Operatiivisesta teknologiasta (OT) on tullut tärkeä osa kyberturvallisuustyötä organisaatioissa. Tietoturvayritys Fortinetin kyselyn perusteella vuonna 2022 kuusi prosenttia organisaatioista raportoi, että niiden järjestelmiin ei ollut onnistuttu tunkeutumaan, vuonna 2023 luku on noussut jo 25 prosenttiin.
Vaikka tilanne on vuodessa parantunut, parantamisen varaa on edelleen, jos kolmen neljästä yrityksestä OT-verkkoon on onnistuttu murtautumaan viimeisen vuoden aikana. Toisaalta OT-verkkoihin liitetään koko ajan lisää laitteita.
- Paikallisten yritysten kanssa käymiemme keskustelujen perusteella myös verkkoon yhdistetyt OT-laitteet ovat yleistyneet Suomessa räjähdysmäisesti. IT ja OT lähenevät toisiaan. Kaikki on yhteydessä verkkoon, ja esimerkiksi reaaliaikaisen data-analyysin mahdollistavaa dataa jaetaan enemmän kuin koskaan. Tämä tarkoittaa, että mahdollinen hyökkäysvektori kasvaa, ja sen myötä kasvavat myös riskit, sanoo Suomen Fortinetin teknologiajohtaja Jani Ekman.
OT-verkkoihin murtaudutaan samoilla menetelmillä kuin IT-verkkoihin. Tunkeutumiset johtuivat tyypillisimmin erilaisista haittaohjelmista (56 %) ja tietojen kalastelusta (49 %). Kolmannes vastaajista ilmoitti joutuneensa viime vuonna kiristysohjelmahyökkäyksen uhriksi.
Ekmanin mukaan OT-tietoturvasta huolehtiminen vaatii toisenlaista ajattelutapaa. - Monien laitteiden ennustettu käyttöikä on yli 25 vuotta, eikä niitä ole suunniteltu vastaamaan nykypäivän kyberturvallisuusympäristön haasteisiin. Monet laitteista ovat osa liiketoiminnan kannalta kriittistä tuotantoa, eikä niitä voi noin vain poistaa verkosta korjaustiedostojen asentamista varten.
Vuoden 2023 operatiivisen teknologian ja kyberturvallisuuden tilaa tarkasteleva raportti osoittaa, että OT-organisaatiot ottavat kyberturvallisuuskysymykset vakavasti, sillä 95 prosenttia organisaatioista aikoo jatkossa sisällyttää OT-tietoturvan tietoturvajohtajien vastuualueisiin. Tuloksista selviää myös, että OT-kyberturvallisuusammattilaisilla on yhä enenevissä määrin kokemusta IT-suojauksen johtotehtävistä tuotejohtamisen sijaan.
Raporttiin voi tutustua täällä.
Kuva: AdobeStock
Euroopan elektroniikkakomponenttien jakelumarkkina jatkoi laskuaan vuoden 2025 toisella neljänneksellä. Uutta kasvua on odotettu jo viime vuodesta saakka, mutta selkeitä elpymisen merkkejä ei vieläkään näy. Tuoreimpien DMASS-lukujen mukaan koko markkina supistui huhti-kesäkuussa 8,4 prosenttia verrattuna vuoden takaiseen. Suurin isku nähtiin jälleen puolijohteissa, joiden myynti laski peräti 14,1 prosenttia 2,22 miljardiin euroon. Vastoin odotuksia aiemmin spekuloitu käänne ei siis toteutunut.
MEMS-anturimarkkinoilla nähtiin merkittävä yritysjärjestely, kun STMicroelectronics ilmoitti ostavansa NXP Semiconductorsin MEMS-antureihin keskittyvän liiketoiminnan. Kaupan arvo on 950 miljoonaa dollaria, josta 900 miljoonaa maksetaan käteisellä heti ja 50 miljoonaa myöhemmin teknisten virstanpylväiden täyttyessä.
Kun Alibaba julkaisi Qwen3-Coderin – edistyneen avoimen lähdekoodin tekoälymallinsa koodinluontiin – vastaanotto teknisessä mediassa oli pääosin ihailua. Kyseessä on huippumalli: se päihittää useita suljettuja kilpailijoita, ymmärtää valtavia koodipohjia ja kykenee agenttimaiseen työskentelyyn. Cybernewsin päätoimittaja Jurgita Lapienyen mukaan malli voi kuitenkin olla “Troijan hevonen”.
Euroopan unionin uusi kyberkestävyyssäädös mullistaa sulautettujen laitteiden turvallisuusvaatimukset. Kolmen vuoden siirtymäaika ei jätä aikaa hukattavaksi: laitevalmistajien on kyettävä päivittämään ohjelmistonsa systemaattisesti ja todennettavasti koko tuotteen elinkaaren ajan. Miten tämä käytännössä onnistuu?
