Ruotsalaiset tutkijat ovat kehittäneet uuden teknologian, joka parantaa merkittävästi supertietokoneiden suorituskykyä. Chalmersin teknillisen korkeakoulun ja Göteborgin yliopiston tutkimusryhmä on kehittänyt innovatiivisen välimuistiratkaisun, joka nopeuttaa tietokoneiden tietojen käsittelyä ja tekee niistä tehokkaampia.
Projektia johtanut professori Per Stenström selittää, että uusi välimuistiteknologia mahdollistaa tiedon nopeamman hakemisen ja paremman hallinnan. "Ratkaisumme ansiosta tietokoneiden välimuisti pystyy käsittelemään merkittävästi suurempia määriä prosessointiyksiköitä kuin nykyiset järjestelmät, mikä tuo huomattavia suorituskykyetuja", kertoo Stenström.
Läpimurto on osa laajempaa European Processor Initiative (EPI) -hanketta, jonka tavoitteena on luoda Eurooppaan itsenäinen ja kilpailukykyinen tietokoneprosessoreiden tuotantoketju. EU on viime vuosina panostanut voimakkaasti puolijohteiden ja tietotekniikan kehitykseen, muun muassa European Chips Act -ohjelman kautta, joka sai 43 miljardin euron rahoituksen vuonna 2023.
Tällä hetkellä Eurooppa on riippuvainen yhdysvaltalaisista teknologioista ja aasialaisista valmistajista, mutta EPI-hankkeen tavoitteena on muuttaa tilanne vuoteen 2030 mennessä.
Kehitettyä välimuistiteknologiaa käytetään ensimmäiseksi eurooppalaisessa supertietokoneessa, jonka on määrä valmistua vuoteen 2030 mennessä. Sen odotetaan olevan yksi maailman nopeimmista klassisista tietokoneista, ja sen avulla voidaan suorittaa esimerkiksi ilmastonmuutoksen ja sään mallinnukseen liittyviä monimutkaisia laskelmia.
Teknologian odotetaan myös levittyvän laajemmin tietokoneisiin jo muutaman vuoden sisällä, mikä nopeuttaa ja tehostaa myös kuluttajakäyttöön tarkoitettuja tietokoneita.
Chalmersin tutkimusryhmä jatkaa kehitystyötä startup-yritys Infininoden kautta, joka on saanut rahoitusta ja tukea Chalmers Venturesilta.
Lämpöpumpusta on tullut ensisijainen valinta vähähiiliseen lämmitykseen ja ilmastointiin. Korkean hyötysuhteensa ansiosta se tarjoaa huomattavasti tehokkaamman lämpötilansäädön kotiin ja toimistoon kuin perinteiset järjestelmät, kuten kaasukattilat. Sen tehokkain käyttö edellyttää kuitenkin optimointia.
STMicroelectronics on julkistanut uuden DCP3601-buck-muuntimen, joka yhdistää pienen koon, korkean hyötysuhteen ja yksinkertaisen rakenteen. Vain kuusi ulkoista komponenttia vaativa DCP3601 mahdollistaa kustannustehokkaiden ja kompaktien piirisuunnittelujen toteuttamisen.
Rakennusautomaation digitalisaatio ottaa ison harppauksen eteenpäin, kun NR+ -teknologiaa aletaan standardoida alalle. Tamperelaisen Wirepasin kehittämä DECT NR+ on nyt globaalien teknologiayritysten, kuten Legrandin, Schneider Electricin ja Siemensin, yhteinen panostus, jonka tavoitteena on luoda ultra-luotettava ja avoin langaton yhteysstandardi älyrakennuksiin.
Euroopassa on tehty massiivisia investointeja valokuituverkkoihin, ja monissa maissa nopeista monigigabitin yhteyksistä on tullut arkipäivää. Kuitenkin Ooklan tuore tutkimus osoittaa, että vanhentuneet Wi-Fi-standardit jarruttavat tämän kehityksen hyötyjä. Uuden sukupolven Wi-Fi 7 on vasta harvojen ISP-toimijoiden tarjonnassa Euroopassa, ja Suomessa sen osuus on ollut olematon.
Langattoman viestinnän kehitys on ottanut tärkeän askeleen kohti 6G-aikaa, kun Qualcomm Technologies ja saksalainen mittaus- ja testausratkaisuja kehittävä Rohde & Schwarz vahvistivat onnistuneesti 5G NR -yhteyden toimivuuden 13 GHz:n taajuudella. Kyseinen taajuusalue kuuluu ehdotettuun FR3-alueeseen (7,125 GHz - 24,25 GHz), joka on keskeinen tulevaisuuden 6G-verkkojen kehitykselle.
