Accenturen tutkimuksen mukaan jopa neljä kymmenestä voisi maksaa päästäkseen eroon häiritsevästä verkkomainonnasta. Mainonta tai kaupallinen yhteistyö ylipäätään on kuitenkin monen verkkomedian elinehto. Selainten lisäosien käytön kieltämisen sijaan median kannattaisi tavoitella vastuullista verkkomainontaa.
Accenturen tutkimuksessa oli mukana 28 000 kuluttajaa eri maista. 61 prosenttia haastatelluista tunsi mainonnaneston menetelmät. Nuorissa prosenttiluku oli vieläkin korkeampi.
Ilmaisia lounaita ei kuitenkaan ole. Median tähänastinen reaktio on ollut esimerkiksi sisällön siirtäminen maksumuurin taakse. Tätä voidaan pitää reaktiivisena toimintana, kun tarvetta olisi proaktiiviselle lähestymistavalle.
Mitä vastuullinen mainonta sitten olisi? Ainakin siinä pyrittäisiin avoimuuteen. Suuren hakukoneyrityksen lukijaa seuraavat mainokset eivät täytä tätä avoimuuden vaatimusta. Meillä kaikilla on erilaisia rooleja eikä kukaan halua näitä rooleja sekottaa verkkoa selatessaan.
Kukaan ei halua näyttönsä täyttyvän jatkuvasti eteen ponnahtavista popup-mainoksista. Sen sijaan hyvin tehty, informatiivinen, aiheen kannalta relevantti sisältö voi jopa miellyttää ja saada lukijan aktivoitumaan.
Kuten Accenturen viestintä- ja mediateknologialiiketoiminta-alueen johtava konsultti Jussi Järvinen sanoo, median ei ole mitään järkeä seurata piratismia vastaan taistelevan musiikkiteollisuuden jalanjäljissä. ”On turhaa keskittyä kiertämään kehittyviä mainostenestoteknologioita ja yrittää pakottaa yleisö katsomaan mainoksia. Alan on tehtävä mainoksista vähemmän häiritseviä tarjoamalla kohdistettua, relevanttia ja viihdyttävää mainontaa luovalla, kuluttajan arvostamalla tyylillä.”
Vastuullisuuteen kuuluu lukijan arvostamisen lisäksi tietenkin tietoturva. Itseään kunnioittavan median täytyy tietää ja taata sivuillaan tarjoamiensa bittien turvallisuus, olivat ne sitten missä muodossa tahansa.
Avoimuudesta ja vastuullisuudesta hyötyvät niin lukija, ilmoittaja kuin media.
Veijo Ojanperä, ETN
Autoteollisuus on siirtymässä yhä monimutkaisempiin ohjelmistopohjaisiin järjestelmiin, joissa virheetön ohjelmisto on elintärkeää turvallisuuden ja suorituskyvyn varmistamiseksi. Ohjelmiston laatu ja luotettavuus eivät ole enää vain valinnaisia ominaisuuksia, vaan kriittisiä vaatimuksia erityisesti autonomisessa ajamisessa, kehittyneissä kuljettajaa avustavissa järjestelmissä (ADAS) ja yhdistetyissä ajoneuvojärjestelmissä.
Kestävä digitaalinen infrastruktuuri on kriittinen, jotta tietoliikenneverkot voidaan tehokkaasti valjastaa tekoälyinnovaatioiden ja pilvipohjaisten palveluiden tarpeisiin. Tekoälyyn liittyvien datarikkaiden sovellusten lisääntyvä kysyntä edellyttää tietoliikenneverkkoa, joka kykenee käsittelemään suuria tietomääriä alhaisella viiveellä, kirjoittaa Orange Businessin kumppaniratkaisuista vastaava Carl Hansson.
Euroopan unioni ottaa merkittävän askeleen avaruusteknologian kehittämisessä allekirjoittamalla sopimuksen uuden IRIS²-satelliittijärjestelmän toteuttamisesta. Tämä 290 satelliitin verkko on suunniteltu vahvistamaan Euroopan itsenäisyyttä ja turvallista yhteydenpitoa.
Jotta voidaan vastata uuden teknologian vaatimuksiin ja pitää järjestelmät toimimassa ”kellon tavoin”, on aika harkita ajoitusratkaisuja uudelleen. Tässä kaksiosaisessa "Precision Timing" -artikkelissa opit, miksi mikroelektromekaanisiin järjestelmiin eli MEMS-komponentteihin perustuvat piiajoituslaitteet päihittävät kvartsin elektroniikkasuunnittelun uudella aikakaudella. 
Matalatehoisten langattomien ratkaisujen asiantuntija Nordic Semiconductor ja eSIM-ratkaisuja kehittävä Kigen ovat julkistaneet yhteistyön, joka sujuvoittaa massiivisten IoT-verkkojen käyttöönottoa. Yhdessä he esittelevät CES 2025 -messuilla ratkaisun, joka yhdistää Nordic Semiconductorin nRF9151-moduulin ja Kigenin SGP.32 IoT eSIM-teknologian sekä laitteiden hallinta-alustan.
