Suomen hallitus on linjannut, että TKI- eli tutkimus- ja kehitysinvestoinnit ovat 4 prosenttia bruttokansantuotteesta vuonna 2030. Tavoite on äärimmäisen kova, eikä sen saavuttaminen tällä hetkellä näytä todennäköiseltä. Asiaa ruodittiin Business Finlandin seminaarissa tällä viikolla.
Kuinka paljon Suomen sitten pitäisi tutkimukseen investoida? Mikäli bkt säilyy nykyisellään eli noin 250 miljardissa eurossa, niin 4 prosenttia siitä olisi 10 miljardia euroa vuonna 2030. Viime vuonna Suomi investoi tutkimukseen yhteensä 7 miljardia euroa 3 miljardia lisää pitää löytää jostakin.
Hallituksen työkalu neljän prosentin tavoitteen saavuttamiseksi on uusi TKI-laki, jota käytännössä kaikki toimijat kiittelevät. Kuvioon kuitenkin sisältyy iso periaatteellinen ongelma: julkisen rahoituksen osuus TKI-panostuksista on vain noin kolmannes.
Yritystuissa on taatusti viriteltävää. Esimerkiksi vuonna 2020 suora yritystuki oli noin 2 miljardia euroa. Tämä oli käytännössä työvoimapoliittista rahaa mikro- ja pienille yrityksille. Entä jos kaikki yritystuki sidottaisiin TKI-toimintaan?
- Tämä olisi tietysti innovaatiotutkijan märkä päiväuni. Ja samalla poliittisesti täysin mahdoton ajatus, sanoi Business Finlandin ekonomisti Annu Kotiranta.
Hallituspohjasta riippumatta ratkaisut jäävät aina torsoiksi, koska kyse on aina kompromisseista. Miten TKI-laki automaattisesti ratkaisisi ongelmaa, kun rahoituksen järjestämisestä ei ole tietoa?
Kotiranta myönsi, että tämä on mallin kipupiste. Samalla hän muistutti, että aiemmin tällaista tavoitetta ei ole uskallettu edes ääneen sanoa. - Kun tavoite on kirjattu lakiin, siitä on vaikeampi luistaa. Siitä on vaikea kerätä poliittisia irtopisteitä. Nyt ollaan polulla, jolla ei ole aiemmin oltu.
TKI-toiminta on hyvin teknologiavetoista. Teknologiateollisuuden yritykset investoivat kaksi kolmesta sijoitetusta eurosta. Järjestön mukaan suomalaisen nykymallin ongelma on se, että yrityksille suunnattu avustusmuotoinen TKI-rahoitus on niin vähäistä. Tässä vertailussa olemme OECD-maiden pohjasakkaa. Järjestö on siksi vaatinut, että vähintään puolet TKI-lisärahoituksesta pitäisi suunnata yrityksille.
Infineon Technologies on tänään julkistanut AURIX TC4Dx -mikro-ohjaimen, joka on uusimman AURIX TC4x -perheen ensimmäinen jäsen. Uusi mikro-ohjain perustuu 28 nanometrin teknologiaan ja tarjoaa lisää suorituskykyä sekä korkeanopeuksisia yhteyksiä.
Viikon päästä alkavat Münchenissä ammattielektroniikan tärkeimmät messut, kun Electronica avaa ovensa. Tämä tarkoittaa, että messujen uusien tuotteiden vyöry on jo alkanut. Flex Power Systems lupaa esitellä Münchenissä uutta datakeskusten teholähdettään.
Tulevaisuuden autot nojaavat yhä tiukemmin nopeaan datansiirtoon. Tämän dataväylän pitää perustua standardiin. Sellainen on PCIe-väylä, kertoo Microchip.
