Ylilataaminen, korkea lämpötila tai kolhu voivat aiheuttaa akkupalon. Palavan akun sammuttaminen on äärimmäisen vaikeaa ja usein mahdollista vain upottamalla palava akku veteen. Suomen Pelastusalan Keskusjärjestö antaa 10 vinkkiä turvalliseen akun käyttöön.
Tärkeintä olisi pyrkiä ehkäisemään akkupaloja ennalta eli käyttää laitteita huolellisesti ja ladata akkuja turvallisesti. - Kotona olisi hyvä miettiä valmiiksi, kuinka ja kuka pystyy reagoimaan, jos esimerkiksi matkapuhelin kuumenee voimakkaasti latauksen tai käytön aikana. Ja pohtia, miten laite saadaan pois latauksesta ja löytyykö sille turvallista paikkaa, johon sen voi nopeasti siirtää viilentymään, sanoo SPEKin palontorjuntatekniikan asiantuntija Lauri Lehto.
- Vesi olisi tehokkain tapa sammuttamisessa, mutta palavan laitteen kuljettaminen paikkaan, jossa sen saisi upotettua veteen, ei ole ihan yksinkertaista, Lehto jatkaa.
Turvallisuus- ja kemikaalivirasto (Tukes) ja Pelastusopisto testasivat erilaisia litiumioniakkupalon sammutusmenetelmiä aiemmin tänä vuonna. Testeissä kävi ilmi, että akkupalon sammuttaminen on hyvin vaikeaa ja riskialtista.
Akkupalo tuottaa runsaasti myrkyllisiä kaasuja ja mahdollisia voimakkaita tulisuihkuja tai purkauksia. Liekit, suihkupalot, kipinät ja heitteet voivat sytyttää muita lähellä olevia materiaaleja.
- Jos akku tai laite toimii latauksessa omituisesti, pitää outoa ääntä, kuumenee tai pullistuu, sen voi yrittää siirtää turvalliseen paikaan jäähtymään. Ja jos latauksessa oleva laite syttyy tuleen, ensin pitäisi yrittää irrottaa laite latauksesta, jos se vain suinkin on mahdollista, Lehto jatkaa.
Akkupalosta syntyvän savun hengittämistä on vältettävä, on soitettava hätänumeroon ja noudatettava annettuja ohjeita.
- Akkupalon sammuttaminen on yleensä pelastuslaitoksen tehtävä. Palossa syntyvien hyvin myrkyllisten kaasujen, palavien heitteiden ja kaasujen leiskahdusten sekä poikkeuksellisen korkean lämpötilan vuoksi sammutustyö vaatii myös ammattilaisilta erityisvarusteet.
Palon jälkeen on huolehdittava huolellisesta tuulettamisesta, koska akkupalosta syntyy hyvin myrkyllisiä kaasuja.
Sähköpyörien ja sähköpotkulautojen akut ovat matkapuhelimen akkuja suurempia, joten niiden sammuttaminen on vielä huomattavasti vaikeampaa. Suurten akkujen palot ovat hyvin aggressiivisia ja palossa syntyvien myrkyllisten kaasujen, palavien heitteiden ja korkean lämpötilan vuoksi sammutustyö vaatii myös ammattilaisilta erityisvarusteet.
Suurempien akkujen lataaminen pitäisi tapahtua hallitusti yhdessä paikassa, esimerkiksi pyörävarastossa. Pyörävarastot ovat palo-osastoja eli tiloja, jotka voi sulkea ja näin hidastaa mahdollisen palon leviämistä. Pyörävaraston katossa pitää tietysti olla palovaroitin.
10 vinkkiä turvalliseen akun käyttöön
- Noudata laitteen käyttöohjeita.
- Käytä akun lataamiseen vain kyseiselle akulle tarkoitettuja latureita tai kaapeleita.
- Lataa akku palamattomalla alustalla.
- Älä pidä akkua jatkuvasti latauksessa.
- Älä päästä akun varausta täysin tyhjäksi.
- Älä lataa akkua ilman valvontaa eli älä jätä puhelinta yöksi latautumaan.
- Jos akku lämpenee käytössä, anna sen viilentyä ennen lataamista.
- Älä käytä laitteita liian kylmissä tai kuumissa olosuhteissa.
- Jos akku saa kolhuja, kuumenee käytettäessä tai ladattaessa tai toimii poikkeavasti, vie akku huoltoon.
- Jos akku pullistuu, kuumenee voimakkaasti tai alkaa haista, vie akku navat suojattuina tai muovipussiin pakattuina akuille tarkoitettuun keräysastiaan kauppaan tai muuhun keräyspisteeseen.
Nokian uusi toimitusjohtaja Justin Hotard on ollut yhtiön ruorissa vasta muutaman viikon ajan ja nyt hän esitteli ensimmäisen osavuosikatsauksensa. Ehkä osuvasti ensimmäistä kertaa Nokian kiinteiden verkkojen liiketoiminta eli verkkoinfrastruktuuri ohitti liikevaihdossa mobiiliverkot. Tämä heijastaa Nokian muuttuvaa fokusta.
Maantiekuljetukset ovat elintärkeitä talouselämälle. Kuorma-autoilla kuljetetaan ruokaa, tarvikkeita, materiaaleja ja monia muita tavaroita mihin tahansa paikkaan. Vaikka keskiraskaiden ja raskaiden kuorma-autojen osuus maailman ajoneuvoista on vain neljä prosenttia, niiden osuus tieliikenteen hiilidioksidipäästöistä on 40 prosenttia, tehden niistä kasvihuonekaasupäästöjen päälähteen, joka on otettava huomioon pyrittäessä kohti hiilivapautta.
