Milloin taantuma loppuu? Milloin markkinat piristyvät? ETN puhui Mouser Electronicsin EMEA-alueen markkinoinnin johtajan, Graham Maggsin kanssa. Maggsin mietteet löytyvät pian ilmestyvästä ETNdigi-erikoislehdestä.
Mouser on aiemmin arvioinut, että käänne kasvuun tapahtuu kolmannella neljänneksellä tai ensi vuoden alussa. Nyt kaikki puhuvat pitkittyneestä taantumasta. Mitä on tapahtunut?
Tämän päivän markkinoiden ennustaminen on edelleen haastavaa. Vuonna 2024 olemme nähneet maailmantalouden, jota leimaavat mielenkiintoiset ylä- ja alamäet. Ennustettu 3,2 prosentin kasvu vuodelle 2024 ei ehkä täytä odotuksia, mutta Kansainvälinen valuuttarahasto (IMF) odottaa hieman suurempaa, 3,3 prosentin kasvua vuonna 2025. Ne, jotka osoittavat kestävyyttä, investoivat strategisesti ja ovat avoimia uusille mahdollisuuksille, saavat positiivisia tuloksia.
Saksa näyttää kamppailevan huomattavasti. Liittyykö tämä tiettyihin aloihin (autoteollisuus, teollisuuselektroniikka) vai onko se yleisempää?
Auto- ja teollisuussektorin vaikutus Saksaan on monimutkainen vuorovaikutus. Kun nämä alat kukoistavat, myös Saksan talous kukoistaa, koska ne ovat sen bruttokansantuotteen (BKT) keskeisiä tekijöitä. Esimerkiksi autoteollisuuden osuus Saksan BKT:sta on lähes 5 %, kun se Iso-Britannian BKT:sta on noin 2 %. Viime vuosina nämä alat ovat kuitenkin kohdanneet lukuisia haasteita.
Maailmanlaajuinen puolijohdepula ja monimutkainen siirtyminen sähköajoneuvoihin ovat tuoneet autoteollisuudelle monia haasteita, joiden ratkaiseminen vaatii usein suuria investointeja. Lisäksi Kiinan uusien valmistajien lisääntynyt paine on entisestään lisännyt saksalaisten merkkien vaikeuksia. Esimerkiksi kiinalaiset OEM-valmistajat pienentävät Volkswagen-konsernin markkinaosuutta Kiinassa – alueella, joka on historiallisesti ollut yritykselle ratkaiseva. Lisäksi autotuotanto Euroopassa on vähentynyt 2,5 miljoonalla ajoneuvolla viimeisen viiden vuoden aikana, mikä vaikuttaa merkittävästi Saksaan Euroopan suurimpana autonvalmistajana.
Komponenttipula on vaikuttanut myös teollisuuteen. Suurin haaste on kuitenkin luultavasti ollut energian hintojen nousu. Vuosina 2021–2023 energian hinnat Saksassa nousivat yli 40 % geopoliittisten jännitteiden vuoksi. Tämä lisäys on tehnyt energiaintensiivisestä teollisesta toiminnasta kalliimpaa, mikä heikentää niiden kannattavuutta ja kilpailukykyä.
Entä loppuvuosi 2024? Voitko ennustaa koko jakelumarkkinan? Miten Mouser pärjää?
Jakelumarkkinat kehittyvät edelleen nopean teknologisen kehityksen vetämänä eri aloilla, kuten teollisuus, televiestintä ja kulutuselektroniikka. Tekoälyn (AI), koneoppimisen (ML), tehoelektroniikan ja viestintäteknologioiden innovaatiot luovat uusia mahdollisuuksia ja lyhentävät kehityssyklejä erityisesti älykoti- ja teollisuusratkaisuissa.
Mouserin kohdalla tämä tarkoittaa pientehoisten mikroprosessorien (MPU:iden), viestintämoduulien, laitteistoturvaratkaisujen ja tekoäly- ja ML-integraatiota tukevien kehityssarjojen kysynnän kasvua. Esineiden internet ja uusiutuvan energian sektorit ovat myös vahvassa kasvussa näiden kehittyvien teknologioiden vetämänä.
Markkinoilla on kuitenkin edelleen merkittäviä haasteita, jotka voivat haitata monien yritysten kasvua. Investointien ja tuotelinjojen monipuolistamisen pitäisi kuitenkin auttaa valmistajia ja jakelijoita löytämään uusia mahdollisuuksia vuonna 2025.
Mouserin liiketoiminta liittyy läheisesti suunnittelu- ja kehitystoimintaan, jossa insinöörit tarvitsevat pieniä tai keskisuuria määriä komponentteja toimitettavaksi nopeasti. Siksi meidän on tärkeää tukea tiiviisti toimialoja, kuten IoT ja uusiutuvat energialähteet, sekä tiettyjä teknologioita, kuten tekoäly ja ML, joissa kehitystoiminta ja kilpailu markkinoilla ovat kovaa. Tämä voidaan saavuttaa ylläpitämällä varastotasoja ja laajentamalla tuotevalikoimaamme keskittyen merkittävästi uusiin tuotteisiin (NPI).
Monet sanovat, että Eurooppa ei pysty hyötymään tekoälyhypestä. Onko tähän syytä?
Vaikka Euroopan tiukempi sääntely-ympäristö ja suurempi riskikartoitus Yhdysvaltoihin ja Kiinaan verrattuna ovat hidastaneet tiettyjen tekoälytyyppien, erityisesti generatiivisten mallien, kehitystä, on edelleen alueita, joilla eurooppalaiset yritykset ovat loistavia. Esimerkiksi terveydenhuoltoalalla tekoäly-yritykset kehittävät menestyksekkäästi sovelluksia lääketieteelliseen diagnostiikkaan ja yksilölliseen lääketieteeseen. On myös lukuisia menestystarinoita autoteollisuuden, teollisuusautomaation, maatalouden, ympäristön ja energian aloilta. Joten vaikka Eurooppa ei ehkä ole ”tekoälyhypen" kärjessä, se varmasti myötävaikuttaa sen menestykseen ja hyötyy siitä.
