Joidenkin tutkimusten mukaan jopa puolet kaikesta ohjelmakoodista tuotetaan nyt jonkinlaisen tekoälyavustimen tuella. Ohjelmistoyhtiö SmartBearin teknologiajohtaja Dan Faulknerin mukaan tämä ei aina tarkoita pelkästään nopeampaa ja parempaa koodia.
Koodaajat ovat käyttäneet erilaisia ”copilotteja” jo sen aikaa, että työkalujen tuotoksista alkaa kertyä riittävästi dataa. Avustimien tärkein ominaisuus on lupaus koodauksen nopeutumisesta. Faulknerin mukaan tähän lupaukseen työkalut vastaavat hyvin.
- Koodausavustajat nopeuttavat ja demokratisoivat hyvien, kestävien ohjelmistojen kehitystä. Nopeus on edelleen vakuuttava. Koodausavustajat ovat hyödyllisiä työkaluja, joita tulee kuitenkin käyttää varoen.
Faulknerin mukaan yksi ongelma on se, että koodausavustajat itse muuttuvat nopeasti. Kaksi liikkuvaa kohdetta tekee lopullisesta arvioinnista hankalaa. Muitakin haasteita on.
- Joku, joka osaa kirjoittaa koodia, ei välttämättä ole hyvä muokkaamaan avustajan koodia. Ne ovat erilaisia taitoja, ja meidän pitäisi osata ennakoida erilaisia tuloksia.
Faulkerin mukaan on selvää, että koodausavustajat ovat hyviä rikastamaan testejä ja parantamaan testien kattavuutta. Lisäksi ne auttavat selittämään monimutkaista koodia tai koodia, joka on kirjoitettu kehittäjälle tuntemattomalla kielellä.
- Koodausavustajan tulos voi olla toiminnallisesti oikea, mutta silti itse koodi ei välttämättä ole hyvää. Koodissa voi olla bugeja, se voi ohjeiden vastaista ja jopa estää uudelleenkäyttöä. Tässä prosessissa koodaajan on oltava taitava ja ahkera säilyttääkseen laadun ja turvallisuuden.
On ilmeistä, että ajan, huomion, kokemuksen tai luottamuksen puutteen vuoksi paljon huonoa koodia hyväksytään maailman repoihin eli koodivarastoihin. - Tämän heikon koodin kokonaiskustannuksia on punnittava suhteessa nopeuden nousuun, johon kaikki ovat nyt keskittyneet.
Faulknerin mukaan tarvitsaan uusia lähestymistapoja ohjelmistojen laatuun ja tietoturvaan, kun koodin nopeus kasvaa ja koodin laatu heikkenee.
Autoteollisuus on siirtymässä yhä monimutkaisempiin ohjelmistopohjaisiin järjestelmiin, joissa virheetön ohjelmisto on elintärkeää turvallisuuden ja suorituskyvyn varmistamiseksi. Ohjelmiston laatu ja luotettavuus eivät ole enää vain valinnaisia ominaisuuksia, vaan kriittisiä vaatimuksia erityisesti autonomisessa ajamisessa, kehittyneissä kuljettajaa avustavissa järjestelmissä (ADAS) ja yhdistetyissä ajoneuvojärjestelmissä.
Kestävä digitaalinen infrastruktuuri on kriittinen, jotta tietoliikenneverkot voidaan tehokkaasti valjastaa tekoälyinnovaatioiden ja pilvipohjaisten palveluiden tarpeisiin. Tekoälyyn liittyvien datarikkaiden sovellusten lisääntyvä kysyntä edellyttää tietoliikenneverkkoa, joka kykenee käsittelemään suuria tietomääriä alhaisella viiveellä, kirjoittaa Orange Businessin kumppaniratkaisuista vastaava Carl Hansson.
Euroopan unioni ottaa merkittävän askeleen avaruusteknologian kehittämisessä allekirjoittamalla sopimuksen uuden IRIS²-satelliittijärjestelmän toteuttamisesta. Tämä 290 satelliitin verkko on suunniteltu vahvistamaan Euroopan itsenäisyyttä ja turvallista yhteydenpitoa.
Jotta voidaan vastata uuden teknologian vaatimuksiin ja pitää järjestelmät toimimassa ”kellon tavoin”, on aika harkita ajoitusratkaisuja uudelleen. Tässä kaksiosaisessa "Precision Timing" -artikkelissa opit, miksi mikroelektromekaanisiin järjestelmiin eli MEMS-komponentteihin perustuvat piiajoituslaitteet päihittävät kvartsin elektroniikkasuunnittelun uudella aikakaudella. 
Matalatehoisten langattomien ratkaisujen asiantuntija Nordic Semiconductor ja eSIM-ratkaisuja kehittävä Kigen ovat julkistaneet yhteistyön, joka sujuvoittaa massiivisten IoT-verkkojen käyttöönottoa. Yhdessä he esittelevät CES 2025 -messuilla ratkaisun, joka yhdistää Nordic Semiconductorin nRF9151-moduulin ja Kigenin SGP.32 IoT eSIM-teknologian sekä laitteiden hallinta-alustan.
