Meillä hehkutetaan usein kaupunkien edelläkävijyyttä erilaisissa älykaupunkihankkeissa. Pysäköintiyritys Easypark on nyt tutkinut kaupunkien ”älykkyyttä” ja vaikka Espoo ja Helsinki sijoittuvat monessa vertailussa hyvin, emme millään edusta kehityksen terävintä kärkeä.
Easyparkin laaja tutkimus paljastaa, mitkä kaupungit ovat tehokkaimmin ottaneet käyttöön uudenlaisia teknologisia ratkaisuja kestävän kehityksen ja asuinmukavuuden kehittämiseksi. Tutkimus aloitettiin arvioimalla useita tuhansia kaupunkeja ympäri maailmaa ja tarkastelemalla sitten niitä kaupunkeja, jotka ovat teknologiassa edelläkävijöitä.
Koska kaupunkien kohtaamat haasteet ovat hyvin erilaisia niiden asukasmäärästä riippuen, tutkimus jaettiin kolmeen kokoluokkaan: kaupungit, joissa on yli 3 miljoonaa asukasta, 600 000 – 3 000 000 asukasta ja 50 000 – 600 000 asukasta. Tutkijat määrittelivät erilaisia tekijöitä, joiden pohjalta voidaan määritellä kaupungin teknologisen ja kestävän kehityksen aste. Nämä tekijät pisteytettiin. Tarvittava data kerättiin useista lähteistä, esim. Maailmanpankki, The Economist, Kansainvälinen Valuuttarahasto ja the Lancet.
Kaupunkien innovatiivisuus arvioitiin neljällä kriteerillä. Ensinnäkin arvioinnissa huomioitiin se, miten laajalti väestö, hallinto ja terveydenhuoltosektori on omaksunut teknologiaa. Myös kaupungin alueella mahdollisesti olevien teknologian oppilaitosten maine ja menestys arvioitiin. Toiseksi tarkasteltiin liikkumisen innovaatioita, esimerkiksi kaupunkien älypysäköinnin ratkaisuja, liikennesuunnittelua, julkista liikennettä ja liikenneratkaisujen ympäristöystävällisyyttä.
Business Tech -mittarilla arvioitiin yritysten innovatiivisuustasoa, sähköisen maksamisen yleisyyttä ja internet-yhteyksien laatua kaupungeissa. Neljänneksi arvioitiin kaupunkien kestävän kehityksen tasoa analysoimalla vihreän energian käyttöä, ympäristöystävällisesti suunniteltujen rakennusten lukumäärää, jätehuoltosysteemiä ja yleisesti ilmanmuutoksen asettamiin haasteisiin vastaamista ja suunnittelua.
Parhaiten suomalaiskaupungeista pärjäsi Espoo, joka on maailman kolmanneksi älykkäin ja tulevaisuuteen valmistautunein keskikokoinen kaupunki. Älykkäin alle 300 000 asukkaan sarjassa on Ruotsin Lund ja toiseksi tuli Norjan Stavanger. Samassa sarjassa ympäristystävällisen energian käytössä Espoo oli vasta sijalla 18. Erityisesti muissa Pohjoismaisssa ollaan tässä selvästi edellä.
Kun vertaillaan kaupunkien asukkaiden valmiutta ottaa käyttöön uutta teknologiaa, Norjan kaupungit ovat kärjessä. Listan ykkösenä komeilee Bergen ennen Stavangeria, Trondgheimia ja Tallinnaa. Espoo yltää vasta sijalle 10.
Yli 600 000 asukkaan kaupunkien vertailussa ykköseksi nousee Kööpenhamina ennen Tukholmaa ja Osloa. Seitsemänneksi sijoittuneen Helsingin edelle kiilasivat vielä Amsterdam, Zürich ja Göteborg.
Kaikki tulokset löytyvät täältä.
Nokia tukee avoimesti Open RAN -verkkotekniikkaa. Kaikki mukana olevat osapuolet eivät kuitenkaan pidä Nokiaa kovin suuressa arvossa. Deutsche Telekomin, Orangen, Telecom Italian, Telefónican ja Vodafonen viime viikolla julkaisema raportti syyttää Nokiaa siitä, että sen kehittävät O-RAN-rajapinnat toimivat vain Nokian omilla laitteilla.
Southamptonin yliopiston tutkijat ovat kehittäneet nopean ja energiatehokkaan datan laserkirjoitusmenetelmän. Dataa kirjoitetaan piidioksidilasille tiheydellä, joka on yli 10 000 kertaa suurempi kuin Blue-Ray-levyn tallennustekniikka. Yhdelle levylle voitaisiin tekniikalla tallentaa yli 500 teratavua dataa.
Arduino kertoo toimittaneensa rakentelijoille ja kehittäjille jo 10 miljoonaa Uno-korttia. Juhlan kunniaksi yritys esitteli minikokoisen Uno-kortin, jota myydään vain rajoitettu määrä. Jokainen erikoiskortti on numeroitu, joten kyse on keräilijäharvinaisuuksista.
Satelliittipaikannus riittää nykyisellään useimpiin sovelluksiin, mutta esimerkiksi robottiruohonleikkurille se ei riitä. Sveitsiläinen u-blox on esitellyt kaksi uutta korjausdatan vastaanotinta ja laiteohjelmiston päivitystä ZED-F9P-vastaanottimiinsa. Sen jälkeen paikannus tarkentuu senttimetritasolle. Kaksi uutta korjausdatan vastaanotinta ovat NEO-D9S ja NEO-D9C. Edellinen toimii Euroopassa ja Yhdysvalloissa, jälkimmäinen Japanissa.
Mikään aukko ei nykyään jää verkossa kokeilematta. Suurten yritysten verkkopalveluita skannataan useita kertoja päivässä, ja koko internet voidaan skannata 45 minuutissa, kun aikaisemmin siihen on mennyt viikkoja, kirjoittaa Haaga-Helia ammattikorkeakoulussa tutkimusaluejohtajana toimiva Ari Alamäki.
Pyrkimys lyhentää vasteaikoja ja pienentää energiankulutusta dataliikenteessä aiheuttaa painetta lisätä laskentatehoa verkossa siellä, missä sitä kulloinkin tarvitaan. Sulautetut järjestelmät ja palvelintekniikat kannattaa viedä paikan päälle eli mahdollisimman lähelle näitä laskentatehoa vaativia kohteita. Siis verkon reunalle.