissa kuvaillaan maksimidatanopeuden eli läpäisyn (throughput) mittauksia, joita voidaan tehdä päätelaitteessa (kännykässä tai mokkulassa) sekä niitä vaikutuksia, joita datanopeuden muuttumisella voi olla päätelaitteen suorituskykyyn. Artikkeli osoittaa myös, kuinka mahdollisuus mallintaa kännykän käyttäytymistä kaikissa mahdollisissa olosuhteissa - mikä voidaan tehdä sofistikoidussa tukiasemasimulaattorissa - on tehokkaan verkkosuunnittelun kannalta erittäin tärkeää.

Maksimidatanopeus markkinoinnin aseena

Verkon läpäisykykyä eli maksimidatanopeutta käytetään usein verkon ja päätelaitteen suorituskyvyn tärkeimpänä indikaattorina. Radioprotokollan kompleksisuus aiheuttaa kuitenkin sen, että operaattorien ja kännykkävalmistajien rohkeista kaistalupauksista on lähes mahdotonta päätellä mitään. Siksi on tärkeää tietää, mitä mitataan ja missä olosuhteissa, kun datanopeuden mittaustuloksia arvioidaan.

Itse asiassa kolme parametria kuvaa datansiirron pääpiirteitä: Keskimääräinen datanopeus, datanopeuden vaihtelu ajan mukaan ja pakettiviive (jitter).

Vaihtelut näiden parametrien arvoissa vaikuttavat eri sovelluksiin eri tavoin. Siksi on tärkeää ymmärtää parametrit hyvin.

Keskimääräinen datanopeus on se, mitä datanopeudella yleensä tarkoitetaan (ks.kuva 1). Datanopeuden vaihtelu tarkoittaa nopeimman ja hitaimman datayhteyden eroa tietyn ajanjakson aikana.

Kuva 1: Keskimääräisen datanopeuden ja datanopeuden vaihtelun vertailu.

Kuva 2 antaa toisenlaisen kuvan näyttäessään datanopeuden vaihtelun määrän tietyssä mittausajassa. Selvästi datanopeuden vaihtelu on vuossa 1 selvästi suurempaa kuin vuossa 2 (flow 1 ja flow 2).

Kuva 2: Datanopeuden vaihtelun vertailu kahdessa eri vuossa.

Nämä kaksi eri bittivuota muodostavat erilaisia haasteita verkko-operaattorille esimerkiksi puskuroinnin ja datanopeuden maksimivaatimusten suhteen. Esimerkiksi datanopeuden vaihtelu vaikuttaa VoIP-videopuheluihin - kun bittivirta hidastuu, ääni ja kuva uhkaavat katketa, häiriintyä tai kadota kokonaan. Sen sijaan suuria dokumentteja lataava bisneskäyttäjä voi sietää suuriakin vaihteluita yhteyden laadussa, kunhan keskimääräinen datanopeus riittää siihen, että lataus valmistuu siedettävässä ajassa.

Kolmas parametri pakettiviive (jitter) tarkoittaa aikaa, joka datapaketilta kuluu matkata lähtöpisteestä määränpäähänsä. Tätä parametria on vielä vaikeampi hallita kuin verkonläpäisyä, koska siihen vaikuttavat vahvasti myös käyttöjärjestelmät sekä palvelimessa että päätelaitteessa.

Verkko-operaattorien kannalta ongelmallista on se, että monet näihin kolmeen parametriin vaikuttavista tekijöistä eivät ole heidän hallittavissaan. Datanopeus päätelaitteessa on seurausta datansiirrosta ilmateitse, ja toisin kuin kiinteässä yhteydessä, operaattori ei voi vaikuttaa suoraan linkin olosuhteisiin. Ilmatie ja ympäristö vaikuttavat datanopeuteen: tällaisia ovat esimerkiksi kosteus ja muiden RF-signaalien aiheuttamat häiriöt. Lisäksi käyttäjä - ei operaattori - määrää, mitä bittivirtoja verkon yli siirretään ja milloin.

Operaattorin tehtävä on siksi hyvin vaikea. Pitää tarjota riittävä palvelunlaatu erilaisille datatyypeille, jotka toimivat eri tavoin erilaisissa datanopeuksissa, datanopeuden vaihtelussa ja pakettiviiveissä.

