Kajaanissa CSC:n tiloissa jylläävä LUMI on sijalla kahdeksan uusimmalla maailman nopeimpien tietokoneiden Top500-listalla, joka julkaistiin SC24-konferenssissa Atlantassa. LUMI putosi odotetusti Euroopan kärkipaikalta, mutta on silti tällä hetkellä Euroopan toiseksi nopein supertietokone Italian Ferrera Erbognoneen asennetun Eni S.p.A -energiayhtiön HPC6-järjestelmän jälkeen.
LUMI-supertietokone saavutti testeissä mitatun HPL-suorituskyvyn (High-Performance Linpack) 379.7 petaflopsia. LUMIa on hyödynnetty tähän menneessä yli 2200 projektissa. Yli puolet sen laskentaresursseista on käytetty tekoälyyn liittyvään tutkimukseen ja innovointiin ja esimerkiksi kotimaiset Poro- ja Viking-mallit on koulutettu LUMIn resursseilla.
Top500-listan kärkisijan vei Lawrence Livermore National Laboratorion El Capitan -supertietokone USA:ssa. LUMI piti paikkansa Euroopan nopeimpana supertietokoneena 30 peräkkäistä kuukautta kesäkuusta 2022 alkaen, jolloin LUMI listattiin Top500-listalle ensimmäistä kertaa.
CSC:n mukaan LUMIn putoaminen Euroopan nopeimman supertietokoneen paikalta oli odotettua ja johtuu nopeasta teknologisesta kehityksestä, jonka myötä markkinoille tulee jatkuvasti entistä tehokkaampia supertietokoneita. Tämä korostaa tarvetta jatkaa Euroopan unionin ja sen jäsenvaltioiden yhteisiä superkoneinvestointeja. Investoinneilla varmistetaan, että eurooppalaisilla tutkijoilla ja yrityksillä on jatkossakin käytettävissään maailmanluokan työkalut, jotka mahdollistavat Euroopan kilpailukyvyn kannalta välttämättömän dataintensiivisen tutkimus- ja innovaatiotoiminnan.
CSC:n toimitusjohtaja Kimmo Koski nostaa LUMIn suorituskykyöä tärkeämmäksi sen, millaisia vaikutuksia järjestelmällä on ollut. - Vuoden alussa tehdyn riippumattoman tutkimuksen mukaan yksi CSC:n suurteholaskentapalveluihin sijoitettu euro tuottaa yhteiskunnalle 25–37 euron suoran taloudellisen hyödyn. Tutkijat ja yrityskäyttäjät ympäri Eurooppaa ovat tehneet läpimurtoja LUMIn avulla monilla eri aloilla, kuten suurten kielimallien, digitaalisten kaksosten ja kvanttiteknologian kehittämisessä, Koski muistuttaa.
Tähän mennessä yli 3000 tutkijaa ympäri Eurooppaa on käyttänyt yhteensä yli 280 miljoonaa GPU-noodituntia ja yli 5700 miljoonaa CPU-tuntia LUMIn laskentakapasiteettia. LUMIn kausi alkaa kuitenkin lähestyä loppuaan. Valtion ensi vuoden budjetissa on jo varattu 50 miljoonaa euroa sen seuraajajärjestelmän hankkimiseen.
LUMIn seuraajalla ei ole vielä nimeä, mutta omistaja EuroHPC-konsortio on jo hakenut komission ensimmäisessä haussa, että seuraaja olisi yksi EU:n tulevista AI Factory -tehtaista. Vielä komissio ei ole tehnyt päätöksiä tulevien tekoälytehtaiden sijoituspaikoista.
Autoteollisuus on siirtymässä yhä monimutkaisempiin ohjelmistopohjaisiin järjestelmiin, joissa virheetön ohjelmisto on elintärkeää turvallisuuden ja suorituskyvyn varmistamiseksi. Ohjelmiston laatu ja luotettavuus eivät ole enää vain valinnaisia ominaisuuksia, vaan kriittisiä vaatimuksia erityisesti autonomisessa ajamisessa, kehittyneissä kuljettajaa avustavissa järjestelmissä (ADAS) ja yhdistetyissä ajoneuvojärjestelmissä.
Kestävä digitaalinen infrastruktuuri on kriittinen, jotta tietoliikenneverkot voidaan tehokkaasti valjastaa tekoälyinnovaatioiden ja pilvipohjaisten palveluiden tarpeisiin. Tekoälyyn liittyvien datarikkaiden sovellusten lisääntyvä kysyntä edellyttää tietoliikenneverkkoa, joka kykenee käsittelemään suuria tietomääriä alhaisella viiveellä, kirjoittaa Orange Businessin kumppaniratkaisuista vastaava Carl Hansson.
Euroopan unioni ottaa merkittävän askeleen avaruusteknologian kehittämisessä allekirjoittamalla sopimuksen uuden IRIS²-satelliittijärjestelmän toteuttamisesta. Tämä 290 satelliitin verkko on suunniteltu vahvistamaan Euroopan itsenäisyyttä ja turvallista yhteydenpitoa.
Jotta voidaan vastata uuden teknologian vaatimuksiin ja pitää järjestelmät toimimassa ”kellon tavoin”, on aika harkita ajoitusratkaisuja uudelleen. Tässä kaksiosaisessa "Precision Timing" -artikkelissa opit, miksi mikroelektromekaanisiin järjestelmiin eli MEMS-komponentteihin perustuvat piiajoituslaitteet päihittävät kvartsin elektroniikkasuunnittelun uudella aikakaudella. 
Matalatehoisten langattomien ratkaisujen asiantuntija Nordic Semiconductor ja eSIM-ratkaisuja kehittävä Kigen ovat julkistaneet yhteistyön, joka sujuvoittaa massiivisten IoT-verkkojen käyttöönottoa. Yhdessä he esittelevät CES 2025 -messuilla ratkaisun, joka yhdistää Nordic Semiconductorin nRF9151-moduulin ja Kigenin SGP.32 IoT eSIM-teknologian sekä laitteiden hallinta-alustan.
