Euroopan suurimpiin kuuluva, suomalainen tekoälylaboratorio Silo AI julkaisi tänään ensimmäisen kattavan markkinakatsauksen tekoälyn hyödyntämisestä Pohjoismaissa. Suomen tekoälykeskus FCAI:n ja muiden pohjoismaisten tekoälyorganisaatioiden kanssa toteutettu katsaus osoittaa, että tekoälyn kehittämisessä Suomi kuuluu eturiviin.
Nordic State of AI -raportin mukaan Pohjoismaat ovat edelläkävijöitä tekoälyn hyödyntämisessä. Tämä käy ilmi Nordic State of AI -raportin monista tilastoista ja havainnoista. Myös Oxford Insightin tekoälyvalmiutta mittaavan indeksin mukaan kaikki neljä Pohjoismaata ovat vahvasti kymmenen maailman johtavan maan joukossa. Nordic State of AI -raportin datan mukaan noin kaksi prosenttia maailman tekoälyn ammattilaisista on Pohjoismaissa. 70 prosenttia pohjoismaisista tekoälyä hyödyntävistä yrityksistä aikoo rekrytoida tekoälyosaajia seuraavan puolen vuoden aikana.
Raportin datan mukaan tällä hetkellä yli 24 000 pohjoismaista yritystä hyödyntää jollain tavalla tekoälyä. Näistä 4500 on ottanut tekoälyteknologioita osaksi omaa liiketoimintaansa. Suomessa on määrällisesti eniten tekoälyä liiketoiminnassaan hyödyntäviä yrityksiä Pohjoismaissa.
Tekoälyä hyödynnetään laajalti eri aloilla Pohjoismaissa: Norjassa energiasektori on vahva tekoälyn hyödyntäjä, Suomessa taas metsä- ja laivateollisuuden kaltaiset suuret vientialat, Ruotsissa telekommunikaatio ja Tanskassa terveydenhuolto ovat vahvoja tekoälyn hyödyntäjiä.
- Raporttimme osoittaa, että yhä useammat pohjoismaiset organisaatiot hyödyntävät tekoälyä ydintoiminnoissaan, eli yritykset ovat tuoneet tekoälyn osaksi heidän omia tuotteitaan ja palveluitaan, kommentoi Silo AI:n toimitusjohtaja Peter Sarlin.
Suurimmat tekoälykeskittymät Pohjoismaissa ovat Suomessa ja Ruotsissa. Pieneksi maaksi Suomessa on suhteellisen suuri alan ekosysteemi. Tekoälytutkimuksessa Suomi on jo pitkään ollut johtava maa Pohjoismaissa ja viime aikoina Suomessa on nähty menestystä myös tekoälyratkaisujen kaupallistamisessa. Yhä useammat suomalaiset yritykset ovat ottaneet tekoälyn osaksi strategiaansa ja ymmärtäneet, että tekoälyllä voidaan tehostaa yrityksen liiketoimintaa niin teknologian, työvoiman kuin liiketoimintamallien alueilla. Investoinnit tekoälyyn ovat kuitenkin vähentyneet viime vuosina.
- Tekoälyn hyödyntäminen liiketoiminnassa ja koko yhteiskunnassa kasvaa kiihtyvällä tahdilla ja Suomella on hyvät mahdollisuudet pysyä edelläkävijöiden joukossa”, sanoo Aalto-yliopiston professori ja Suomen tekoälykeskus FCAI:n johtaja Samuel Kaski.
Kaski kuitenkin muistuttaa, että tällä hetkellä meillä ei investoida tekoälytutkimukseen yhtä plajon kuin aiemmin. - Yksi pelko on, että jäämme kansakuntana jälkeen, koska Suomi ei investoi samalla tasolla tekoälytutkimukseen kuin muut maat.
Nordic State of AI -raportin tekoon ovat osallistuneet Silo AI:n lisäksi lukuisia tekoälyn kanssa toimivia organisaatioita. Mukana ovat olleet: Aalto-yliopisto ja ITP-ohjelma, AI Sweden, Amesto NextBridge AS, Business Finland, Copenhagen Capacity, Datapult AI Consultancy, Digital Norway, FCAI, Fremtind Insurance, Halmstad University, KTH Royal Institute of Technology, Maki.vc, Nordic Ninja, Norwegian University of Science and Technology, Teknologiateollisuus ry sekä Työ- ja elinkeinoministeriö.
ETNdigi 2/2024 -lehti käsittelee laajasti elektroniikka-alan innovaatioita, erityisesti sulautettuja järjestelmiä ja kehittyvää tekoälyä. Lehdessä esitellään esimerkiksi LUMI-supertietokoneen roolia tekoälymallien kehittämisessä Suomessa. Uutiskattauksen lisäksi mukana on useita syvemmälle eri tekniikoihin sukeltavia artikkeleita.
NordPass on julkaissut kuudetta kertaa vuotuisen 200 yleisintä salasanaa -tutkimuksensa, joka paljastaa kansainvälisesti suositut salasanat sekä 44 eri maan salasanat. Maailmalla yleisin salasana on nerokas ”123456” ja Suomen yleisimpänä jatkaa kestosuosikki ”qwerty123”.
Tulevaisuuden autot nojaavat yhä tiukemmin nopeaan datansiirtoon. Tämän dataväylän pitää perustua standardiin. Sellainen on PCIe-väylä, kertoo Microchip.