Check Pointin tietoturvatutkijoiden mukaan FakeUpdates ja RansomHub hallitsivat haittaohjelmatilastoja maaliskuussa 2025. Samalla Lumma Stealer levisi ympäri maailmaa PDF-tiedostojen ja väärennettyjen Robloxpelien kautta.
Raportista käy ilmi, että FakeUpdates on edelleen Suomen ja maailman yleisin haittaohjelma. Tutkijat havaitsivat maaliskuussa uuden hyökkäyskampanjan, jossa sitä käytettiin RansomHub-kiristysohjelman levittämiseen. Hyökkäyksissä hyödynnettiin murrettuja verkkosivustoja, väärennettyjä Keitaro TDS -uudelleenohjauksia ja tekaistuja selaimen päivityskehotuksia, joiden avulla uhreja houkuteltiin lataamaan haittaohjelma.
FakeUpdatesin JavaScript-lataaja hyödyntää obfuskointia eli se piilottaa itsensä skannereilta. Se mahdollistaa tiedon varastamisen, komentojen suorittamisen sekä pysyvän pääsyn uhrin järjestelmiin. Tutkijoiden mukaan rikolliset käyttävät yhä useammin hyväkseen laillisia palveluita, kuten Dropboxia ja TryCloudflarea, välttääkseen havaitsemisen ja säilyttääkseen pääsyn kohteisiin.
Tutkijat paljastivat myös laajan Lumma Stealer -haittaohjelmaan liittyvän tietojenkalastelukampanjan, joka vaaransi yli 1 150 organisaatiota ja 7 000 käyttäjää Pohjois-Amerikassa, Etelä-Euroopassa ja Aasiassa. Hyökkäyksissä jaeltiin lähes 5 000 haitallista PDF-tiedostoa Webflown sisällönjakeluverkon kautta. Tiedostoissa käytettiin väärennettyjä CAPTCHA-kuvia, joiden avulla käynnistettiin PowerShell-komentoja ja asennettiin haittaohjelma.
Suomen yleisimmät haittaohjelmat maaliskuussa 2025
- FakeUpdates (eli SocGholish) – JavaScriptillä kirjoitettu latausohjelma, joka tallentaa haitalliset hyötykuormat levylle ennen niiden suorittamista. FakeUpdates on ollut syynä monien muiden haittaohjelmien, kuten GootLoaderin, Dridexin, NetSupportin, DoppelPaymerin ja AZORultin, leviämiseen. Esiintyvyys 6,49 %.
- RomCom – Etähallintatroijalainen (RAT), joka havaittiin ensimmäisen kerran vuonna 2022 ja kohdistuu erityisesti Windows-järjestelmiin. Se leviää tietojenkalastelukampanjoissa, joissa hyödynnetään troijalaisiksi muokattuja versioita laillisista ohjelmistoista. RomCom käyttää ICMP-pohjaista komento- ja ohjausliikennettä (C2). Haittaohjelma on yhdistetty uhkatoimijaryhmiin, kuten "Tropical Scorpius". Kohteina ovat olleet muun muassa Ukrainan sotilaslaitokset ja Yhdysvaltojen terveydenhuoltoalan organisaatiot. Esiintyvyys 1,30 %.
- Raspberry Robin – Mato, joka havaittiin ensimmäisen kerran vuonna 2021. Se leviää ensisijaisesti tartunnan saaneiden USB-asemien kautta ja on tunnettu kehittyneistä tekniikoistaan, joiden avulla se pystyy välttämään havaitsemisen ja pysymään vaarantuneissa järjestelmissä. Kun järjestelmä on saanut tartunnan, Raspberry Robin voi helpottaa lisähaittaohjelmien lataamista ja suorittamista. Esiintyvyys 1,30 %.
- AgentTesla – Kehittynyt etähallintatroijalainen (RAT), joka toimii näppäinlukijana ja tietovarkaana. Se pystyy seuraamaan ja tallentamaan uhrin näppäinpainalluksia, ottamaan näyttökuvia sekä varastamaan kirjautumistietoja useista uhrin koneelle asennetuista ohjelmista (kuten Google Chrome, Mozilla Firefox ja Microsoft Outlook -sähköpostiohjelma). Esiintyvyys 1,30 %.
- Androxgh0st – Bottiverkko, joka kohdistuu Windows-, Mac- ja Linux-alustoihin. Androxgh0st hyödyntää useita haavoittuvuuksia, jotka kohdistuvat erityisesti PHPUnit-, Laravel Framework- ja Apache Web Server -ohjelmistoihin. Haittaohjelma varastaa arkaluonteisia tietoja, kuten Twilio-tilien tietoja, SMTP-tunnuksia ja AWS-avaimia. Se käyttää Laravel-tiedostoja tarvittavien tietojen keräämiseen. Esiintyvyys 1,30 %.
