CyberWatch Finland nostaa tuoreessa viikkokatsaukseen kärkeen sen, että Ukrainan sodan heijastevaikutukset näkyvät lähes kaikessa toiminnassa niin kansallisella kuin globaalilla tasolla. Ukrainan sota on muuttanut käsitystä kybermaailman roolista geopolitiikassa ja kansallisen turvallisuuden kentällä.
Kasvavat kyberhyökkäykset ja niiden kohdistuminen myös sotaa käymättömiin valtioihin globaalin suurvaltapelin osana on ilmiö, jonka tarkkoja vaikutuksia ei vielä pystytä tarkasti arvioimaan. Kybermaailman trendien seuraaminen on tärkeää, sillä globaalin turvallisuustilanteen murros aiheuttaa muutoksia niin teknologisten innovaatioiden kehityksessä, kyberrikollisuudessa kuin kansainvälisissä kauppasuhteissa.
Kyberhyökkäysten määrä, valtiollinen informaatiovaikuttaminen, alihankintaketjujen ongelmat, kuluttajien käyttäytyminen ja kyberrikosten rooli valtioiden välisessä valtakamppailussa ovat vain muutamia esimerkkejä Ukrainan sodan heijastevaikutuksista, jotka ovat merkittävästi vaikuttaneet myös yritysten toimintaan.
Mikä tilanne on tällä hetkellä Suomessa? Otsikoissa on ollut eduskunnan julkisten sivujen kaataminen ja STT:n palvelimille murtautuminen, joiden takana väittää olevansa venäläinen hakkeriryhmä. Uusimmat tiedot Suomen tilanteesta kertoo Embedded Conference Finland -tapahtumassa CyberWatch Finlandin partneri Pertti Jalasvirta.
Mikäli kybersodankäynti tai sulautettujen ratkaisujen tietoturva kiinnostaa, ilmoittaudu mukaan ECF22-konferenssiin. Se onnistuu täällä. Mutta toimi nopeasti, sillä paikkoja on rajoitetusti.
CyberWatch Finlandin viikkokatsaus löytyy täältä.
Autoteollisuus on siirtymässä yhä monimutkaisempiin ohjelmistopohjaisiin järjestelmiin, joissa virheetön ohjelmisto on elintärkeää turvallisuuden ja suorituskyvyn varmistamiseksi. Ohjelmiston laatu ja luotettavuus eivät ole enää vain valinnaisia ominaisuuksia, vaan kriittisiä vaatimuksia erityisesti autonomisessa ajamisessa, kehittyneissä kuljettajaa avustavissa järjestelmissä (ADAS) ja yhdistetyissä ajoneuvojärjestelmissä.
Kestävä digitaalinen infrastruktuuri on kriittinen, jotta tietoliikenneverkot voidaan tehokkaasti valjastaa tekoälyinnovaatioiden ja pilvipohjaisten palveluiden tarpeisiin. Tekoälyyn liittyvien datarikkaiden sovellusten lisääntyvä kysyntä edellyttää tietoliikenneverkkoa, joka kykenee käsittelemään suuria tietomääriä alhaisella viiveellä, kirjoittaa Orange Businessin kumppaniratkaisuista vastaava Carl Hansson.
Euroopan unioni ottaa merkittävän askeleen avaruusteknologian kehittämisessä allekirjoittamalla sopimuksen uuden IRIS²-satelliittijärjestelmän toteuttamisesta. Tämä 290 satelliitin verkko on suunniteltu vahvistamaan Euroopan itsenäisyyttä ja turvallista yhteydenpitoa.
Jotta voidaan vastata uuden teknologian vaatimuksiin ja pitää järjestelmät toimimassa ”kellon tavoin”, on aika harkita ajoitusratkaisuja uudelleen. Tässä kaksiosaisessa "Precision Timing" -artikkelissa opit, miksi mikroelektromekaanisiin järjestelmiin eli MEMS-komponentteihin perustuvat piiajoituslaitteet päihittävät kvartsin elektroniikkasuunnittelun uudella aikakaudella. 
Matalatehoisten langattomien ratkaisujen asiantuntija Nordic Semiconductor ja eSIM-ratkaisuja kehittävä Kigen ovat julkistaneet yhteistyön, joka sujuvoittaa massiivisten IoT-verkkojen käyttöönottoa. Yhdessä he esittelevät CES 2025 -messuilla ratkaisun, joka yhdistää Nordic Semiconductorin nRF9151-moduulin ja Kigenin SGP.32 IoT eSIM-teknologian sekä laitteiden hallinta-alustan.
