Teknologiateollisuuden 100-vuotissäätiö ja Jane ja Aatos Erkon säätiö myönsivät yhteensä neljä miljoonaa euroa kuudelle suomalaiselle tutkimushankkeelle. Säätiöiden tuella muun muassa kehitetään uutta teknologiaa IT:n globaalin energiankulutuksen vähentämiseksi, ratkaistaan kriittisten metallien kiertotalouden ongelmia ja vauhditetaan kvanttiteknologian läpimurtoja.
Säätiöt myönsivät miljoona euroa Aalto-yliopistoon professori Sebastiaan van Dijkenin ja professori Päivi Törmän hankkeelle, joka pyrkii saamaan tietojenkäsittelyn huiman globaalin energiankulutuksen kuriiin uudella teknologialla.
Kehitettävä teknologia perustuu spinaaltoihin eli atomien magneettisen momentin pyörimissuunnan muutoksiin. Ideana on säädellä spinaaltojen käyttäytymistä valon avulla nanometrimittakaavassa. Työssä pyritään rakentamaan toimiva logiikkaportti ja osoittamaan sen alhainen energiankulutus. Tämä luo pohjan jatkokehitykselle ja logiikkapiirien toteuttamiselle. Työssä käytetään massatuotantoon sopivaa valmistusteknologiaa ja aloitetaan teknologian kaupallistaminen hakemalla yhteistyökumppaneita teollisuudesta.
Hanke yhdistää kahden huippututkimusryhmän erityisosaamista. Professori Sebastiaan van Dijkenin ryhmä tutkii aineen magneettisia ominaisuuksia nanotasolla ja professori Päivi Törmän ryhmä tutkii kokeellisesti ja teoreettisesti aineen ja valon vuorovaikutuksia nanomittakaavassa. Työ toteutetaan Aalto-yliopistossa, ja siinä hyödynnetään OtaNanon kansallista tutkimusinfrastruktuuria sekä tutkijoiden kansainvälisiä verkostoja.
Rahoitusta saivat myös Mikko Möttönen (870 000 euroa) hankkeeseen, jossa kehitetään maailman tarkinta ja erittäin nopeaa lämpösäteilyilmaisinta, jonka avulla voidaan luoda läpimurtoja kvanttitietokoneisiin, superpakastimiin ja kameroihin. Tuukka Petäjän (600 000 euroa) hankkeessa tuotetaan ajantasaista ja helppokäyttöistä tietoa ilmanlaadusta pääkaupunkiseudun asukkaille, viranomaisille ja yrityksille.
Pertti Hakosen (500 000 euroa) hankkeessa luodaan uusia, parempia lähteitä lomittuneille valokvanteille eli fotonipareille, jotka toimivat kvantti-informaation siirtämisen ja salauksen perustana. Tarve siirtää kvantti-informaatiota eri laitteiden välillä kasvaa nopeasti, kun kvanttisensorit ja -tietokoneet kehittyvät. Juha Toivonen (500 000 euroa) kehittää laseriin perustuvan ilmakehän havainnointiteknologian, joka mittaa kaasupitoisuuden ja kaasun liikenopeuden paikkakohtaisesti. Kaasujen luotettavasta etähavainnoinnista on runsaasti hyötyä yhteiskunnalle ja taloudelle.
Ari Väisänen, Jani Moilanen ja Mika Lastusaari (500 000 euroa) kehittävät uusia harvinaisiin maametalleihin pohjautuvia seuraavan sukupolven materiaaleja. Jalostettavat metallit otetaan talteen teollisuuden jäte- ja sivuvirroista. Tällä hetkellä harvinaisia maametalleja kierrätetään vähän, koska tehokkaita ja ympäristöystävällisiä kierrätysmenetelmiä puuttuu.
ETNdigi 2/2024 -lehti käsittelee laajasti elektroniikka-alan innovaatioita, erityisesti sulautettuja järjestelmiä ja kehittyvää tekoälyä. Lehdessä esitellään esimerkiksi LUMI-supertietokoneen roolia tekoälymallien kehittämisessä Suomessa. Uutiskattauksen lisäksi mukana on useita syvemmälle eri tekniikoihin sukeltavia artikkeleita.
NordPass on julkaissut kuudetta kertaa vuotuisen 200 yleisintä salasanaa -tutkimuksensa, joka paljastaa kansainvälisesti suositut salasanat sekä 44 eri maan salasanat. Maailmalla yleisin salasana on nerokas ”123456” ja Suomen yleisimpänä jatkaa kestosuosikki ”qwerty123”.
Tulevaisuuden autot nojaavat yhä tiukemmin nopeaan datansiirtoon. Tämän dataväylän pitää perustua standardiin. Sellainen on PCIe-väylä, kertoo Microchip.