Connectivity Standards Alliance eli CSA on julkistanut Matter-protokollaan standardin 1.3. Uusin versio lisää ohjattaviin laitteisiin esimerkiksi uunit ja keittotasot. Seuraavaksi tuettaviin laitteisiin odotetaan esimerkiksi valvontakameroita.
CSA sai viime lokakuussa 2022 valmiiksi Matter-protokollan 1.0-version. Kyse on IoT-laitteissa varsinaisen radioprotokollaan yläpuolella oleva provisiointitekniikka, jonka avulla voidaan periaatteessa hallita mitä tahansa laitetta sen radioyhteydestä huolimatta.
1.3-päivitys lisää mikroaaltouunit, uunit, sähkökeittotasot, liesituulettimet ja sähkökuivaimet, jotka liittyvät pesukoneisiin ja joukkoon Matter 1.2:een viime vuonna lisättyjä laitteita. Tekniset tiedot tuovat myös uusia energia- ja vedenhallintaominaisuuksia, jotka tekevät sähköautojen latureista, vesivuotoanturit, jäätymisilmaisimet, sadetunnistimet ja vesiventtiilit yhteensopivia standardin kanssa.
Energianhallinta on yksi tärkeitä edistysaskelia Matter 1.3:ssa. Sen avulla mikä tahansa Matter-laite pystyy "raportoimaan todelliset ja arvioidut mittaukset, mukaan lukien hetkellinen teho, jännite, virta ja muut, reaaliajassa sekä energiankulutuksensa tai tuotantonsa ajan kuluessa”, CSA kehuu.
Toistaiseksi Midea on yksi harvoja, joka on lisännyt tuen Matter 1.2:lle ja 1.3:lle tuotteisiinsa, mukaan lukien uusi Midea X23 TastePro -yhdistelmämikroaaltouuni ja astianpesukone. Suuret valmistajat eivät tosin ole viel ryhtyneet laajasti tukemaan Matter 1.2-standardia, joten 1.3-tukea joudutaan todennäköisesti odottamaan vähän aikaa.
Ideaalisti Matter-laitteita ohjattaisiin keskitetysti älypuhelimella. Apple on ilmoittanut tuestaan sekä Matter 1.2:lle ja 1.3:lle, mutta iPhone-käyttäjille toiminnallisuudet tulevat todennäköisesti iOS 18:n myötä ensi syksynä.
Autoteollisuus on siirtymässä yhä monimutkaisempiin ohjelmistopohjaisiin järjestelmiin, joissa virheetön ohjelmisto on elintärkeää turvallisuuden ja suorituskyvyn varmistamiseksi. Ohjelmiston laatu ja luotettavuus eivät ole enää vain valinnaisia ominaisuuksia, vaan kriittisiä vaatimuksia erityisesti autonomisessa ajamisessa, kehittyneissä kuljettajaa avustavissa järjestelmissä (ADAS) ja yhdistetyissä ajoneuvojärjestelmissä.
Kestävä digitaalinen infrastruktuuri on kriittinen, jotta tietoliikenneverkot voidaan tehokkaasti valjastaa tekoälyinnovaatioiden ja pilvipohjaisten palveluiden tarpeisiin. Tekoälyyn liittyvien datarikkaiden sovellusten lisääntyvä kysyntä edellyttää tietoliikenneverkkoa, joka kykenee käsittelemään suuria tietomääriä alhaisella viiveellä, kirjoittaa Orange Businessin kumppaniratkaisuista vastaava Carl Hansson.
Euroopan unioni ottaa merkittävän askeleen avaruusteknologian kehittämisessä allekirjoittamalla sopimuksen uuden IRIS²-satelliittijärjestelmän toteuttamisesta. Tämä 290 satelliitin verkko on suunniteltu vahvistamaan Euroopan itsenäisyyttä ja turvallista yhteydenpitoa.
Jotta voidaan vastata uuden teknologian vaatimuksiin ja pitää järjestelmät toimimassa ”kellon tavoin”, on aika harkita ajoitusratkaisuja uudelleen. Tässä kaksiosaisessa "Precision Timing" -artikkelissa opit, miksi mikroelektromekaanisiin järjestelmiin eli MEMS-komponentteihin perustuvat piiajoituslaitteet päihittävät kvartsin elektroniikkasuunnittelun uudella aikakaudella. 
Matalatehoisten langattomien ratkaisujen asiantuntija Nordic Semiconductor ja eSIM-ratkaisuja kehittävä Kigen ovat julkistaneet yhteistyön, joka sujuvoittaa massiivisten IoT-verkkojen käyttöönottoa. Yhdessä he esittelevät CES 2025 -messuilla ratkaisun, joka yhdistää Nordic Semiconductorin nRF9151-moduulin ja Kigenin SGP.32 IoT eSIM-teknologian sekä laitteiden hallinta-alustan.
