NordPass on julkaissut kuudetta kertaa vuotuisen 200 yleisintä salasanaa -tutkimuksensa, joka paljastaa kansainvälisesti suositut salasanat sekä 44 eri maan salasanat. Maailmalla yleisin salasana on nerokas ”123456” ja Suomen yleisimpänä jatkaa kestosuosikki ”qwerty123”.
Lähes puolet maailman salasanoista tänä vuonna koostuu helpoista näppäinyhdistelmistä, kuten “qwerty”, “1q2w3e4r5t” ja “123456789.” Suomi ei ole tässä asiassa poikkeus, vaan tällaiset salasanat ovat Suomenkin listan kärjessä.
Nämä salasanat ovat kirjaimellisesti idioottivarmoja, sillä 78 prosenttia maailman yleisimmistä salasanoista voidaan murtaa alle sekunnissa. ”Salasana” eri kielillä voidaan nyt julistaa yhdeksi maailman yleisimmistä ja pitkään käytetyimmistä salasanoista. Vuosi vuodelta se löytyy kaikkien maiden salasanalistojen kärjestä. Suomessa “salasana” on kolmanneksi yleisin salasana.
Tänä vuonna NordPassin 200 yleisintä salasanaa -tutkimuksessa on uutta tietoa, sillä tutkijat selvittivät, minkälaisia eroja henkilökohtaisten ja työtilien salasanojen välillä on. Tulokset yllättävät – 40 prosenttia yleisimmistä salasanoista työtileillä ja henkilökohtaisilla tileillä ovat samoja.
Erojakin on. Oletussalasanat, kuten “newmember”, “admin”, “newuser”, “welcome” ja muut vastaavat ovat yleisimpiä työtilien salasanoina. Uusille käyttäjille luodut ja vaihdettaviksi tarkoittavat salasanat, kuten “newpass” tai “temppass”, vuotavat usein, sillä käyttäjät ovat laiskoja vaihtamaan salasanojaan.
Tästä voidaan päätellä, että suurin osa niistä, jotka valitsevat vapaa-ajalla idioottimaisia salasanoja, tekevät niin yritysten verkoissakin. NordPassin aiemmin tekemässä tutkimuksessa kävi ilmi, että yhdellä internetin käyttäjällä on keskimäärin 168 salasanaa henkilökohtaiseen käyttöön ja 87 salasanaa työkäyttöön. Tämän salasanamäärän hallitseminen on yksinkertaisesti liian haastavaa monille, ja asiantuntijat sanovatkin, että on luonnollista, että käyttäjät luovat heikkoja salasanoja ja käyttävät samoja salasanoja eri tileillä.
Hakkerit toki kiittävät tästä laiskuudesta.
Autoteollisuus on siirtymässä yhä monimutkaisempiin ohjelmistopohjaisiin järjestelmiin, joissa virheetön ohjelmisto on elintärkeää turvallisuuden ja suorituskyvyn varmistamiseksi. Ohjelmiston laatu ja luotettavuus eivät ole enää vain valinnaisia ominaisuuksia, vaan kriittisiä vaatimuksia erityisesti autonomisessa ajamisessa, kehittyneissä kuljettajaa avustavissa järjestelmissä (ADAS) ja yhdistetyissä ajoneuvojärjestelmissä.
Kestävä digitaalinen infrastruktuuri on kriittinen, jotta tietoliikenneverkot voidaan tehokkaasti valjastaa tekoälyinnovaatioiden ja pilvipohjaisten palveluiden tarpeisiin. Tekoälyyn liittyvien datarikkaiden sovellusten lisääntyvä kysyntä edellyttää tietoliikenneverkkoa, joka kykenee käsittelemään suuria tietomääriä alhaisella viiveellä, kirjoittaa Orange Businessin kumppaniratkaisuista vastaava Carl Hansson.
Euroopan unioni ottaa merkittävän askeleen avaruusteknologian kehittämisessä allekirjoittamalla sopimuksen uuden IRIS²-satelliittijärjestelmän toteuttamisesta. Tämä 290 satelliitin verkko on suunniteltu vahvistamaan Euroopan itsenäisyyttä ja turvallista yhteydenpitoa.
Jotta voidaan vastata uuden teknologian vaatimuksiin ja pitää järjestelmät toimimassa ”kellon tavoin”, on aika harkita ajoitusratkaisuja uudelleen. Tässä kaksiosaisessa "Precision Timing" -artikkelissa opit, miksi mikroelektromekaanisiin järjestelmiin eli MEMS-komponentteihin perustuvat piiajoituslaitteet päihittävät kvartsin elektroniikkasuunnittelun uudella aikakaudella. 
Matalatehoisten langattomien ratkaisujen asiantuntija Nordic Semiconductor ja eSIM-ratkaisuja kehittävä Kigen ovat julkistaneet yhteistyön, joka sujuvoittaa massiivisten IoT-verkkojen käyttöönottoa. Yhdessä he esittelevät CES 2025 -messuilla ratkaisun, joka yhdistää Nordic Semiconductorin nRF9151-moduulin ja Kigenin SGP.32 IoT eSIM-teknologian sekä laitteiden hallinta-alustan.
