Teknologiayritys Novatron osallistuu Tarton yliopiston johtamaan uuteen kansainväliseen tutkimushankkeeseen, jossa kehitetään tekoälyyn perustuvia koneohjausratkaisuja maansiirto-, logistiikka- ja metsätalouden alan työvaiheisiin.
XSCAVE-hankkeen tavoitteena on mahdollistaa itseohjautuvien raskaiden ajoneuvojen toiminta turvallisesti ja luotettavasti vaikeissa olosuhteissa. Euroopan komissio tukee nelivuotista hanketta 8 miljoonalla eurolla.
Raskaita työkoneita käytetään usein ankarissa olosuhteissa erilaisilla työmailla kaupungeissa, maalla ja metsissä. Itseajavien ajoneuvojen on toimittava talvella jäisillä teillä, ja kaivinkoneiden on pärjättävä maastossa ja työmailla, jossa maaperä on irtonaista. Arvaamattomat ympäristöolosuhteet — kuten jää, lumi, muta ja irtokivet — tekevät itseohjautuvan teknologian käytöstä vaikeaa ja vaarallista, sillä autonominen ajoneuvo ei välttämättä pysty selviytymään säätilan ja alustan nopeista muutoksista.
Tarton yliopiston teknologiainstituutin johtama kansainvälinen tutkimusryhmä kehittää tekoälyyn perustuvia tapoja varmistaa itseajavien raskaiden ajoneuvojen turvallisuus ja luotettavuus haastavissa olosuhteissa. Hankkeen tavoitteena on parantaa autonomista toimintaa maankäytössä, metsätaloudessa ja logistiikassa, jotta voidaan vähentää ajoneuvojen polttoaineenkulutusta ja ympäristövaikutuksia, kuten maaperän vahingoittumista. Hankkeen tulokset saatetaan käytäntöön yhteistyökumppaneiden, suomalaisen anturi- ja koneohjausteknologiaa kehittävän Novatronin, ruotsalaisen konepajayrityksen Komatsu Forester AB:n ja virolaisen autonomisten ajoneuvojen kehittäjän Clevonin, ansiosta.
Novatron on koneohjausjärjestelmien, anturiteknologian ja niihin liittyvien ohjelmistoratkaisujen ja -alustojen edelläkävijä Pohjoismaissa. Yhtiön toimitusjohtaja Petri Moisio uskoo, että kotimaisella teknologiaosaamisella voidaan mahdollistaa entistä tehokkaampia infrarakentamisen menetelmiä ja edistää samalla maailmanlaajuista vihreää siirtymää.
- Tähän asti koneohjausteknologiaa on käytetty ensisijaisesti maansiirtotöiden tuottavuuden parantamiseen ja päästöjen vähentämiseen. Tekoälyn integrointi koneohjaukseen uusien turvallisuutta parantavien sovellusten kehittämiseksi on mielenkiintoinen ja kunnianhimoinen mahdollisuus, Moisio sanoo.
Novatron on kehittänyt ja valmistanut tuotteita ja ohjelmistoja Pirkkalassa sijaitsevassa teknologiakeskuksessaan vuodesta 1991 lähtien. Yhtiön tuotteisiin kuuluvat tarkat komponentit, kuten G3-anturit ja EL-laservastaanottimet sekä Xsite 3D- ja 2D-koneohjausjärjestelmät ja mittalaitteet. Tarjontaa täydentävät pilvipohjainen tiedonhallinta-alusta ja 3D-Win suunnitteluohjelmisto, joiden avulla reaaliaikainen tiedon jakaminen on mahdollista toimiston ja kenttätyömaan välillä.
Novatronin tuotekehitystiimi on kehittänyt itseohjautuvien työkoneiden toimintaa jo vuodesta 2022. Oulun yliopiston vetämässä valtakunnallisessa, 2024 päättyvässä, SWARM-hankkeessa kehitettiin maarakennuskalustoparven automaattista ohjausta erityisesti kaivosalan tarpeisiin. Parvessa testattiin puskutraktorin, tiivistyskoneen ja kaivinkoneen etäohjattua ja autonomista yhteistyötä. Tutkimuksessa saavutettua tietoa päästään jatkojalostamaan XSCAVE-hankkeen myötä.
OnePlus on päättänyt luopua yhdestä tunnistettavimmista ominaisuuksistaan eli fyysisestä Alert Slider -tilakytkimestä ja korvata sen uudella ohjelmoitavalla Plus Key -painikkeella. Muutos on osa yhtiön uutta tekoälystrategiaa, jonka keskiössä on ”käyttäjäkohtaisesti mukautuva älykkyys”.
Liikenne- ja viestintävirasto Traficomin mukaan mobiiliverkon laatu vaihtelee Suomessa huomattavasti alueittain. Bittimittari.fi-palvelun mittausten perusteella suurimmat erot näkyvät yhteysnopeuksissa kaupunkien ja maaseudun välillä.
STMicroelectronics on tehnyt merkittävän teknologisen läpimurron julkaisemalla uuden sukupolven älyanturin, joka yhdistää kaksi erillistä kiihtyvyysanturia samaan poikkeuksellisen pieneen (3 x 2,5 mm) koteloon. Tämä on ensimmäinen kerta, kun samassa moduulissa yhdistyy laajalle G-voima-alueelle skaalautuva mittauskyky, sulautettu tekoäly ja erittäin tarkka liikkeentunnistus.
Perinteinen elektroniikan valmistus perustuu prosesseihin, jotka johtavat usein materiaalihävikkiin, korkeisiin työkalukustannuksiin ja merkittäviin varastointikuluihin. Viime vuosina lisäävä valmistus (additive), erityisesti 3D-tulostus, on kuitenkin alkanut nousta varteenotettavaksi vaihtoehdoksi elektroniikan valmistuksessa, sillä se tarjoaa lisää suunnittelun joustavuutta sekä mahdollisia ympäristö- ja taloudellisia etuja.
Vaikka monet organisaatiot ovat jo ottaneet käyttöön perinteisiä tekoälyagentteja, tie täysin autonomisiin tekoälyagentteihin voi sisältää haasteita. Tekemällä strategisia investointeja ja omaksumalla metodisen lähestymistavan agenttien skaalaamiseen, sekä niiden erityisten roolien määrittelyyn, teollisuusyritykset voivat päästä loputtomalta tuntuvien kokeilujen yli ja alkaa nauttia tekoälyagenttien hyödyistä todellisessa elämässä, kirjoittaa teollisuuden ohjelmistoja kehittävän IFS:n tekoälyjohtaja Bob De Cuax.
