Maanmittauslaitoksen ylläpitämä Metsähovin geodeettinen tutkimusasema Kirkkonummella tekee teknologiaharppauksen ottaessaan käyttöönsä uusitun mittalaitteiston. Sen ansiosta Suomi saa ennennäkemättömän tarkkaa paikkatietoa. Tarkkuus paranee jopa millimetritasolle.
Uudistukset ovat kriittisen tärkeitä luotettavan paikkatiedon ylläpitämiseksi ja varmentamiseksi sekä alan perustutkimukselle. Tarkkaa paikkatietoa tarvitaan myös ilmastonmuutoksen vaikutusten arviointiin sekä liiketoimintaan älyliikenteestä metsätalouteen.
Kaikki tieto, johon liitetään sijainti, on paikkatietoa. Paikannusta ja paikkatietoa tarvitaan vuorokauden ympäri esimerkiksi finanssialalla, sähköverkoissa sekä liikenteessä maalla, merellä ja ilmassa. Älypuhelimen sovellukset ja autojen navigaattorit tarvitsevat satelliittipaikannusta toimiakseen.
Suomessa tarkimman mahdollisen sijaintitiedon tuottamiseen tarvitaan Metsähovin geodeettista tutkimusasemaa. Se varmistaa, että globaalin satelliittipaikannuksen paikannustiedot ovat yhteensopivia kansallisen paikkatiedon kanssa. Näin paikkatietoa tarvitsevat kriittiset toiminnot toimivat luotettavasti.
- Jotta paikkatieto on luotettavaa, sen on oltava ajantasaista. Maapallo ja sen pinta on jatkuvassa liikkeessä ja Maan muodot muuttuvat. Siksi paikkatiedon pohjana olevaa koordinaattijärjestelmää tulee valvoa ja päivittää jatkuvasti, kertoo geodesian ja geodynamiikan osastonjohtaja professori Hannu Koivula Maanmittauslaitoksen Paikkatietokeskuksesta.
Jotta Suomessa on jatkossakin saatavilla tarkinta ja luotettavinta paikkatietoa, tuli Metsähovin mittalaitteiston uudistaminen välttämättömäksi. - Tarkka paikannus ja globaalien muutosten mittaus sekä tutkimus vaativat taustakseen tarkinta mahdollista geodeettista dataa. Näiden tuottamisen keskiössä olevat satelliittilaser ja geodeettinen VLBI-mittaustoiminta ovat molemmat kokeneet ja yhä kokemassa kertaluokan hyppäyksen sekä tarkkuudessa että datan määrän tarpeessa. Jotta Maanmittauslaitos pystyy vastaamaan näihin tarpeisiin, oli Metsähovin mittauslaitteisto ja -infrastruktuuri tarpeen tuoda 2020-luvulle, Hannu Koivula toteaa.
Metsähovin mittalaitteiden uusiminen on mittava projekti, jonka aikana infrastruktuuri päivitetään vaihe vaiheelta. GNSS-vastaanottimet ja gravimetrit on päivitetty maailman parhaiksi ja ne ovat jo käytössä. Tällä hetkellä työn alla ovat SLR-satelliittilaser ja VLBI-radioteleskooppi. Infrastruktuurin uudistusta on toteutettu maa- ja metsätalousministeriön erillisrahoituksella. Erillisrahoituksella toteutetun vaiheen päätöstä juhlistettiin 30.8. Metsähovin avajaisissa, jossa paikalla oli myös maa- ja metsätalousministeri Antti Kurvinen.
Nykyaikaisen laitteiston avulla saadaan aiempaa tarkempaa paikkatietoa jopa millimetrien tarkkuudella. Satelliittimittausten tarkkuudesta riippuu, kuinka luotettavasti arktisen alueen muutoksia voidaan seurata sekä arvioida muutosten vaikutuksia esimerkiksi merenpinnan nousuun ja elinolosuhteisiin. Tarkka ja luotettava paikkatieto on välttämätöntä myös siihen nojaavalle liiketoiminnalle, kuten älyliikenteelle sekä maa- ja metsätaloudelle.
Anritsu tuo verkon suorituskyvyn mittauksen paikkoihin, joihin fyysisiä testilaitteita on hankala viedä. Virtual Network Master -ratkaisun ohjelmistopohjaisilla testipisteillä voidaan mitata datakeskus-, pilvi-, 5G- ja edge-yhteyksien välityskykyä, latenssia, viivevaihtelua ja kehyshäviöitä.
