Muutama vuosi sitten suomalaiset saivat nauttia maailman kärkipään nettinopeuksista, mutta monessa maassa on sen jälkeen menty ohi vauhdeissa. Akamain tuoreissa tilastoissa Suomi on nyt kuudentena netin keskimääräistä nopeutta mitattaessa.
Meillä netin nopeus on keskimäärin 20,5 megabittiä sekunnissa. Globaalisti lukema on 7,2 megabittiä sekunnissa. Listan kärjessä on tuttuun tapaan Etelä-Korea, jossa ihmiset pääsevät nettiin keskimäärin 28,6 megabitin nopeudella.
Sitten kun maita verrataan huippunopeuksien suhteen, putoamme selvästi kymmenen parhaan ulkopuolelle. Singaporessa tarjotaan 184,5 megabitin huippunopeuksia, Macaon saarella 132 megaa ja Mongoliassa 131,1 megabittiä sekunnissa.
Meillä 93 prosentta väestöstä lataa bittinsä yli 4 megabitin sekuntivauhdilla. Yli 15 megabittiin yltää 45 prosenttia suomalaisista. Mobiilinetissä keskinopeutemme on 21,6 megabittiä sekunnissa, mutta toki täällä pääsee myös kuvankaltaiseen yli sataan megabittiin sekunnissa, kunhan asuu sopivan lähellä tukiasemaa.
Vaikka monet organisaatiot ovat jo ottaneet käyttöön perinteisiä tekoälyagentteja, tie täysin autonomisiin tekoälyagentteihin voi sisältää haasteita. Tekemällä strategisia investointeja ja omaksumalla metodisen lähestymistavan agenttien skaalaamiseen, sekä niiden erityisten roolien määrittelyyn, teollisuusyritykset voivat päästä loputtomalta tuntuvien kokeilujen yli ja alkaa nauttia tekoälyagenttien hyödyistä todellisessa elämässä, kirjoittaa teollisuuden ohjelmistoja kehittävän IFS:n tekoälyjohtaja Bob De Cuax.
BeagleBoard.orgin tunnettu PocketBeagle-kehittäjäkortti on saanut merkittävän päivityksen uudessa PocketBeagle 2 -versiossa. Uudistuksessa laitteeseen on lisätty neliytiminen suoritin ja ensimmäistä kertaa myös grafiikkaprosessori, mikä avaa entistä laajempia mahdollisuuksia sulautettujen järjestelmien kehittämiseen.
Mobiiliverkkojen markkinoilta kantautuu vihdoin positiivisia uutisia myös Nokialle. Dell’Oro Groupin tuoreen raportin mukaan radioverkkojen (RAN) globaali liikevaihto kääntyi kasvuun vuoden 2025 ensimmäisellä neljänneksellä – ensimmäistä kertaa kahteen vuoteen.
Kun suunniteltavassa elektroniikkapiirissä tarvitaan virran mittaamista, siihen käytetään yleensä erillistä mittausvastusta. Joskus houkutteleva vaihtoehto on käyttää virtamittaukseen piirilevyn omia johtimia eli kupariliuskoja. Se onnistuu, mutta hyödyntämiseen liittyy joitakin kompromisseja.