LTE:n työkalut datanopeuteen

LTE-verkkoprotokolla tarjoaa kolme keskeistä tapaa varmistaa, että datanopeus vastaa käyttäjien vaatimuksia. Näiden syvällisempää ymmärtämistä tässä artikkelissa tuetaan datalla ja graafisilla mittaustuloksilla, jotka perustuvat todellisiin mittauksiin. Mittauksia varten datanopeus oli lähteessä (palvelimessa, josta data lähetettiin) aina 70 megabittiä sekunnissa, ja päätelaitteena käytettiin ZTE:n MF820E-mokkulaa. Grafiikat ja taulukot näyttävät, miten hyvin dataa vastaanotettiin erilaisissa radio-olosuhteissa.

RF-lähetystehon hallinta on ensimmäinen operaattorin käytössä oleva tekniikka. Vastaanotetun tehon vaihtelun vaikutukset on helppo ymmärtää, jos päätelaitetta vertaa ihmiskorvaan. Mitä hiljaisemmalla äänellä meille puhutaan, sen vaikeampaa puhetta on ymmärtää. Samalla tavalla mobiilipäätelaitteen vastaanotto on vaikeampaa matalatehoisella signaalilla.

Kuva 3: Datanopeuden hidastuminen vastaanotetun signaalin tehon pienentyessä.

Kuva 3 näyttää, että vastaanotetulla tasolla -68 dBm (tai sitä suuremmalla vastaanotetulla tehotasolla) datanopeus on sama kuin alkuperäisessä lähetyksessä (70 Mbit/s). Kun teho pienenee, paketteja alkaa kadota ja päätelaitteen datayhteys hidastuu. Käytännössä tämä koetaan älypuhelimen käytössä selaimen jumiutumisena, tai sivun hitaana latautumisena.

Vastaanotettu teho vaikuttaa datanopeuden vaihteluun ja keskimääräiseen datanopeuteen. LTE-verkon ominaisuuksiin kuuluu, että datanopeuden hidastuessa dataa menetetään ryppäinä sen sijaan, että yhteys hidastuisi tasaisesti ja pikku hiljaa. Tyypillisesti yhteydessä menetetään joukko peräkkäisiä paketteja ennen kuin normaali yhteys palautuu ja datayhteys kasvaa hyväksyttävälle tasolle.

Kuva 4: Muutokset datanopeudessa suhteessa vastaanotettuun radiotehoon.

Kuva 4 osoittaa, miten arvokasta operaattorille on testata datanopeuden vaihteluita (mainituilla parametreilla) eri päätelaitteilla. Tällainen testaaminen onnistuu helpoimmin siihen suunnitellulla LTE-tukiasemasimulaattorilla, kuten Anritsun MD8475A-testerillä. Tämä osoittaa, että juuri ja juuri havaittavissa oleva yhteyden tason vaihtelu -68 dBm lähetysteholla muuttuu selvästi havaittavaksi -70 dBm:ssä. Kun tämä on tiedossa, verkon suunnittelijat voivat määritellä mastojen sijainnin ja tukiasemien konfiguroinnin niin, että käyttäjät pääsevät nauttimaan yli -70 dBm:n yhteyksistä mahdollisimman paljon.

Pakettien uudelleenlähetys

Kun ilmarajapinnan laatu tukiaseman ja päätelaitteen välillä heikkenee, paketteja saattaa kadota, mikä vaikuttaa yhteyden laatuun. Tätä varten LTE-protokolla sallii pakettien uudelleenlähetyksen tietyn määrän kertoja. Mikäli tällöinkään paketit eivät mene perille, tukiasemaverkko luovuttaa ja datapaketti menetetään kokonaan.

Kuva 5: Pakettien uudelleenlähetyksen vaikutus datanopeuteen eri radiotehoilla.

Kuva 5 osoittaa, että mitä useampia uudelleenlähetyksiä on, sitä parempi datayhteys on. Näin tapahtuu, vaikka radioteho pienenisi ja linkin laatu heikkenisi. Kuva 6 näyttää mielenkiintoisen tuloksen: datayhteyden vaihtelu vähenee myös, kun sallitaan enemmän pakettien uudelleenlähetyksiä.

