VTT, Espoon kaupunki, Aalto-yliopisto ja Teknologiateollisuuden puolijohdetoimialaryhmän yritysjäsenet haluavat yhdessä rakentaa Suomesta johtavan, mikroelektroniikan ja kvanttiteknologian avoimeen kehittämiseen pohjautuvan TKI-keskittymän.
Hankkeen tavoitteena on rakentaa Espoon Otaniemeen ainutlaatuinen esikaupalliseen kehitykseen painottuva uusi pilotointiympäristö. Rakennettava pilotointiympäristö laajentaa Otaniemessä sijaitsevaa maailmanluokan tutkimusinfrastruktuuria ja edistää Suomen asemaa yhtenä EU:n tärkeimmistä mikroelektroniikka- ja kvanttiteknologiakeskittymistä.
Suunnitteilla olevan kehitysympäristön tarkoituksena on edelleen lisätä alan TKI-toimintaa Suomessa, kasvattaa tuote- ja palveluvientiä ja houkutella uusia kansainvälisiä osaajia, yrityksiä ja investointeja.
Pilotointiympäristön rakennushanke on käynnistysvaiheessa ja sen kokonaisbudjetiksi arvioidaan 90 miljoonaa euroa. Tämän hetken arvion mukaan noin puolet hankkeen rahoituksesta olisi julkista rahoitusta, muun muassa EU:n Chips Act -ohjelman kautta haettavan rahoituksen muodossa. Julkisella rahoituksella katettaisiin esimerkiksi yhteiskäyttöön tulevien laitteiden investoinnit.
Puolijohdeteollisuudessa ja mikroelektroniikassa investointikustannukset ovat suuria, mikä haastaa pienten ja keskisuurten yritysten kasvua ja uusien yritysten syntymistä. Yhteiskäyttöiset puhdastilat ja laitteisto mahdollistavat yritysten omien investointien kohdentamisen niiden tavoitteita parhaiten tukevaan toimintaan.
- Suomen vahvuus kvanttiteknologioiden ja mikroelektroniikan saralla pohjautuu avoimeen yhteiskehittämiseen, jota VTT, Aalto-yliopisto ja yritykset ovat tehneet jo pitkään Otaniemessä sijaitsevan Micronovan puhdastilaympäristössä. Haluamme edelleen vahvistaa Suomen roolia avoimen teknologiakehityksen edelläkävijänä ja rakentaa uudet, teollisen mittakaavan skaalautumisen mahdollistavat puhdastilat sekä kasvuun ja uusien kasvuyritysten syntyyn tähtäävän ekosysteemin, toteaa VTT:n Digitaalisten teknologioiden liiketoiminta-alueen johtaja Erja Turunen.
Kvanttiteknologioiden kehitysnopeus on valtava ja edessä oleva kvanttimurros tulee haastamaan kaikkien toimialojen kehityksen. Suomessa on jo vahva kvanttiteknologian osaamisen ympärille rakentunut ekosysteemi, jossa kehitetään kvanttilaskentaa ja -ohjelmistoja sekä kvanttiteknologioita. Kvanttiteknologia pohjautuu mikroelektroniikkaan, joten sama puhdastilaympäristö kiihdyttää sekä mikroelektroniikka- että kvanttiteknologiaekosysteemin kasvua. Suomeen on mahdollisuudet synnyttää Euroopan johtavin kvanttiteknologioiden yritysklusteri.
- Uusi pilotointiympäristö palvelee monipuolisesti eri kvanttiteknologioiden kehitystä ja mahdollistaa entistä paremmin uusien teknologioiden innovoinnin ja jatkokehityksen. Tavoitteena on rakentaa vetovoimainen kehitysympäristö, joka houkuttelee Suomeen myös kansainvälisiä kvanttialan osaajia ja yrityksiä, toteaa Aalto-yliopiston innovaatioista vastaava vararehtori Janne Laine.
Suomessa on jo nyt edelläkävijäyrityksiä, kuten IQM, jonka kvanttiteknologia on kehittynyt Espoon ekosysteemissä yhteistyössä Aalto-yliopiston ja VTT:n kanssa.
Tekoäly on jo selkeästi ohittanut kokeiluvaiheen. Avnet Insights 2026 -selvityksen mukaan tekoäly on monilla elektroniikan aloilla jo mukana käytössä olevissa tuotteissa, ja sen soveltaminen yleistyy nopeasti kaikkialla EMEA-alueella.
Tekoäly-PC suorituskyky ei riipu vain prosessorista, grafiikkapiiristä tai NPU-kiihdyttimestä. Kun paikalliset kielimallit ja tekoälyagentit kasvavat, pullonkaulaksi voi nousta myös tallennus. Silicon Motion vastaa tähän uudella SM2524XT-ohjainpiirillä, joka on suunnattu PCIe Gen5 -SSD-levyihin.
