Kyberturvayritys Arctic Wolf on kartoittanut ihmisten käyttäytymisestä aiheutuvia riskejä tietoturvassa. Tyypillisenä heikkoutena on kierrätetyt salasanat eri palveluissa. Pohjoismaisista IT-alan johtajista peräti 75 prosenttia käytti samaa salasanaa useammassa palvelussa.
Kun nykyaikaiset uhkatoimijat saavat käyttöönsä yhä kehittyneempiä tekoälytyökaluja, työntekijöiden rooli organisaatioidensa kyberturvallisuudessa korostuu entisestään. Arctic Wolfin vuoden 2024 raportti pyrkii antamaan yritysjohtajille ja turvallisuusalan ammattilaisille paremman käsityksen ihmisistä, käytännöistä ja käyttäytymisistä heidän organisaatioissaan tekoälyn käyttöönoton jälkeisessä maailmassa.
Raportissa muistutetaan, että ihmisten tekemien turvallisuusvirheiden seuraukset ovat ankaria: Pohjoismaissa peräti 36 prosentilla it-johtajista on kokemusta työntekijän irtisanomisesta huijauksen uhriksi jouduttuaan.
It-johtajat rikkovat itsekin turvallisuuskäytäntöjä. Jopa yli puolet (56 %) IT-johtajista on ottanut järjestelmänsä turvatoimia pois käytöstä. It-ammattilaisilla on myös liikaa itseluottamusta: Peräti 79 prosenttia IT-johtajista on varmoja, ettei heidän organisaationsa joudu tietojenkalastelun uhriksi, vaikka jopa 71 prosenttia on itse klikannut tietojenkalastelulinkkejä.
It- ja kyberturvallisuusjohtajista 75 prosenttia myöntää käyttävänsä järjestelmän salasanoja uudelleen muissa yhteyksissä. Luku on hälyttävä, koska puhutaan ammattilaisista, joiden pitäisi olla tietoisia eri riskeistä.
- Ihmisten aiheuttamien riskien suojaaminen on ollut tietoturva-ammattilaisten ensisijainen huolenaihe jo vuosien ajan. Vuoden 2024 raportin tiedot osoittavat kuinka sekä johtajilla että loppukäyttäjillä on vielä paljon työtä tehtävänä varmistaakseen, ettei heidän toimintansa heikennä organisaation yleistä turvallisuutta, sanoo Arctic Wolfin tietoturvajohtaja Adam Marre.
Uusi Human Risk Behavior 2024 -raportti kertoo ihmisten riskikäyttäytymisestä ja se perustuu kansainväliseen kyselyyn. Kyselyssä oli mukana yli 1 500 IT-alan kokenutta työntekijää, turvallisuuspäätöksiä tekevää johtajaa ja loppukäyttäjiä yhteensä 16 eri maasta, mukaan lukien Pohjoismaat.
Raporttiin voi tutustua täällä.
Litiumioniakkujen suorituskyky ja käyttöikä eivät riipu pelkästään itse kennosta, vaan ratkaisevassa roolissa on myös laturi. Väärä lataus voi heikentää kapasiteettia, lyhentää elinikää tai pahimmillaan vaarantaa turvallisuuden. Oikein valittu laturi ja latausstrategia taas varmistavat, että akku toimii luotettavasti vuodesta toiseen – ja jopa kymmeniä prosentteja pidempään.