IBM myi ensimmäiset mekaaniset kiintolevynsä vuonna 1956. Tekniikan lähestyessä eläkeikää se joutuu samalla saattohoitoon. Nopeammat pyörivät levyt kuolevat ensin, ja hittaammat seuraavat perässä muutaman vuoden viiveellä.
IBM:n järjestelmäarkkitehti Teppo Seesto arvioi, että 15 tuhatta kierrosta minuuttissa kiertävien levyjen suosio alkaa hiipua jo vuoden sisään. Hitaammille levyille löytyy käyttöä backup-tallennuksessa hieman pidempään.
Flash on jo alkanut korvata magneettisia muisteja erityisesti paremman suorituskykynsä ansiosta: lukuaika on keskimäärin yli puolta nopeampi eli 2-4 millisekunnin luokkaa.
IBM on itse demonnut vaihemuutosmuisteja, mutta Teppo Seesto muistuttaa, että kyse on edelleen tutkimushankkeesta - PCM-muistien kaupallinen saatavuus on vielä joidenkin vuosien päässä.
Kaikki puolijohdeyritykset - myös IBM:n 3000 tutkijan resarch-organisaatio - tutkivat jo seuraavaa muistitekniikkaa. Yksi mahdollisuus on atomimuisti, jota IBM on jo demonnutkin. Sen osalta tutkimustyö on vielä pahasti kesken.
- Atomimuisti on tutkimusprojekti, jossa on osoitettu, kuinka pieneksi bitin koko voidaan fysiikan puolesta saada. Samalla se antaa viitteitä, mihin teknologian kehitys voi mennä, Seesto sanoo.
IBM on onnistunut tallentamaan bitin 12 atomiin, kun nykyisillä levyillä sama bitti vaatii miljoonan atomin käytön. Vaikka atomimuisti vaatisi lopulta satakertaisesti atomeja toimiakseen luotettavasti, kyse olisi silti valtavasta hyppäyksestä eteenpäin. Atomimuistin kohdalla moni asia on kuitenkin auki. Esimerkiksi se, miten bittejä kirjoitetaan ja luetaan atomimuistista.
- Tällä hetkellä atomimuistin bitin tuottaminen on käsityötä. Nyt tutkitaan, miten tuohon löydettäisiin toimiva luku- ja kirjoitusprosessi, mutta siitä ei ole vielä mitään toimivaa mallia. Uskon, että kun tuollainen prosessi löytyy, bittien tallennus ei tule olemaan samanlainen kuin nykyisessä demossa. Toisaalta uskon myös, että siihen menee sen verran aikaa, että pyörivät levyt ovat jo historiaa eikä niihin ole paluuta, Seesto arvioi.