Teknologiayritys Novatron osallistuu Tarton yliopiston johtamaan uuteen kansainväliseen tutkimushankkeeseen, jossa kehitetään tekoälyyn perustuvia koneohjausratkaisuja maansiirto-, logistiikka- ja metsätalouden alan työvaiheisiin.
XSCAVE-hankkeen tavoitteena on mahdollistaa itseohjautuvien raskaiden ajoneuvojen toiminta turvallisesti ja luotettavasti vaikeissa olosuhteissa. Euroopan komissio tukee nelivuotista hanketta 8 miljoonalla eurolla.
Raskaita työkoneita käytetään usein ankarissa olosuhteissa erilaisilla työmailla kaupungeissa, maalla ja metsissä. Itseajavien ajoneuvojen on toimittava talvella jäisillä teillä, ja kaivinkoneiden on pärjättävä maastossa ja työmailla, jossa maaperä on irtonaista. Arvaamattomat ympäristöolosuhteet — kuten jää, lumi, muta ja irtokivet — tekevät itseohjautuvan teknologian käytöstä vaikeaa ja vaarallista, sillä autonominen ajoneuvo ei välttämättä pysty selviytymään säätilan ja alustan nopeista muutoksista.
Tarton yliopiston teknologiainstituutin johtama kansainvälinen tutkimusryhmä kehittää tekoälyyn perustuvia tapoja varmistaa itseajavien raskaiden ajoneuvojen turvallisuus ja luotettavuus haastavissa olosuhteissa. Hankkeen tavoitteena on parantaa autonomista toimintaa maankäytössä, metsätaloudessa ja logistiikassa, jotta voidaan vähentää ajoneuvojen polttoaineenkulutusta ja ympäristövaikutuksia, kuten maaperän vahingoittumista. Hankkeen tulokset saatetaan käytäntöön yhteistyökumppaneiden, suomalaisen anturi- ja koneohjausteknologiaa kehittävän Novatronin, ruotsalaisen konepajayrityksen Komatsu Forester AB:n ja virolaisen autonomisten ajoneuvojen kehittäjän Clevonin, ansiosta.
Novatron on koneohjausjärjestelmien, anturiteknologian ja niihin liittyvien ohjelmistoratkaisujen ja -alustojen edelläkävijä Pohjoismaissa. Yhtiön toimitusjohtaja Petri Moisio uskoo, että kotimaisella teknologiaosaamisella voidaan mahdollistaa entistä tehokkaampia infrarakentamisen menetelmiä ja edistää samalla maailmanlaajuista vihreää siirtymää.
- Tähän asti koneohjausteknologiaa on käytetty ensisijaisesti maansiirtotöiden tuottavuuden parantamiseen ja päästöjen vähentämiseen. Tekoälyn integrointi koneohjaukseen uusien turvallisuutta parantavien sovellusten kehittämiseksi on mielenkiintoinen ja kunnianhimoinen mahdollisuus, Moisio sanoo.
Novatron on kehittänyt ja valmistanut tuotteita ja ohjelmistoja Pirkkalassa sijaitsevassa teknologiakeskuksessaan vuodesta 1991 lähtien. Yhtiön tuotteisiin kuuluvat tarkat komponentit, kuten G3-anturit ja EL-laservastaanottimet sekä Xsite 3D- ja 2D-koneohjausjärjestelmät ja mittalaitteet. Tarjontaa täydentävät pilvipohjainen tiedonhallinta-alusta ja 3D-Win suunnitteluohjelmisto, joiden avulla reaaliaikainen tiedon jakaminen on mahdollista toimiston ja kenttätyömaan välillä.
Novatronin tuotekehitystiimi on kehittänyt itseohjautuvien työkoneiden toimintaa jo vuodesta 2022. Oulun yliopiston vetämässä valtakunnallisessa, 2024 päättyvässä, SWARM-hankkeessa kehitettiin maarakennuskalustoparven automaattista ohjausta erityisesti kaivosalan tarpeisiin. Parvessa testattiin puskutraktorin, tiivistyskoneen ja kaivinkoneen etäohjattua ja autonomista yhteistyötä. Tutkimuksessa saavutettua tietoa päästään jatkojalostamaan XSCAVE-hankkeen myötä.
Autoteollisuus on siirtymässä yhä monimutkaisempiin ohjelmistopohjaisiin järjestelmiin, joissa virheetön ohjelmisto on elintärkeää turvallisuuden ja suorituskyvyn varmistamiseksi. Ohjelmiston laatu ja luotettavuus eivät ole enää vain valinnaisia ominaisuuksia, vaan kriittisiä vaatimuksia erityisesti autonomisessa ajamisessa, kehittyneissä kuljettajaa avustavissa järjestelmissä (ADAS) ja yhdistetyissä ajoneuvojärjestelmissä.
Kestävä digitaalinen infrastruktuuri on kriittinen, jotta tietoliikenneverkot voidaan tehokkaasti valjastaa tekoälyinnovaatioiden ja pilvipohjaisten palveluiden tarpeisiin. Tekoälyyn liittyvien datarikkaiden sovellusten lisääntyvä kysyntä edellyttää tietoliikenneverkkoa, joka kykenee käsittelemään suuria tietomääriä alhaisella viiveellä, kirjoittaa Orange Businessin kumppaniratkaisuista vastaava Carl Hansson.
Euroopan unioni ottaa merkittävän askeleen avaruusteknologian kehittämisessä allekirjoittamalla sopimuksen uuden IRIS²-satelliittijärjestelmän toteuttamisesta. Tämä 290 satelliitin verkko on suunniteltu vahvistamaan Euroopan itsenäisyyttä ja turvallista yhteydenpitoa.
Jotta voidaan vastata uuden teknologian vaatimuksiin ja pitää järjestelmät toimimassa ”kellon tavoin”, on aika harkita ajoitusratkaisuja uudelleen. Tässä kaksiosaisessa "Precision Timing" -artikkelissa opit, miksi mikroelektromekaanisiin järjestelmiin eli MEMS-komponentteihin perustuvat piiajoituslaitteet päihittävät kvartsin elektroniikkasuunnittelun uudella aikakaudella. 
Matalatehoisten langattomien ratkaisujen asiantuntija Nordic Semiconductor ja eSIM-ratkaisuja kehittävä Kigen ovat julkistaneet yhteistyön, joka sujuvoittaa massiivisten IoT-verkkojen käyttöönottoa. Yhdessä he esittelevät CES 2025 -messuilla ratkaisun, joka yhdistää Nordic Semiconductorin nRF9151-moduulin ja Kigenin SGP.32 IoT eSIM-teknologian sekä laitteiden hallinta-alustan.
