Tallinnassa järjestettiin eilen sopimusvalmistuksen tilaa ruotiva seminaari paikallisen elektroniikkajärjestön EEIA:n ja IPC:n toimesta. Kaksisataa rekisteröitynyttä vierasta kuuli esimerkiksi, että paljon puhuttu pula komponenteista on pääosin itse aiheutettu ongelma.
Viro on vahva elektroniikkamaa. Elektroniikkayrityksiä Virossa on yli 250 ja niiden osuus maan viennistä on lähes neljännes. Liikevaihtoa ne kerryttävät kaksi miljardia euroa. Valtaosa summasta tulee sopimusvalmistuksesta, jolla on maassa pitkät perinteet.
Elektroniikan sopimusvalmistus on jättimäistä liiketoimintaa. Maailmassa on noin 16 tuhatta yritystä, joissa työskentelee 2,4 miljoonaa ihmistä. Euroopan osuus maailman EMS-markkinoista on kuutisen prosenttia, kertoi saksalainen in4ma:n analyytikko Dieter Weiss kuulijoille.
Euroopan suurin yritys on saksalainen perheomisteinen Zollner, joka 1,8 miljardin euron liikevaihdolla on maailman 17. suurin. Iso ongelma alalla ovat pienet katteet: valtaosa toimii alle 10 prosentin katteella. Pienet yleensä muutaman prosentin kannattavuudella. Ainoa merkittävä poikkeus on maailman suurin sopimusvalmistaja Foxconn. Sen osuus markkinoista on yli 30 prosenttia ja viime vuonna jätti teki tuosta 214,6 miljardia dollaria. iPhone-valmistus on äärimmäisen tuottoisaa puuhaa.
Euroopan listalla on suomalaisiakin yrityksiä. Scanfil on Euroopan toiseksi suurin, ja Incap sijalla 29. Eurooppalaisten yritysten yhteenlaskettu liikevaihto putosi viime vuonna 600 miljoonaa euroa, mutta tämä johtui pelkästään siitä, että Foxconn siirsi tuotantoaan Itä-Euroopasta Aasiaan.
Pienten katteiden liiketoiminnassa komponenttien saatavuus ja niiden hinta on useimmille EMS-yrityksille kriittinen tekijä. Komponenttipulasta on nyt jauhettu pian kahden vuoden ajan, mutta in4ma:n Michael Kuensebeckin mukaan luvut kertovat aivan jostain muusta.
- Viime vuonna komponenttien tuotanto kasvoi 21,6 prosenttia ja tänä vuonna 9 prosenttia. Vuodesta 2019 lähtien komponenttien tuotanto on kasvanut 43 prosenttia, Kuenseback latoi tilastoistaan.
Miksi alalla sitten puhutaan komponenttipulasta, kun kysynnän kasvu ei missään vaiheessa ole ollut 43 prosentin tasolla? In4ma:n Dieter Weiss kehotti sopimusvalmistajia katsomaan peiliin. - Ei komponenteista ole ollut pulaa. Ne ovat vain maanneet sopimusvalmistajien varastoissa.
Luvut tukevat päätelmää. Viime vuonna eurooppalaisten sopimusvalmistajien varastoissa oli komponentteja 14,3 miljardin dollarin edestä. Tämä on kolmasosa yritysten vuotuisesta liikevaihdosta. - Tämän vuoden lopulla varastoissa on kiinni 17,5 miljardia euroa, Weiss arvioi.
Tilanne on oikeastaan järjetön. Kun komponenttipulasta ryhdyttiin vuonna 2019 puhumaan, sopimusvalmistajat haalivat haltuunsa kaikki löytämänsä komponentit. Silloin monesta komponentista toki syntyy pulaa, ensimmäisenä varmaan autoelektroniikan ohjainpiireistä.
Sopimusvalmistajien kannalta seuraus oli se, että tuotantoa ei enää suunniteltu tilausten vaan varastojen mukaan, kuten Viron elektroniikkajärjestön toimitusjohtaja Arno Kolk täsmensi. Siitä huolimatta elektroniikkateollisuus on viime vuodet ollut yksi harvoista kasvavista sektoreista Virossa.
- Viimeaikaisista vaikeista vuosista huolimatta, kun olemme siirtyneet kriisistä toiseen, elektroniikkateollisuudessa tehdään suuria investointeja ja tuotantoa kiihdytetään vastaamaan kasvavaan kysyntään, Kolk korosti.
Mitä erikoista sähköajoneuvojen latausportissa on verrattuna perinteisten ajoneuvojen polttoainesuuttimeen? Ensi silmäyksellä ei paljoa, ja siksi latauspistoke sijoitettiin yksinkertaisesti tankin korkin taakse ensimmäisissä sähköautomalleissa. Tämä ei kuitenkaan ole ihanteellinen paikka latausportille, etenkään turvallisuusnäkökohtien osalta.
STMicroelectronics on viime aikoina lisännyt tekoälyä liikeantureihinsa, jotta laskenta rasittaisi järjestelmäprosessoria vähemmän. Nyt yhtiön uusin anturi toimii aina 125 asteen lämpötilaan asti eli se kestää autojen ankaria olosuhteita.