Kuva 6: Datayhteyden vaihtelun vertailu yhden uudelleenlähetyksen (vasemmalla) ja neljän uudelleenlähetyksen (oikealla) jälkeen.

Pakettien uudelleenlähetystä ei ole rajattu vain LTE-verkkoihin. Sitä käytetään yleisesti dataverkoissa, esimerkiksi TCP-protokollaa käytettäessä lähes kaikessa internetliikenteessä.

Uudelleenlähetyksen suurin haitta on se, että pakettiviive (jitter) kasvaa: uudelleenlähetetyn paketin pääseminen määränpäähänsä kestää pidemmän aikaa. Tämä voi häiritä joitakin sovelluksia - esimerkiksi webbiselailussa sivut eivät ehkä lataudu tasaisesti.

LTE-protokolla yrittää ratkaista tämän ongelman monimutkaisella ohjelmistorakenteella, joka varmistaa että datapaketit (uudelleen) lähetetään kerran millisekunnissa. Tämä minimoi vaikutuksen pakettiviiveeseen.

Selvästi tämä on alue, jolla operaattorit hyötyvät tukiasemasimulaattorilla testaamisesta. Sen avulla he voivat kokeilla erilaisia uudelleenlähetyksen strategioita löytääkseen optimaalisen tasapainon keskimääräisen datanopeuden, datanopeuden vaihtelun ja pakettiviiveen välillä.

Adaptiivinen linkki

Erittäin huonoissa radio-olosuhteissa edes useat uudelleenlähetykset eivät johda hyväksyttävään datanopeuteen. Operaattorin viimeinen keino on tällöin adaptiivinen linkki: radiolähetyksen ominaisuuksia sovitetaan dynaamisesti (reaaliajassa) koettuihin muutoksiin ilmarajapinnassa.

Tämä tapahtuu valitsemalla maksimidatanopeus, jota voidaan menestyksekkäästi pitää yllä pakettihäviöitä aiheuttavien verkkohäiriöiden ilmaantuessa. Tämä mahdollistaa erilaisten radiotekniikoiden hyödyntämisen, jotta lähetyksestä tulee kestävämpi (robust).

Tukiasema voidaan konfiguroida tekemään linkin adaptointipäätöksiä pakettihäviöiden jatkuvan monitoroinnin ja ilmarajapinnan olosuhteiden perusteella. Nämä päätökset määrittelevät kuinka paljon tai vähän käytössä olevista radioresursseista annetaan yhdelle matkapuhelimelle. Nämäkin konfiguroinnit voidaan optimoida tukiasemasimulaattorilla tehtyjen simulointien perusteella.

Vaikka datanopeuksien tahallinen rajoittaminen voi teoriassa kuulostaa epätoivottavalta, käytännössä täyden datayhteyden antaminen paketteja hukkaavalle päätelaitteelle johtaisi arvokkaiden radioresurssien tuhlaamiseen, kun niitä voitaisiin antaa toisen päätelaitteen käyttöön. Lisäksi verkko menettäisi datalähetysten laadun kontrollin. Sen takia on parempi johdonmukaisesti ja jatkuvasti tarjota alhaisempaa datayhteyttä kuin antaa käyttöön nopeampi yhteys, joka johtaa pakettien katoamiseen ja yhteyden katkeamiseen.

Johtopäätös

Verkonläpäisy tai datanopeus on yllättävän monimutkainen mittaus. Mittaustulos ilman mittausolosuhteiden tuntemista kertoo käyttäjälle hyvin vähän testattavan päätelaitteen suorituskyvystä.

Simulointien hyöty operaattoreille tulee siitä, että he voivat kokeilla erilaisia ilma- ja verkko-olosuhteita, ja tutkia niiden vaikutuksia matkapuhelimen datanopeuteen. Tämän ansiosta operaattorit voivat hyödyntää erilaisia strategioita kuten RF-tehon konfigurointia, pakettien uudelleenlähetystä ja linkin adaptointia tuodakseen käyttäjille parhaan mahdollisen palvelun laadun tukemissaan verkon käyttötavoissa.

MD8475A-testerin kaltainen hyväksi havaittu tukiasemasimulaattori, joka tukee kaikkia mobiiliprotokollia LTE:een saakka, sisältää sisäänrakennettuna erilaisia optioita vaihtelevien toimintaolosuhteiden simuloimiseen ja testaamiseen.

