National Instrumentsin viime viikolla järjestämän NI Week -kehittäjätapahtuman anti oli pitkälti tuttua aiemmilta vuosilta. Uutta rautaa, uusi versio Labviewstä ja sitä rataa. Yksi tärkeimpiä uutuuksia oli kuitenkin uutta CompactRIO-alustaa varten kehitetty käyttöjärjestelmä.
Uudistuksen keskiössä oli cRIO-9068-ohjain. Siihen oli istutettu edellisversiota tehokkaampi ARM Cortex-A9-prosessori sekä uusi 7-sarjan Zynx-järjestelmäpiiri Xilinxilta.
Xilinxin siru on tavallaan uuden CompactRIO:n ydin. Kyse on ohjelmoitavasta piiristä, johon NI:n mukaan voidaan ohjelmoida mikä tahansa vaativakin sulautetun ohjauksen tai valvonnan sovellus.
Koko rautaa ohjaa NI Linux. Yrityksen mukaan tavoitteena oli tehdä uudesta CompactRIO-ohjainlaitteesta mahdollisimman avoin. Sen myötä myös kolmannet osapuolet voisivat ohjelmoida omia ohjaussovelluksiaan Xilinxin piirille syötettäväksi.
Mutta miksi linux? Tähän asti linuxin reaaliaikaiominaisuuksia on pidetty riittämättöminä. NI:llä sulautettujen ohjelmistojen kehityksestä vastaava Sanjay Challa toteaa aiheesta kirjoittamassaan artikkelissa, että linuxin luonne muuttui vastikään esitellyn PREEMPT_RT -lisäyksen myötä.
Tämä ns. RT-lisäys käytännössä lyhentää linux-ytimen vasteaikoja. Lisäksi se poistaa turhia latensseja, jotka eivät ole keskeisiä jonkun prosessin suorittamisen kannalta.
Mitä tämä merkitsee käytännössä? Erään NI:n asiakkaan mukaan tiettyjen toimintojen ohjelmoiminen uudessa cRIO-laitteessa onnistui 80 prosenttia lyhyemmässä ajassa kuin aiemmin. Aiempi projekti perustui Wind Riverin VxWorksiin.
Teollisuusautomaatio ja sen sovellusten ohjelmointi hyödyntää siis yhä enemmän avoimi ympäristöjä. Linux taitaa vihdoin olla ”riittävän reaaliaikainen”.
Autoteollisuus on siirtymässä yhä monimutkaisempiin ohjelmistopohjaisiin järjestelmiin, joissa virheetön ohjelmisto on elintärkeää turvallisuuden ja suorituskyvyn varmistamiseksi. Ohjelmiston laatu ja luotettavuus eivät ole enää vain valinnaisia ominaisuuksia, vaan kriittisiä vaatimuksia erityisesti autonomisessa ajamisessa, kehittyneissä kuljettajaa avustavissa järjestelmissä (ADAS) ja yhdistetyissä ajoneuvojärjestelmissä.
Kestävä digitaalinen infrastruktuuri on kriittinen, jotta tietoliikenneverkot voidaan tehokkaasti valjastaa tekoälyinnovaatioiden ja pilvipohjaisten palveluiden tarpeisiin. Tekoälyyn liittyvien datarikkaiden sovellusten lisääntyvä kysyntä edellyttää tietoliikenneverkkoa, joka kykenee käsittelemään suuria tietomääriä alhaisella viiveellä, kirjoittaa Orange Businessin kumppaniratkaisuista vastaava Carl Hansson.
Euroopan unioni ottaa merkittävän askeleen avaruusteknologian kehittämisessä allekirjoittamalla sopimuksen uuden IRIS²-satelliittijärjestelmän toteuttamisesta. Tämä 290 satelliitin verkko on suunniteltu vahvistamaan Euroopan itsenäisyyttä ja turvallista yhteydenpitoa.
Jotta voidaan vastata uuden teknologian vaatimuksiin ja pitää järjestelmät toimimassa ”kellon tavoin”, on aika harkita ajoitusratkaisuja uudelleen. Tässä kaksiosaisessa "Precision Timing" -artikkelissa opit, miksi mikroelektromekaanisiin järjestelmiin eli MEMS-komponentteihin perustuvat piiajoituslaitteet päihittävät kvartsin elektroniikkasuunnittelun uudella aikakaudella. 
Matalatehoisten langattomien ratkaisujen asiantuntija Nordic Semiconductor ja eSIM-ratkaisuja kehittävä Kigen ovat julkistaneet yhteistyön, joka sujuvoittaa massiivisten IoT-verkkojen käyttöönottoa. Yhdessä he esittelevät CES 2025 -messuilla ratkaisun, joka yhdistää Nordic Semiconductorin nRF9151-moduulin ja Kigenin SGP.32 IoT eSIM-teknologian sekä laitteiden hallinta-alustan.
