Reaaliaikainen kasvojentunnistus on EU:n tekoälylain eli AI Actin ensimmäinen näkyvä etu. Tavoitteena on tukea pk-yrityksiä innovoinnin nopeuttamiseksi. Tekoälylainsäädännöllä pyritään varmistamaan, että tekoälyjärjestelmät ja yhteiset eurooppalaiset datatilat eivät ole vain turvallisia, läpinäkyviä ja jäljitettäviä, vaan myös käytettävyyden kannalta toimivia.
Tekoälyasetus tarjoaa nyt ainutlaatuisen mahdollisuuden tehostaa reaaliaikaista turvallisuusseurantaa, etenkin kun sosiaaliset ongelmat kärjistyvät hyvinvointivaltioissa. Sopivia pilottikohteita älykkääseen kameravalvontaan ovat Kaisaniemen puisto ja Helsingin päärautatieasema. Tekninen valmius riippuu kuitenkin edelleen luvan saamisesta biotunnisteiden käyttöön poliisirekisteristä.
Uusi-Seelanti, joka on Suomen vanha verrokki tutkimusympäristöissä, on hyötynyt suuresti digitaalisen kaksosen (DT) konseptista. Tekoälyinnovaatiopaketin GenAI4EU-aloite tähtää vastaavaan tehokkuuteen.
Seuraavan sukupolven tekniset valvontaympäristöt, joissa on reaaliaikainen ongelmien havaitseminen etävalvontahuoneesta, voivat tarjota nopean hätäreaktion turva-aukkoja varten, sanoo Thomas Thoden, Hedengren Securityn teknologiajohtaja. Hedengren Security on kehittänyt valvontateknologiaa 25 vuotta.
Suomessa on puutetta turvatoimista julkisissa rakennuksissa, liikekeskuksissa ja liikennejärjestelmissä. Ohjausjärjestelmän ongelmien ennustaminen perustuu oppimisälyyn, joka seuloa suuria tietomääriä, Thoden sanoo. Jotkut näistä ongelmista ja mahdollisista ratkaisuista ovat yleisiä Pohjoismaissa, kuten lähestymiskiellot, jotka kieltävät ihmisiä lähestymästä kauppoja ja oppilaitoksia.
EU:n yleinen tietosuoja-asetus (GDPR) ja sen kymmenen tietosuojasääntöä ovat estäneet reaaliaikaisten biometristen rekisterien käytön turvallisuustekniikassa. Tuomioistuimen kouluja ja kauppoja koskevat lähestymiskiellot eivät ole tehokkaita ilman poliisin rekistereihin perustuvaa biologista tunnistamista. Vaikka digitaalinen kaksonen voi pysäyttää tunkeilijan etenemisen rakennuksessa lukitsemalla ovet ja sammuttamalla valot, virallinen apu olisi jo tulossa.
- Uudet ratkaisut parantavat yritys- ja työturvallisuutta, sanoo yksikönpäällikkö Miia Ljungqvist oikeusministeriöstä.
UUDET SÄÄNNÖT BIOMETRISELLE TUNNISTAMISELLE
EU-asetuksen lisäksi reaaliaikainen kasvojentunnistus edellyttää myös kansallista täydentävää lainsäädäntöä. Älykäs tunnistus voi sisältää kasvojentunnistuksen lisäksi myös kävelyn ja äänentunnistuksen sekä useita muita biometrisiä järjestelmiä. Älykkäät ohjausjärjestelmät pyrkivät jatkuvasti vähentämään virheellisten hyväksyntöjen määrää.
Suomessa on parhaillaan käynnissä kolme erillistä lainsäädäntötyötä sisä- ja oikeusministeriöissä. Sisäministeriön erikoisasiantuntija Suvi Pato-Ojan mukaan poliisi pystyy jo nyt suorittamaan biometrisen kasvojentunnistuksen, mutta reaaliaikaista tunnistamista tietyissä paikoissa ei ole vielä saatavilla.
- Tällä hetkellä poliisilla on Suomessa käytössä kasvojentunnistusjärjestelmä, joka voi joissain tapauksissa etsiä epäiltyä yhden kuvan perusteella poliisin rekistereistä tunnistaakseen hänet, Pato-Oja kertoo.
Reaaliaikaiseen biometriseen tunnistukseen siirtymistä säätelee myös taustatarkastuksia koskeva lakiesitys. - Sisäministeriön poliisilaitoksella valmistellaan myös toista lakia, jolla pyritään selvittämään passi- ja henkilökorttirekisterien biometristen tietojen laajempaa käyttöä rikosten ehkäisyyn, paljastamiseen ja tutkimiseen, Pato-Oja lisää.
Niille henkilöille, joilta pääsy tiettyihin yrityksiin on pakkokeinoin kielletty, otetaan käyttöön keskitetty henkilöllisyysrekisteri.
MITEN KÄYTETÄÄN KASVOTUNNISTUSTA
Sisäministeriön lainvalmistelussa keskitytään erityisesti passi- ja henkilökorttirekisterien muuttamiseen sekä ulkomaalaistietoihin. Pato-Ojan mukaan tavoitteena on selvittää, miten passi- ja henkilökorttirekisterien biometrisiä tietoja sekä poliisin rekistereissä olevia ulkomaalaisten biometrisiä tietoja voidaan hyödyntää teknisessä rikollisuuden torjunnassa.
Hallituksen esitys tulee nykyisen suunnitelman mukaan eduskunnalle neuvottelukierroksen ja jatkovalmistelun jälkeen kevätistuntokauden 2025 loppuun mennessä. EU:n asetus poliisin reaaliaikaisesta kasvojentunnistuksesta ratifioidaan sillä välin erikseen osaksi kansallista lainsäädäntöä.
Reijo Holopainen
Artikkeli on mukana pian ilmestyvässä ETNdigi-erikoislehdessä.
Kuva: AdobeStock
Virtaamamittaus on monissa laitteissa kriittinen mutta usein ongelmallinen toiminto. Perinteiset mekaaniset anturit kuluvat ja jäävät sokeiksi pienille virtausnopeuksille. Ultraäänitekniikkaan perustuvat valmiit moduulit tarjoavat nyt tarkan, huoltovapaan ja helposti integroitavan vaihtoehdon niin kuluttaja- kuin teollisuussovelluksiin.