Linköpingin yliopiston tutkijat ovat kehittäneet digitaalisen näytön, jossa ledit reagoivat muun muassa kosketukseen, valoon, sormenjälkiin ja käyttäjän pulssiin. Nature Electronicsissa julkaistut tulokset voivat olla alku kokonaan uuden sukupolven näytöille puhelimissa, tietokoneissa ja tableteissa.
Markkinoiden nykyaikaisimmat LCD- ja OLED-näytöt voivat tällä hetkellä vain näyttää tietoa. Jotta niistä tulisi monitoimisia näyttöjä, jotka havaitsevat kosketuksen, sormenjäljet tai muuttuvat valaistusolosuhteet, tarvitaan erilaisia antureita, jotka on kerrostettu näytön päälle tai ympärille.
Tässä avuksi tulee uusista aurinkokennoista tuttu perovskiitti. Perovskiitilla on kyky sekä säteillä että absorboida valoa, ja juuri tämä kyky on avain Linköpingissä kehitetylle näytölle. Siinä kaikki anturitoiminnot löytyvät näytön LED-valoista.
Näyttö perustuu ledeihin, jotka on valmistettu kiteisestä perovskiitista. Sen lisäksi, että näyttö reagoi kosketukseen, valoon, sormenjälkiin ja käyttäjän pulssiin, laitetta voidaan ladata myös näytön kautta, koska perovskiitti pystyy toimimaan myös aurinkokennona.
Perovskiittiledien valmistaminen on sekä halvempaa että helpompaa kuin perinteiset ledit. Niistä voisi olla paljon hyötyä kulutuselektroniikassa. - Esimerkiksi älykellon näyttö on sammutettu suurimman osan ajasta. Näytön ollessa pois päältä se voisi sen sijaan imeä valoa kellon lataamiseen, mikä pidentää merkittävästi latausten välistä aikaa, sanoi projektissa mukana ollut Nanjingin yliopiston apulaisprofessori Chunxiong Bao.
Jotta näyttö pystyy näyttämään kaikki värit, ledien täytyy pystyä toistamaan kolme väriä – punainen, vihreä ja sininen – jotka loistavat eri tavalla ja synnyttävät siten tuhansia eri värejä. Linköpingin yliopiston tutkijat ovat kehittäneet näyttöjä, joissa perovskiittiledit toistavat kaikkia kolmea väriä.
Haasteena tutkijoille on näiden ledien käyttöikä. Tällä hetkellä näyttö toimii vain muutaman tunnin ennen kuin materiaali muuttuu liian epävakaaksi ja ledit sammuvat. Tämä on suurin tekninen ongelma tällä hetkellä.
Kuva: Thor Balkhed
Autoteollisuus on siirtymässä yhä monimutkaisempiin ohjelmistopohjaisiin järjestelmiin, joissa virheetön ohjelmisto on elintärkeää turvallisuuden ja suorituskyvyn varmistamiseksi. Ohjelmiston laatu ja luotettavuus eivät ole enää vain valinnaisia ominaisuuksia, vaan kriittisiä vaatimuksia erityisesti autonomisessa ajamisessa, kehittyneissä kuljettajaa avustavissa järjestelmissä (ADAS) ja yhdistetyissä ajoneuvojärjestelmissä.
Kestävä digitaalinen infrastruktuuri on kriittinen, jotta tietoliikenneverkot voidaan tehokkaasti valjastaa tekoälyinnovaatioiden ja pilvipohjaisten palveluiden tarpeisiin. Tekoälyyn liittyvien datarikkaiden sovellusten lisääntyvä kysyntä edellyttää tietoliikenneverkkoa, joka kykenee käsittelemään suuria tietomääriä alhaisella viiveellä, kirjoittaa Orange Businessin kumppaniratkaisuista vastaava Carl Hansson.
Euroopan unioni ottaa merkittävän askeleen avaruusteknologian kehittämisessä allekirjoittamalla sopimuksen uuden IRIS²-satelliittijärjestelmän toteuttamisesta. Tämä 290 satelliitin verkko on suunniteltu vahvistamaan Euroopan itsenäisyyttä ja turvallista yhteydenpitoa.
Jotta voidaan vastata uuden teknologian vaatimuksiin ja pitää järjestelmät toimimassa ”kellon tavoin”, on aika harkita ajoitusratkaisuja uudelleen. Tässä kaksiosaisessa "Precision Timing" -artikkelissa opit, miksi mikroelektromekaanisiin järjestelmiin eli MEMS-komponentteihin perustuvat piiajoituslaitteet päihittävät kvartsin elektroniikkasuunnittelun uudella aikakaudella. 
Matalatehoisten langattomien ratkaisujen asiantuntija Nordic Semiconductor ja eSIM-ratkaisuja kehittävä Kigen ovat julkistaneet yhteistyön, joka sujuvoittaa massiivisten IoT-verkkojen käyttöönottoa. Yhdessä he esittelevät CES 2025 -messuilla ratkaisun, joka yhdistää Nordic Semiconductorin nRF9151-moduulin ja Kigenin SGP.32 IoT eSIM-teknologian sekä laitteiden hallinta-alustan.
