Suomessa on tehty kansainvälisestikin tärkeä autonomisen junan kenttätesti. Suomalaisen Proxionin vetämässä hankkeessa päästiin Voikkaalla ajamaan ensimmäistä kertaa GoA4-luokan automaattijunaa. Näillä näkymin junaa päästään operoimaan vuonna 2023.
Hankkeen tavoitteena on synnyttää täysin uudenlainen, autonominen raidelogistiikka teollisuuslaitosten tai terminaalien sisäiseen liikenteeseen ja kasvattaa voimakkaasti rautatiekuljetusten määrää. Voikkaalla suoritetuissa kenttätesteissä todistettiin, että teknologian avulla raideliikenteen on mahdollista kilpailla joustavien maantiekuljetusten kanssa teollisuuden kuljetuksissa suljetuilla alueilla, kuten satamissa tai teollisuuslaitoksissa.
Projektijohtaja Reijo Viinosen mukaan hankkeen tavoite on edistää teollisuus- ja tehdasalueiden sisälogistiikkaa turvallisella, ympäristöystävällisellä ja tehokkaalla raideliikenteellä. Julkisella rataverkolla liikuttaessa vaatimukset ja määräykset sekä toimijoiden suuri määrä tekevät täysin autonomisesta logistiikkaketjusta haastavan toteuttaa, kertoo Viinonen.
Ajatus autonomisesta junasta syntyi, kun Proxionin omistaja Petri Puikkonen halusi ratkaista haasteen, jonka jatkuva rekkaliikenne läpi Uudenkaupungin keskustan autotehtaalle loi. - GoA4-automaatiotaso tarkoittaa raideliikenteessä valvomatonta automaatiota. Junayksikkö kykenee itsenäisin päätöksin ohjaamaan esimerkiksi tasoristeystä ja varmistamaan turvallisen kulkutien tehtävän suorittamiseksi. Ihmisen ei tarvitse valvoa junayksikköä jatkuvasti edes etänä, Viinonen kertoo.
Pääkumppanit Business Finlandin rahoittamassa hankkeessa ovat kehittäneet teknologioita puhtaasti rautatieliikenteen tarpeisiin. Teknologian tutkimuskeskus VTT Oy on keskittynyt ympäristön havainnointiin liittyvien teknologioiden ja tarvittavaan päätöksenteko-ohjelmiston kehittämiseen.
Robottijunaa varten on VTT:llä kehitetty täysin uutta ohjelmistoteknologiaa. - Markkinoilla olevat sensori- ja kamerateknologiat ovat kehitetty pitkälle maantieliikenteen tarpeisiin. Robottijunan pitää havannoida esteitä ja muutoksia rautatieympäristössä ja riittävästi ennakoiden, jotta satojen tonnien painoiset junat saadaan pysähtymään, kertoo johtava tutkija Pertti Peussa VTT:ltä.
Electric Power Finland on vastannut projektilla raideinfran kehittämisestä ja yhteensovittamisesta autonomisen liikkumisen tarpeisiin. - Sähköinen vaihteenkääntäjämme kommunikoi junayksikön kanssa langattomasti hyödyntäen esimerkiksi 5G-verkkoa ja juna antaa käskyn vaihtajalle varmistaakseen turvallisen oikean kulkutien itselleen, kertoo EPF:n tuotekehityspäällikkö Jani Tupitsa.
Testiajot ajettiin Voikkaan Yritysalueen ratapihalla Teräspyörän modernisoidulla Otso 4 -veturilla. Teräspyörä on vastannut projektilla testiyksikön lisäksi akkuteknologiaan nojaavan sähköisen veturin konseptisuunnittelusta.
Autonominen junayksikkö on aikaansa edellä. Euroopan rautatieviraston valmistelema säädöskokonaisuus koskee vasta tason 1 ja 2 automaation teknisiä järjestelmiä. Junan testiajoissa Voikkaalla pilotoidaan jo tasojen 3 ja 4 automaatiojärjestelmiä.
Windows 11:n oletuksena käyttämä BitLocker-salaus on joutunut vakavan nollapäivähyökkäyksen kohteeksi. YellowKey-niminen exploit ei murra itse salausta, vaan ohittaa koko palautusmekanismin ja avaa hyökkääjälle täyden pääsyn levyn sisältöön sekunneissa. Microsoft kertoo tutkivansa asiaa, mutta korjausta ei toistaiseksi ole julkaistu.