MORE NEWS

Merkittävä läpimurto kondensaattoreissa

Japanilainen Murata on saavuttanut merkittävän teknologisen läpimurron kondensaattoriteknologiassa. Yhtiö on käynnistänyt maailman ensimmäisen massatuotannon 47 mikrofaradin (μF) monikerroksisista keraamisista kondensaattoreista (MLCC) ultrakompaktissa 0402-tuuman koossa (1,0 × 0,5 mm).

NI yhdisti 14 instrumenttia opiskelijoiden mittauslaboratorioon

NI:n nykyään omistava Emerson on julkistanut uuden NI Digilent Analog Discovery Studio Max -laboratoriolaitteen, joka yhdistää peräti 14 mittaus- ja testausinstrumenttia yhteen kannettavaan yksikköön. Opetuskäyttöön suunniteltu laite on kehitetty helpottamaan elektroniikan ja mittaustekniikan opetusta sekä luokkahuoneessa että etäympäristöissä.

Samsung siirtymässä piihiiliakkuihin?

Samsung on tiettävästi ostanut yhdysvaltalaisen Group14 Technologiesin 4,5 miljardilla dollarilla. Kauppa viittaa vahvasti siihen, että yhtiö on vihdoin siirtymässä uuteen aikakauteen mobiililaitteiden akkuteknologiassa – kohti piihiiliakkuja.

Fold 7 on Samsungilta napakymppi

Samsung on esitellyt jo seitsemännen polven taivuteltavat Fold- ja Flip-mallinsa. Yhtiössä on nyt kuunneltu käyttäjiä tarkalla korvalla ja erityisesti Fold 7:ssa on tehty iso hyppäys eteenpäin. Aiempaa selvästi ohuempi laite on näytöltään leveämpi ja pitää sisällään lähes kaiken Galaxy S25 Ultran raudan. Tuloksena on mahdollisesti paras Android-laite koskaan. Toki myös Samsungin historian kallein älypuhelin.

Qt:n havittelema IAR tukee avointa Zephyriä

Suomalaisen Qt Groupin ostokohteena oleva ruotsalainen IAR laajentaa työkalutukeaan sulautettujen järjestelmien kehittäjille. Yhtiö ilmoitti tiistaina tarjoavansa täyden tuotantovalmiin tuen avoimen lähdekoodin Zephyr RTOS -käyttöjärjestelmälle osana IAR:n Arm-työkalupaketin versiota 9.70.

VTT vetämään EU:n kvanttiprosessorien valmistushanketta

Euroopan unioni on valinnut VTT:n koordinoimaan laajaa eurooppalaista hanketta, jonka tavoitteena on kehittää suprajohtavien kvanttiprosessorien valmistusteknologioita. SUPREME-pilottilinjaksi nimetty hanke tuo yhteen 23 huipputoimijaa kahdeksasta EU-maasta, ja sen on määrä käynnistyä vuoden 2026 alussa.

OnePlus Nord 5 on tehokas paluu juurille

OnePlussan Nord-mallisto on ollut alusta lähtien yrityksen vastaus niille käyttäjille, jotka kaipaavat huippuluokan ominaisuuksia, mutta ilman lippulaivahintaa. Uusi OnePlus Nord 5 jatkaa tätä perinnettä vakuuttavasti, ja tekee sen paikoin paremmin kuin kalliimmat kilpailijansa.

Älykäs sähköverkko vaatii äärimmäisen tarkkaa ajastusta

ETN - Technical articleÄärimmäiset sääilmiöt, uusiutuvan energian vaihteleva tuotanto ja kasvava energiankysyntä haastavat perinteiset sähköverkot ennennäkemättömällä tavalla. Vastaus tähän haasteeseen on älykäs sähköverkko – ja sen toimintavarmuuden ytimessä ovat SiTimen edistyneet MEMS-ajoitusratkaisut. Tässä artikkelissa pureudutaan siihen, miksi tarkka ajoitus on elintärkeää modernissa sähköinfrastruktuurissa.