Maailman yleisimmät haittaohjelmat maaliskuussa 2025
- FakeUpdates (eli SocGholish) – JavaScriptillä kirjoitettu latausohjelma, joka tallentaa haitalliset hyötykuormat levylle ennen niiden suorittamista. FakeUpdates on ollut syynä monien muiden haittaohjelmien, kuten GootLoaderin, Dridexin, NetSupportin, DoppelPaymerin ja AZORultin, leviämiseen. Esiintyvyys 8 %.
- Remcos – Etähallintatroijalainen (RAT), joka havaittiin ensimmäisen kerran vuonna 2016. Se leviää roskapostien liitteinä olevien Microsoft Office -dokumenttien mukana ja on suunniteltu ohittamaan Microsoft Windowsin käyttäjätilien valvonta (UAC) sekä suorittamaan haittaohjelmia korkeilla järjestelmäoikeuksilla. Esiintyvyys 3 %.
- AgentTesla – Kehittynyt etähallintatroijalainen (RAT), joka toimii näppäinlukijana ja tietovarkaana. Se pystyy seuraamaan ja tallentamaan uhrin näppäinpainalluksia, ottamaan näyttökuvia sekä varastamaan kirjautumistietoja useista uhrin koneelle asennetuista ohjelmista (mukaan lukien Google Chrome, Mozilla Firefox ja Microsoft Outlook -sähköpostiohjelma). Esiintyvyys 3 %.
Maailman yleisimmät mobiilihaittaohjelmat maaliskuussa 2025
- Anubis – Pankkitroijalainen, jossa on kiristyshaittaohjelmatoiminnot ja joka kohdistuu Android-laitteisiin.
- Necro – Dropper-troijalainen, joka asentaa haittaohjelmia ja tilaa maksullisia palveluita käyttäjän tietämättä.
- AhMyth – Etähallintatroijalainen (RAT), joka kohdistuu Android-laitteisiin ja naamioituu laillisiksi sovelluksiksi. Se hankkii laajat käyttöoikeudet varastaakseen arkaluonteisia tietoja, kuten pankkitunnuksia ja monivaiheisen todennuksen (MFA) koodeja.
OnePlus on päättänyt luopua yhdestä tunnistettavimmista ominaisuuksistaan eli fyysisestä Alert Slider -tilakytkimestä ja korvata sen uudella ohjelmoitavalla Plus Key -painikkeella. Muutos on osa yhtiön uutta tekoälystrategiaa, jonka keskiössä on ”käyttäjäkohtaisesti mukautuva älykkyys”.
Liikenne- ja viestintävirasto Traficomin mukaan mobiiliverkon laatu vaihtelee Suomessa huomattavasti alueittain. Bittimittari.fi-palvelun mittausten perusteella suurimmat erot näkyvät yhteysnopeuksissa kaupunkien ja maaseudun välillä.
STMicroelectronics on tehnyt merkittävän teknologisen läpimurron julkaisemalla uuden sukupolven älyanturin, joka yhdistää kaksi erillistä kiihtyvyysanturia samaan poikkeuksellisen pieneen (3 x 2,5 mm) koteloon. Tämä on ensimmäinen kerta, kun samassa moduulissa yhdistyy laajalle G-voima-alueelle skaalautuva mittauskyky, sulautettu tekoäly ja erittäin tarkka liikkeentunnistus.
Perinteinen elektroniikan valmistus perustuu prosesseihin, jotka johtavat usein materiaalihävikkiin, korkeisiin työkalukustannuksiin ja merkittäviin varastointikuluihin. Viime vuosina lisäävä valmistus (additive), erityisesti 3D-tulostus, on kuitenkin alkanut nousta varteenotettavaksi vaihtoehdoksi elektroniikan valmistuksessa, sillä se tarjoaa lisää suunnittelun joustavuutta sekä mahdollisia ympäristö- ja taloudellisia etuja.
Vaikka monet organisaatiot ovat jo ottaneet käyttöön perinteisiä tekoälyagentteja, tie täysin autonomisiin tekoälyagentteihin voi sisältää haasteita. Tekemällä strategisia investointeja ja omaksumalla metodisen lähestymistavan agenttien skaalaamiseen, sekä niiden erityisten roolien määrittelyyn, teollisuusyritykset voivat päästä loputtomalta tuntuvien kokeilujen yli ja alkaa nauttia tekoälyagenttien hyödyistä todellisessa elämässä, kirjoittaa teollisuuden ohjelmistoja kehittävän IFS:n tekoälyjohtaja Bob De Cuax.
