Python on jo pitkään ollut koodarien suosikki. Tähän on monia syitä, kuten syntaksin yksinkertaisuus ja joustavuus. Mutta kieli on tunnetusti hidas: yksinkertaisissakin laskentaprojekteissa kymmeniä, jopa satoja kertoja C:tä hitaampaa. Tätä eroa halutaan nyt pienemmäksi.
Pythonin suosio perustuu helppouteen. Kieli on helppo oppia ja koodaaminen on hyvin joustavaa. Pythonin hitaus johtuu ennen kaikkea siitä, että sitä ei ajeta koneissa natiivisti. Python pyörii aina virtuaalikoneessa, joten kaikki konekieliseksi käännetyt kielet kuten C ja C++ tulevat aina olemaan selvästi nopeampia.
Python on lisäksi dynaaminen kieli, jossa muuttujat ja niiden arvot saattavat muuttua suorituksen aikana. Tämän takia ”lähempänä rautaa” olevien kielten tapa määritellä kaikki muuttujat täsmällisesti ja kääntää koodi konekieliseksi ei toimi Pythonin kanssa. Tämän takia itse kieltä ja sen syntaksia pitää kehittää.
Pythonin jo 30 vuotta sitten kehittänyt Guido van Rossum kertoi jo yli vuosi sitten, että tavoitteena on tehdä Pytonista kaksi kertaa nopeampi. Näin piti tapahtua Python 3.11-version myötä, joka julkistettiin lokakuun lopulla.
Van Rossum on vuoden 2020 lopulta asti työskennellyt Microsoftilla, jonne hän meni oikeastaan eläkepäiviltään. Microsoft halusi, että Van Rossum vetäisi Pythonin kehitystä edelleen ja parantaisi esimerkiksi kielen toimintaa Windowsissa ja Visual Studion laajennuksena.
3.11-versiossa Python on Microsoftin mukaan 10-60 prosenttia aiempaa nopeampi, joten kaksinkertainen nopeus ei toteutunut.
Pythonia kuitenkin käytetään esimerkiksi raskaassa laskennassa, koska sitä voidaan käyttää erillisten pakettien kuten Numpy, TensorFlow tai PyTorch avulla, tai Django webbikoodaamisessa. Nämä paketit ovat C-koodia, joten nopeus on tyypillisesti noin 10-kertainen perus-Pythoniin verrattuna. Natiivi C on edelleen 2-3 kertaa nopeampaa.