Timanttipohjaiset kvanttibittiteknologiat ovat saavuttaneet merkittäviä edistysaskelia, ja uusimpien tutkimustulosten mukaan niillä on huomattavia etuja verrattuna perinteisempiin kvanttitietokoneisiin. SPINNING-projektissa kehitetty spiniin ja timantin värikeskuksiin perustuva kvanttibitti on osoittautunut huomattavasti vakaammaksi ja vähemmän virheherkäksi kuin nykyiset suprajohtaviin Josephson-liitoksiin perustuvat ratkaisut.
Timanttipohjaiset kvanttibittien (qubit) teknologiat hyödyntävät timanttikiteeseen muodostettuja värikeskuksia, kuten typpi-vakanssikeskuksia (NV-keskuksia) ja muita vastaavia rakenteita, joissa elektroni vangitaan timantin atomirakenteessa olevaan vika-alueeseen. Näiden kvanttibittien erityinen etu on niiden kyky säilyttää kvanttitilansa paljon pidempään kuin esimerkiksi suprajohtaviin teknologioihin perustuvat kvanttibittit. Suprajohtavien kvanttibittien koherenssiaika mitataan mikrosekunneissa, kun taas timanttipohjaisten kvanttibittien koherenssiaika voi olla jopa millisekunteja, mikä tekee niistä huomattavasti vakaampia.
SPINNING-projektin puitteissa kvanttibittien vakaus on mahdollistanut myös pidemmän kietoutumisen, mikä on merkittävä edistysaskel kvanttitietokoneiden kehityksessä. Tutkijat onnistuivat osoittamaan kietoutumisen kahden kuuden kvanttibitin rekisterin välillä peräti 20 metrin etäisyydellä, mikä on huomattavasti enemmän kuin monilla muilla kvanttiteknologioilla, joissa kietoutumisetäisyydet rajoittuvat usein millimetrien luokkaan. Tämä pitkän matkan kietoutuminen avaa uusia mahdollisuuksia skaalata kvanttitietokoneita suurempiin ja tehokkaampiin kokonaisuuksiin.
Timanttipohjaisen kvanttibitin pidempi koherenssiaika ja vakaus ovat tärkeitä edellytyksiä kvanttitietokoneiden kehitykselle, sillä vakaammat kvanttibittit mahdollistavat enemmän kvanttioperaatioita ennen virheiden syntymistä. Tämä vähentää merkittävästi virheenkorjauksen tarvetta ja parantaa kvanttitietokoneen suorituskykyä. Timanttipohjaisten kvanttibittien myötä kvanttitietokoneet voivat olla entistä luotettavampia ja käytännöllisempiä monenlaisissa sovelluksissa, kuten tekoälyn ja monimutkaisten optimointiongelmien ratkaisemisessa.
Vakauden aikaerot eri kvanttibittiteknologioiden välillä ovat merkittäviä. Suprajohtaviin Josephson-liitoksiin perustuvien kvanttibittien koherenssiaika on yleensä vain kymmeniä tai satoja mikrosekunteja, kun taas timanttipohjaiset kvanttibittit voivat saavuttaa jopa millisekuntien koherenssiajan. Tämä tarkoittaa, että timanttipohjaiset kvanttibittit pystyvät säilyttämään kvanttitilansa tuhatkertaisesti pidempään, mikä on merkittävä etu kvanttitietokoneiden luotettavuuden ja suorituskyvyn kannalta. Pidempi koherenssiaika mahdollistaa myös monimutkaisempien laskutoimitusten suorittamisen ja vähentää tarvetta jatkuvalle virheenkorjaukselle.
SPINNING-projektin tavoitteena on kehittää kvanttitietokone, joka hyödyntää timantin erinomaisia materiaaliominaisuuksia ja tarjoaa kilpailukykyisen vaihtoehdon nykyisille kvanttiteknologioille. Alustavat tulokset viittaavat siihen, että timanttipohjaiset kvanttibittit voisivat olla keskeisessä roolissa tulevaisuuden kvanttiteknologioiden kehityksessä ja laajamittaisessa käyttöönotossa.
SPINNING-hankkeessa on mukana 28 kumppania, joita koordinoi Fraunhofer-instituutin sovelletun fysiikan tutkimuslaitos IAF. Konsortioon kuuluu tutkijoita, yrityksiä ja teknologia-alan asiantuntijoita, jotka työskentelevät yhdessä kehittääkseen skaalautuvan ja tehokkaan kvanttitietokoneen.
Vanha IT-järjestelmä saattaa toimia tänään – mutta miten käy seuraavan kyberhyökkäyksen, toimituskatkon tai ohjelmistopäivityksen yhteydessä? Odottaminen voi tulla kalliimmaksi kuin uudistaminen, kirjoittaa Kyndrylin Suomen maajohtaja Piia Hoffsten-Myllylä.
Teollisen esineiden internetin (Industrial IoT, IIoT) nopeasti kehittyvässä maailmassa tekoälyyn perustuva päätöksenteko operatiivisissa teknologioissa (OT) on luonut tunteen paremmasta hallinnasta, nopeammasta reagoinnista ja ennakoivasta tehokkuudesta. Tämä tunne kontrollista voi kuitenkin olla vaarallinen harha, kirjoittaa Check Point Softwaren globaalien ratkaisujen arkkitehtuureista vastaava Antoinette Hodes.
Apple on ottanut ison askeleen irtautuessaan Qualcommin modeemeista ja julkaissut ensimmäisen oman 5G-modeeminsa, C1:n, iPhone 16e -mallin yhteydessä. Vaikka siirtymä tuo Applen laite- ja ohjelmistosuunnittelun entistä tiiviimmin yhteen, tuoreiden testien valossa Qualcommin modeemit tarjoavat edelleen parempaa suorituskykyä erityisesti nopeuden osalta.
OnePlus on päättänyt luopua yhdestä tunnistettavimmista ominaisuuksistaan eli fyysisestä Alert Slider -tilakytkimestä ja korvata sen uudella ohjelmoitavalla Plus Key -painikkeella. Muutos on osa yhtiön uutta tekoälystrategiaa, jonka keskiössä on ”käyttäjäkohtaisesti mukautuva älykkyys”.
Perinteinen elektroniikan valmistus perustuu prosesseihin, jotka johtavat usein materiaalihävikkiin, korkeisiin työkalukustannuksiin ja merkittäviin varastointikuluihin. Viime vuosina lisäävä valmistus (additive), erityisesti 3D-tulostus, on kuitenkin alkanut nousta varteenotettavaksi vaihtoehdoksi elektroniikan valmistuksessa, sillä se tarjoaa lisää suunnittelun joustavuutta sekä mahdollisia ympäristö- ja taloudellisia etuja.
