Polymeerejä käytetään yleensä lämpöeristeinä ja joissakin tapauksissa jopa lämpöjohteina. Illinoisin yliopiston Urbana-Champaignin kampuksen tutkijat ovat nyt saaneet aikaan uudenlaista polymeeriä, jossa lämmönjohtavuus muuttuu valon ohjaamana.
- Polymeerejä käytetään laajalti teknisissä järjestelmissä, mutta näitä materiaaleja on lähes aina pidetty lämmön suhteen staattisina. Polymeerit, jotka voidaan optisesti virittää vaihtamaan nopeasti lämpöä johtavan ja eristävän tilan välillä, avaavat täysin uusia mahdollisuuksia lämmönhallinnalle, selvittää professori Paul Braun.
Tutkijoiden mukaan kyseessä on ensimmäinen havainto valon laukaisevasta edestakaisesta kide/neste-faasimuutoksesta polymeerimateriaalilla. Siirtymä voi tapahtua kumpaankin suuntaan kymmenissä sekunneissa huonelämpötilassa. Terminen johtavuus on parhaimmillaan 0,35 W/mK ja heikoimmillaan 0,10 W/mK.
Illinoisin yliopiston tutkimusryhmän kehittämä terminen muunnos on peräisin fotoherkästä molekyylistä. Tämä atsobentseeni voidaan optisesti virittää ultravioletilla ja näkyvällä valolla.
- Kyky muuttaa nopeasti polymeerin lämpöominaisuuksia valolle altistamalla avaa jännittäviä uusia reittejä lämmönsiirron ja energian muuntamisen hallitsemiseksi molekyylitasolla, toteavat tutkijat yliopistonsa tiedotteessa.
Oheisessa kuvassa ympäristöolosuhteissa tai näkyvässä valossa (vasen puoli) polymeeri on kiteinen ja sillä on suuri lämmönjohtavuus. Ultraviolettivalolle (UV) altistuessa se muuttuu heikosti lämpöä johtavaksi nesteeksi. Pikkukuvat näyttävät kaavamaisesti kiteisen ja nestemäisen polymeerin kussakin tilassa.
MIT:n tutkijat ovat puolestaan havainneet grafiitissa epätodennäköisen lämmönsiirtotavan. He löysivät todisteita siitä, että lämpö liikkuu grafiitin läpi samalla tavalla kuin ääni liikkuu ilmassa.
120 Lelvinin tai -153 Celsius-asteen lämpötiloissa tutkijat näkivät selkeät merkit siitä, että lämpö voi kulkea grafiitin läpi aaltomaisella liikkeellä. Pisteet, jotka olivat alun perin lämpimiä, jäävät heti kylmiksi, kun lämpö liikkuu materiaalin läpi lähes äänen nopeudella. Käyttäytyminen muistuttaa aaltoilevaa tapaa, jolla ääni kulkee ilman läpi, joten tutkijat ovat kopioineet tämän eksoottisen lämmönsiirtotavan "toiseksi ääneksi".
Tutkijoiden ennusteiden mukaan myös grafeenissa voi esiintyä sama jopa korkeammissa lämpötiloissa, jotka lähestyvät tai ylittävät huoneen lämpötilan. Jos näin on, voi grafeeni olla käytännöllinen vaihtoehto yhä tiheämpien mikroelektroniikkalaitteiden jäähdyttämiseksi.
Veijo Hänninen
Nanobittejä 20.3.2019
Autoteollisuus on siirtymässä yhä monimutkaisempiin ohjelmistopohjaisiin järjestelmiin, joissa virheetön ohjelmisto on elintärkeää turvallisuuden ja suorituskyvyn varmistamiseksi. Ohjelmiston laatu ja luotettavuus eivät ole enää vain valinnaisia ominaisuuksia, vaan kriittisiä vaatimuksia erityisesti autonomisessa ajamisessa, kehittyneissä kuljettajaa avustavissa järjestelmissä (ADAS) ja yhdistetyissä ajoneuvojärjestelmissä.
Kestävä digitaalinen infrastruktuuri on kriittinen, jotta tietoliikenneverkot voidaan tehokkaasti valjastaa tekoälyinnovaatioiden ja pilvipohjaisten palveluiden tarpeisiin. Tekoälyyn liittyvien datarikkaiden sovellusten lisääntyvä kysyntä edellyttää tietoliikenneverkkoa, joka kykenee käsittelemään suuria tietomääriä alhaisella viiveellä, kirjoittaa Orange Businessin kumppaniratkaisuista vastaava Carl Hansson.
Euroopan unioni ottaa merkittävän askeleen avaruusteknologian kehittämisessä allekirjoittamalla sopimuksen uuden IRIS²-satelliittijärjestelmän toteuttamisesta. Tämä 290 satelliitin verkko on suunniteltu vahvistamaan Euroopan itsenäisyyttä ja turvallista yhteydenpitoa.
Jotta voidaan vastata uuden teknologian vaatimuksiin ja pitää järjestelmät toimimassa ”kellon tavoin”, on aika harkita ajoitusratkaisuja uudelleen. Tässä kaksiosaisessa "Precision Timing" -artikkelissa opit, miksi mikroelektromekaanisiin järjestelmiin eli MEMS-komponentteihin perustuvat piiajoituslaitteet päihittävät kvartsin elektroniikkasuunnittelun uudella aikakaudella. 
Matalatehoisten langattomien ratkaisujen asiantuntija Nordic Semiconductor ja eSIM-ratkaisuja kehittävä Kigen ovat julkistaneet yhteistyön, joka sujuvoittaa massiivisten IoT-verkkojen käyttöönottoa. Yhdessä he esittelevät CES 2025 -messuilla ratkaisun, joka yhdistää Nordic Semiconductorin nRF9151-moduulin ja Kigenin SGP.32 IoT eSIM-teknologian sekä laitteiden hallinta-alustan.