Renesas tuo tekoälykiihdytyksen mikro-ohjaimiin

Renesas on esitellyt uuden RA8P1-mikro-ohjainperheen, joka määrittää uudelleen suorituskyvyn rajat mikro-ohjaimille. Uudet piirit yhdistävät 1 GHz:n Arm Cortex-M85 -prosessorin, 250 MHz:n Cortex-M33 -ytimen ja Arm Ethos-U55 -tekoälykiihdyttimen, mahdollistaen jopa 256 GOPS:n AI-suorituskyvyn – ensimmäistä kertaa MCU-luokassa.

Suunnittelijoille ohjeet uusien SMARC-korttien kehitykseen

Sulautettujen järjestelmien standardointiryhmä SGET on julkaissut uuden SMARC Design Guide v2.2 -suunnitteluoppaan, joka tarjoaa ajantasaiset ohjeet kehittäjille ja laitearkkitehdeille SMARC 2.2 -moduulien toteuttamiseen. Dokumentti täydentää elokuussa 2024 julkaistua SMARC 2.2 -standardia, jonka mukaisia korttimoduuleja on jo laajasti tarjolla eri valmistajilta.

Radiolaitedirektiivi uudistuu jo ensi kuussa – reitittimiin voi tulla päivityksiä

EU:n radiolaitedirektiivin (RED) uudet tietoturvavaatimukset astuvat voimaan elokuun alussa. Kyseessä on merkittävä muutos, joka vaikuttaa paitsi laitevalmistajiin myös teleoperaattoreihin ja jälleenmyyjiin. Uudet vaatimukset koskevat langattomia laitteita, jotka pystyvät yhdistymään internetiin, ja tavoitteena on parantaa verkkoturvallisuutta, suojata käyttäjän yksityisyyttä ja torjua petoksia.

Qt ostamassa ruotsalaisen IAR:n – merkittävä laajennus kehitystyökaluissa

Suomalainen ohjelmistotalo Qt Group on tehnyt julkisen ostotarjouksen ruotsalaisesta I.A.R. Systems Group AB:stä. Yrityskauppa on arvoltaan noin 2,3 miljardia Ruotsin kruunua ja vahvistaisi merkittävästi Qt:n asemaa sulautettujen järjestelmien kehitystyökalujen markkinoilla.

DisplayPort yrittää pitää kiinni PC-näytöistä

DisplayPort-standardi pyrkii säilyttämään asemansa PC- ja ammattinäyttömarkkinoilla, vaikka kuluttajapuolella HDMI jatkaa dominoivaa asemaansa. Viimeisin merkki tästä kamppailusta nähtiin, kun japanilainen mittauslaitevalmistaja Anritsu kertoi, että sen testausratkaisu DisplayPort 2.1 -laitteille on saanut VESA-sertifikaatin.

Tutkimus: sähköautolla kannattaa välillä kiihdyttää kunnolla

Uusi Stanfordin yliopiston tutkimus haastaa perinteisen käsityksen siitä, että sähköauton akun kestävyys olisi parhaimmillaan tasaisella, rauhallisella ajolla. Tulosten mukaan vaihteleva ajotyyli, johon sisältyy myös satunnaisia ripeitä kiihdytyksiä, voi pidentää akun käyttöikää jopa 38 prosentilla.

Ensi vuonna uusia älypuhelimia ostetaan 503 miljardilla dollarilla

Maailmanlaajuinen älypuhelinmyynti on nousemassa uuteen ennätykseen. Vuonna 2026 älypuhelimiin käytetään ensi kertaa yli 500 miljardia dollaria, mikä vastaa noin biljoonaa Yhdysvaltain dollaria, kertoo Betideas. Summa on suurempi kuin monen keskisuuren valtion bruttokansantuote.

Sinkkiakku on enää askeleen päässä kaupallistamisesta

Adelaiden yliopiston tutkijat ovat onnistuneet valmistamaan kuivamenetelmällä paksuja, itseään kannattelevia elektrodeja, jotka mahdollistavat jopa kaksinkertaisen suorituskyvyn verrattuna aiempiin sinkki- tai litiumioniakkujen jodikatodeihin. Lisäksi tutkijat lisäsivät elektrolyyttiin 1,3,5-trioksaania, joka muodostaa sinkin pinnalle suojaavan kalvon estäen dendriittien eli neulamaisen rakenteen muodostumisen.

