Traficom järjesti tänään kyberturvallisuuden tilannekatsauksen, jonka mukaan verkkorikollisuus on edelleen roimassa kasvussa. Huolestuttavaa on se, ettei kukaan ole enää turvassa verkkorikoksilta. Omituinen kieli ei enää suojele suomalaisia, kiitos tekoälyn.
Keskusrikospoliisin Jussi Larvannon mukaan tietoverkkoavusteiset petokset eli TVA-petokset ovat nyt kansainvälinen megatrendi. - Uusinta uutta on CAAS eli crime-as-a-service. Huijaaminen ei enää vaadi suurta tietoteknistä osaamista.
Larvannon mukaan viime vuonna yritettiin TVA-petoksilla viedä 77 miljoonaa euroa. Huijarit onnistuivat kaappaamaan 44 miljoonaa, pankit estivät 33 miljoonan euron päätymisen rikollisille.
Tämä on ikävä kyllä vain jäävuoren huippu. Rikosylikomisario Sakari Tuominen Sisä-Suomen Poliisista sanoi, että iso osa TVA-rikoksista jää selvittämättä. - Rikollisuus on kansainvälistä ja jäljet johtavat yleensä ulkomaille. Iso osa niistä jää selvittämättä.
Sakari Tuomisen tänä vuonna oli elokuun alkuun mennessä tehty noin 17 400 rikosilmoitusta verkkohuijauksista. Tämä tarkoittaa, että vuoden kokonaismäärä kasvaa noin 30 tuhanteen. Rikollisille menee rikoshyötymä arviolta yli 65 miljoonaa euroa.
- Tämä on 54 prosenttia kaikesta petosrikollisuudesta. Ja kannattaa huomata, ettei kukaan ole turvassa tietoverkkorikoksilta. Uhreja löytyy tasaisesti eri ikäryhmistä, ja miehiä ja naisia täsmälleen yhtä paljon, Tuominen kertoo.
Digi- ja väestötietovirastossa johtavana erityisasiantuntijana toimiva Kimmo Rouskun mukaan 6 prosenttia suomalaisista on joutunut identiteettivarkauden uhriksi viimeisen vuoden aikana. 9 prosenttia on menettänyt rahaa.
Ennen sanottiin, että suomenkieli suojaa meitä täällä kaukana. Digi- ja väestötietovirastossa johtavana erityisasiantuntijana toimiva Kimmo Rousku sanoo, että nämä ajat ovat takanapäin. - Tekoälypalveluilla on todella helppoa kääntää reaaliaikaisesti kielestä toiseen.
Toisaalta ns deepfake-aaltoa meille ei ole vielä tullut, vaikka Euroopassa se onkin alkanut yleistyä huijauksen tekotapana. Tulollaan se on ja asiantuntijat ovat sitä jo vähän odotelleet.
Lisätietoa on luvassa ensi viikon perjantaista alkaen, kun vuoden 2024 Digiturvaviikko käynnistyy. Informaatiota ja toimintaohjeita löytyy kolmella kielellä nytvalppaana.fi -sivustolta.
https://nytvalppaana.fi/fi
Autoteollisuus on siirtymässä yhä monimutkaisempiin ohjelmistopohjaisiin järjestelmiin, joissa virheetön ohjelmisto on elintärkeää turvallisuuden ja suorituskyvyn varmistamiseksi. Ohjelmiston laatu ja luotettavuus eivät ole enää vain valinnaisia ominaisuuksia, vaan kriittisiä vaatimuksia erityisesti autonomisessa ajamisessa, kehittyneissä kuljettajaa avustavissa järjestelmissä (ADAS) ja yhdistetyissä ajoneuvojärjestelmissä.
Kestävä digitaalinen infrastruktuuri on kriittinen, jotta tietoliikenneverkot voidaan tehokkaasti valjastaa tekoälyinnovaatioiden ja pilvipohjaisten palveluiden tarpeisiin. Tekoälyyn liittyvien datarikkaiden sovellusten lisääntyvä kysyntä edellyttää tietoliikenneverkkoa, joka kykenee käsittelemään suuria tietomääriä alhaisella viiveellä, kirjoittaa Orange Businessin kumppaniratkaisuista vastaava Carl Hansson.
Euroopan unioni ottaa merkittävän askeleen avaruusteknologian kehittämisessä allekirjoittamalla sopimuksen uuden IRIS²-satelliittijärjestelmän toteuttamisesta. Tämä 290 satelliitin verkko on suunniteltu vahvistamaan Euroopan itsenäisyyttä ja turvallista yhteydenpitoa.
Jotta voidaan vastata uuden teknologian vaatimuksiin ja pitää järjestelmät toimimassa ”kellon tavoin”, on aika harkita ajoitusratkaisuja uudelleen. Tässä kaksiosaisessa "Precision Timing" -artikkelissa opit, miksi mikroelektromekaanisiin järjestelmiin eli MEMS-komponentteihin perustuvat piiajoituslaitteet päihittävät kvartsin elektroniikkasuunnittelun uudella aikakaudella. 
Matalatehoisten langattomien ratkaisujen asiantuntija Nordic Semiconductor ja eSIM-ratkaisuja kehittävä Kigen ovat julkistaneet yhteistyön, joka sujuvoittaa massiivisten IoT-verkkojen käyttöönottoa. Yhdessä he esittelevät CES 2025 -messuilla ratkaisun, joka yhdistää Nordic Semiconductorin nRF9151-moduulin ja Kigenin SGP.32 IoT eSIM-teknologian sekä laitteiden hallinta-alustan.
