Elisa laajensi eilen 5.5G-liittymien saatavuutta koko maassa, mutta supernopeiden yhteyksien todellinen hyöty jää toistaiseksi rajatulle joukolle. Syynä ovat rajoittunut alueellinen kattavuus ja harvat yhteensopivat päätelaitteet.
Uuden sukupolven 5.5G-teknologia, eli 5G Advanced, lupaa entistä nopeampia, vakaampia ja viiveettömämpiä yhteyksiä. Elisa kertoo nyt tarjoavansa jopa 2 gigabitin nopeuksia mobiiliverkossa tietyillä alueilla, kuten pääkaupunkiseudulla, Tampereella ja Jyväskylässä.
Nopeuden ohella 5.5G tuo mukanaan merkittäviä parannuksia lähetysnopeuksiin, viiveeseen ja verkon vakauteen. Tämä tekee teknologiasta erityisen houkuttelevan liikkuvaa työtä tekeville aloille kuten rakennus- ja luovat alat, joissa suuria tiedostoja liikkuu jatkuvasti.
Käytännössä kuitenkin suurin este 5.5G:n laajalle omaksumiselle on yhteensopivien laitteiden puute. Tällä hetkellä vain muutamat premium-luokan älypuhelimet – kuten iPhone 16 Pro, Samsung Galaxy S25 Ultra sekä vaikkapa OnePlussan 13-sarja – sisältävät 5.5G:tä tukevan Snapdragon X75 -modeemin. Useimpien kuluttajien nykyiset 5G-laitteet eivät hyödynnä uuden teknologian tarjoamia etuja, vaikka liittymä olisi teknisesti yhteensopiva.
Lisäksi mobiilireitittimien osalta tilanne on vielä alkuvaiheessa. Vaikka Elisa tarjoaa jo 5.5G-yhteensopivan reititinmallin, laajempaa valikoimaa odotetaan vasta tulevina kuukausina ja vuosina.
Elisan mukaan 5.5G-verkkoa rakennetaan aktiivisesti lisää, ja laitteistotuki paranee sitä mukaa, kun markkinoille tulee uusia päätelaitteita. Tällä hetkellä kyseessä on kuitenkin ennen kaikkea teknologinen avaus, jonka täysi hyöty jää odottamaan tulevaa.
Mikä ihmeen 5G-Advanced?
5.5G, eli viralliselta nimeltään 5G Advanced, perustuu kansainväliseen 3GPP Release 18 -standardiin. Se on välietappi ennen varsinaista 6G:tä ja tuo monia konkreettisia parannuksia nykyiseen 5G-verkkoon.
5G Advanced tarjoaa esimerkiksi jopa 10 Gbit/s huippunopeudet (verkosta laitteeseen), jopa 1 Gbit/s lähetysnopeudet uplink-suuntaan, peräti alle 5 millisekunnin latenssin tietyissä sovelluksissa, sekä paremman spektrinhallinnan ja energiankäytön tekoälyyn pohjautuvalla verkko-ohjauksella.