Elisa myy jo 5G-liittymiä ja muut operaattorit seuraavat pian perässä. 5G:tä myydään jo kovaa vauhtia paitsi nopeammilla datayhteyksillä, myös ”reaaliaikaisuudella”. Tämä on kuitenkin lupaus, joka tarkalleen ottaen ei vielä toteudu. 5G:n viivettä joudutaan odottamaan ensi vuoteen. Tämä johtuu nykyisten verkkojen arkkitehtuurista ja teknisistä rajoituksista.
5G tulee hyödyntämään monia sovelluksia, esimerkiksi e-pelaamista. Maanantaina Elisa hehkuttikin lauantaina Hartwall Arenalla järjestettävää e-pelitapahtumaa, jossa viiveetön pelikokemus on yksi keskeisimpiä tekijöitä.
ETN testasi jokin aika sitten Elisan 5G-verkkoa Helsingissä, jossa verkko on toki vielä pilottivaiheessa. Testin perusteella datanopeudet kasvoivat välillä lähelle 500 megabittiä sekunnissa, mutta yhteyden latenssi eli viive oli korkeintaan 4G-luokkaa. Latensseissa päästiin välillä 10-12 millisekunnin väliin, mutta välillä viive kasvoi 19 millisekuntiin. Samaan aikaan LTE-yhteydessä latenssi oli säännöllisesti 14-19 millisekunnin välillä.
Elisan mukaan pitkän aikavälin tavoite 5G-tekniikalla on päästä latenssissa 1-4 millisekunnin välille, mutta se vaatii seuraavien erien päätelaitteita ja verkko-ohjelmistoja. Verkon ollessa Helsingissä vielä pilottivaiheessa 19 millisekuntia on välillä valitettavasti vielä normaalia, operaattori myönsi.
Mistä tämä sitten johtuu? Käytännössä on niin, että ensimmäisen polven 5G-verkot eli ns. NSA-verkot (non-standalone) eivät arkkitehtuurinsa takia mahdollista 5G:n lupaamia muutaman millisekunnin viiveitä. Nokian mukaan tämän hetken 5G NR -verkot käyttävät 3,5 gigahertsin TDD-tekniikkaa, jossa DL- ja UL-yhteydet käyttävät samaa kanavaa eri aikoina. Nokia Bell Labsin tutkija Harri Holman mukaan tällä tekniikalla ei koskaan voida päästä alle 5 millisekunnin latenssiin, ei edes teoriassa.
Yhden millisekunnin latenssi – tämä on se 5G:n lupaus – voidaan saavuttaa taajuusjakoisessa verkossa alhaisilla taajuuksilla, kuten 700 tai 900 megahertsissä. Lisäksi tämä onnistuu aikajakoisesti millimetrialueella eli esimerkiksi 26 tai 39 gigahertsissä.
Nykyisissä LTE-verkoissa pelkän radiolinkin latenssi on noin 10-12 millisekuntia. Testeissä lukema asettuu 15-30 millisekuntiin, mikä johtuu keskitetystä core-verkosta. Näitä core-keskuksia on Suomessa vain muutama, joten jo valonnopeuden rajoitus aiheuttaa millisekunnin ylimääräisen viiveen 100 kilometrin matkalla.
Nykyisissä 5G-verkoissa linkin käynnistäminen datansiirtoon vie noin 100 millisekuntia aikaa. Tätä ei voida NSA-arkkitehtuurin mukaisissa verkoissa välttää. Käytännössä alle 5 millisekunnin latenssi edellyttää Holman mukaan taajuusjakoista verkkoa, joka toimii kokonaan 5G:n päällä (standalone) ja lisäksi jaettua core-verkkoa. Kaikki nämä teknologiat alkavat tulla tarjolla vasta ensi vuonna.
Elisan verkon rakennuttamisesta vastaavan Tiina Höckertin mukaan verkkojen päivitys SA-arkkitehtuuriin (standalone) riippuu laitetoimittajista. – Tämä on hyvinkin mahdollista ensi vuonna, Höckert arvioi.
Siispä ”todellista 5G:tä” joudutaan vielä odottelemaan ainakin ensi vuoteen.
Tekoälypalvelinten kasvava tehotiheys tekee datakeskusten varmistamisesta aiempaa monimutkaisempaa. Ylimääräiset teholähteet voivat parantaa käyttövarmuutta, mutta samalla ne lisäävät lämpökuormaa ja häiritsevät ilmavirtoja. Siksi tehonsyöttö, varmennus ja jäähdytys on suunniteltava yhtenä kokonaisuutena.