Parempi koodi pitää palvelimet ja 5G-verkon tarkemmin ajassa

MEMS-pohjaisiin ajastinpiireihin erikoistunut SiTime on julkaissut uuden TimeFabric-ohjelmistopaketin, joka tuo jopa yhdeksänkertaisen parannuksen aikasykronointiin verrattuna perinteisiin kvartsikidepohjaisiin ratkaisuihin. Uusi ohjelmisto parantaa erityisesti tekoälyä hyödyntävien datakeskusten ja 5G-verkon suorituskykyä ja luotettavuutta.

Kontronin ja congatecin lähentyminen yllättää sulautetuissa

Sulautetun tekniikan kentällä tapahtuu merkittävä muutos, kun pitkään toistensa kilpailijoina tunnetut Kontron ja congatec syventävät yhteistyötään ennennäkemättömällä tavalla. Toukokuussa julkistettu valmistussopimus, jossa Kontron alkaa tuottaa congatecin suunnittelemia Computer-on-Module (COM) -ratkaisuja, sai jatkoa heinäkuun alussa, kun congatec ilmoitti ostavansa enemmistön Kontronin moduuliliiketoiminnasta – mukaan lukien COM-pioneeri JUMPtec GmbH.

25 biljoonaa AI-operaatiota sekunnissa vain 5 watilla

Ruotsalainen Virtium Embedded Artists on julkaissut maailman ensimmäisen SOM-järjestelmämoduulin, jossa on suoraan integroituna tehokas tekoälykiihdytin. Uusi iMX8M Mini DX-M1 -moduuli yhdistää NXP:n i.MX 8M Mini -sovellusprosessorin ja DEEPX DX-M1 -tekoälykiihdyttimen, joka tarjoaa jopa 25 TOPS laskentatehoa vain 5 watin tehonkulutuksella.

Nyt herätys! EU:n tietoturvasäädökset muuttuvat radikaalisti

Yrityksillä on kiire reagoida. EU:n kyberturvallisuuslainsäädäntö on murroksessa, ja vaikutukset ulottuvat kaikkiin organisaatioihin, jotka valmistavat, maahantuovat tai jakelevat digitaalisia tuotteita Euroopassa. Lähikuukausina voimaan astuvat säädökset mullistavat erityisesti radiolaitteita ja ohjelmistoja koskevat vaatimukset.

ETNdigi 1/2025 is out
TMSNet  advertisement

© Elektroniikkalehti

 
 

TECHNICAL ARTICLES

Älykäs sähköverkko vaatii äärimmäisen tarkkaa ajastusta

ETN - Technical articleÄärimmäiset sääilmiöt, uusiutuvan energian vaihteleva tuotanto ja kasvava energiankysyntä haastavat perinteiset sähköverkot ennennäkemättömällä tavalla. Vastaus tähän haasteeseen on älykäs sähköverkko – ja sen toimintavarmuuden ytimessä ovat SiTimen edistyneet MEMS-ajoitusratkaisut. Tässä artikkelissa pureudutaan siihen, miksi tarkka ajoitus on elintärkeää modernissa sähköinfrastruktuurissa.

Lue lisää...

OPINION

Onko tekoäly nyt uusin uhka tietoturvalle?

Tekoäly on tullut jäädäkseen – siitä ei ole epäilystäkään. Mutta mitä tapahtuu, kun siitä tulee myös kyberturvallisuuden suurin uhka?

Lue lisää...

LATEST NEWS

  • Merkittävä läpimurto kondensaattoreissa
  • NI yhdisti 14 instrumenttia opiskelijoiden mittauslaboratorioon
  • Samsung siirtymässä piihiiliakkuihin?
  • Fold 7 on Samsungilta napakymppi
  • Qt:n havittelema IAR tukee avointa Zephyriä

NEW PRODUCTS

  • Maailman ensimmäinen lisälaitesovitin, joka säilyttää IP65-luokituksen
  • Uudenlainen termistori on iso askel sähköautoille
  • 10 wattia sokeripalan kokoisesta teholähteestä raiteille
  • Bluetoothin uudet ominaisuudet käyttöön pienellä USB-tikulla
  • Yksi piiri pidentää langattoman laitteen käyttöaikaa
 
 

Section Tapet