Meillä hehkutetaan usein kaupunkien edelläkävijyyttä erilaisissa älykaupunkihankkeissa. Pysäköintiyritys Easypark on nyt tutkinut kaupunkien ”älykkyyttä” ja vaikka Espoo ja Helsinki sijoittuvat monessa vertailussa hyvin, emme millään edusta kehityksen terävintä kärkeä.
Easyparkin laaja tutkimus paljastaa, mitkä kaupungit ovat tehokkaimmin ottaneet käyttöön uudenlaisia teknologisia ratkaisuja kestävän kehityksen ja asuinmukavuuden kehittämiseksi. Tutkimus aloitettiin arvioimalla useita tuhansia kaupunkeja ympäri maailmaa ja tarkastelemalla sitten niitä kaupunkeja, jotka ovat teknologiassa edelläkävijöitä.
Koska kaupunkien kohtaamat haasteet ovat hyvin erilaisia niiden asukasmäärästä riippuen, tutkimus jaettiin kolmeen kokoluokkaan: kaupungit, joissa on yli 3 miljoonaa asukasta, 600 000 – 3 000 000 asukasta ja 50 000 – 600 000 asukasta. Tutkijat määrittelivät erilaisia tekijöitä, joiden pohjalta voidaan määritellä kaupungin teknologisen ja kestävän kehityksen aste. Nämä tekijät pisteytettiin. Tarvittava data kerättiin useista lähteistä, esim. Maailmanpankki, The Economist, Kansainvälinen Valuuttarahasto ja the Lancet.
Kaupunkien innovatiivisuus arvioitiin neljällä kriteerillä. Ensinnäkin arvioinnissa huomioitiin se, miten laajalti väestö, hallinto ja terveydenhuoltosektori on omaksunut teknologiaa. Myös kaupungin alueella mahdollisesti olevien teknologian oppilaitosten maine ja menestys arvioitiin. Toiseksi tarkasteltiin liikkumisen innovaatioita, esimerkiksi kaupunkien älypysäköinnin ratkaisuja, liikennesuunnittelua, julkista liikennettä ja liikenneratkaisujen ympäristöystävällisyyttä.
Business Tech -mittarilla arvioitiin yritysten innovatiivisuustasoa, sähköisen maksamisen yleisyyttä ja internet-yhteyksien laatua kaupungeissa. Neljänneksi arvioitiin kaupunkien kestävän kehityksen tasoa analysoimalla vihreän energian käyttöä, ympäristöystävällisesti suunniteltujen rakennusten lukumäärää, jätehuoltosysteemiä ja yleisesti ilmanmuutoksen asettamiin haasteisiin vastaamista ja suunnittelua.
Parhaiten suomalaiskaupungeista pärjäsi Espoo, joka on maailman kolmanneksi älykkäin ja tulevaisuuteen valmistautunein keskikokoinen kaupunki. Älykkäin alle 300 000 asukkaan sarjassa on Ruotsin Lund ja toiseksi tuli Norjan Stavanger. Samassa sarjassa ympäristystävällisen energian käytössä Espoo oli vasta sijalla 18. Erityisesti muissa Pohjoismaisssa ollaan tässä selvästi edellä.
Kun vertaillaan kaupunkien asukkaiden valmiutta ottaa käyttöön uutta teknologiaa, Norjan kaupungit ovat kärjessä. Listan ykkösenä komeilee Bergen ennen Stavangeria, Trondgheimia ja Tallinnaa. Espoo yltää vasta sijalle 10.
Yli 600 000 asukkaan kaupunkien vertailussa ykköseksi nousee Kööpenhamina ennen Tukholmaa ja Osloa. Seitsemänneksi sijoittuneen Helsingin edelle kiilasivat vielä Amsterdam, Zürich ja Göteborg.
Kaikki tulokset löytyvät täältä.
Helsinkiläinen ohjelmistokehitykseen erikoistunut IT-yhtiö Rakettitiede jatkoi kannattavaa kasvuaan viime vuonna. - Olemme onnistuneet rekrytoimaan kokeneita osaajia ja tarjoamaan heille juuri oikeanlaisia toimeksiantoja, sanoo toimitusjohtaja Juha Huttunen.
Sotilaskäytössä kentällä tarvitaan IP65-luokitusta – eli täyttä suojaa pölyä ja roiskevettä vastaan – jotta laitteet kestävät vaativissa ja vaihtelevissa olosuhteissa. Mutta entä jos laitteeseen täytyy liittää lisälaitteita, kuten radiot, LAN-verkot tai muut kenttävarusteet? Usein suojaus menetetään heti, kun portit avataan. Panasonic on ratkaissut tämän ongelman esittelemällä maailman ensimmäisen lisälaitesovittimen, joka säilyttää IP65-luokituksen myös käytön aikana.
Tekoälyä tuodaan nyt vauhdilla mikro-ohjaimiin. Ajan myötä kaikista päätelaitteiden ML-sovelluksiin tarkoitetuista mikro-ohjaimista tulee hybridilaitteita, joissa yhdistyvät CPU ja NPU. Tämä kehitys on väistämätöntä.
Bristolin yliopiston ja Northrop Grummanin tutkijat ovat kehittäneet uudenlaisen galliumnitridiin (GaN) perustuvan transistoriarkkitehtuurin, joka voi merkittävästi parantaa tulevien 6G-verkkojen nopeutta, tehokkuutta ja signaalinlaatua. Löydös julkaistiin Nature Electronics -lehdessä.
