Venäjän hyökkäyssota Ukrainaan on nyt kestänyt jo kaksi vuotta. Moni muistaa sen aamun, kun hyökkäys alkoi, mutta tosiasiassa hyökkäys alkoi kyberiskuilla jo aiemmin. Ennen joukkojen siirtymistä rajan yli Venäjä iski satelliittiyhteyksillä toimineisiin modeemeihin.
Check Pointin Threat Intelligence -tutkimusta johtava Lotem Finkelsteem esitteli viime viikolla yhtiön CPX 2024 -tapahtumassa kybersodankäynnin uusia tuulia. Esitys pyrki ennen kaikkea poistamaan mystiikka kybersodankäynnistä, joka tarkoittaa monia asioita: informaatiosotaa, sähkömagneettista häirintää, kybervakoilu ja hyökkäyksiä infrastruktuuriin.
Finkelsteemin mukaan Georgian sota vuonna 2008 oli ensimmäinen, jossa fyysinen sota yhdistettiin kybersodankäyntiin. - Georgian hallituksen sivustot, media, pankit, rahalaitokset, lamaantuivat ja aiheuttivat sekaannusta Georgiassa. Tämä toimi mallina tulevaisuuden kybersodankäynnille, Finkelsteem kertoi. Virossa tehtiin sama 2007, mutta silloin ei hyökätty fyysisesti.
Ukrainan sota merkitsi kuitenkin uutta aikakautta kybersodankäynnissä. Jo tammikuussa 2022 Venäläiset valtiolliset toimijat tekivät palvelunestohyökkäyksen yli 70 Ukrainan hallituksen sivustoon. DDoS-hyökkäys toteutettiin WhisperGate Wiper -ohjelmalla, jonka tehtävä oli tuhota dokumentteja palvelimilla.
Wiper-tyyppistä haittaohjelmaa Venäjä käytti myös helmikuussa juuri hyökkäyksen alla. AcidRain-nimisellä wiper-ohjelmalla saatiin ViaSat-modeemit pois armeijan ja muiden viranomaisten käytöstä. - Tämä vaikutti kaikkiaan 30 tuhanteen reitittimeen.
Iskun ansiosta Ukrainalla ei hetkeen ollut tietoa siitä, että Venäjän joukot olivat tulleet rajan yli. AcidRain on erityisesti MIPS-prosessoreihin suunniteltu haittaohjelma, joka pyyhkii tiedot modeemeista ja reitittimistä.
Venäjän AcidRain-hyökkäys aiheutti ongelmia muuallakin. Esimerkiksi Enerconin 5800 tuulivoimalaa menetti etäohjauksen Saksassa iskun takia, vaikka syytä ei aluksi tiedettykään.
Viasat vahvisti vasta kuukautta myöhemmin, että sen satelliitteihin oli kohdistettu kyberisku.
Elektroniikka- ja kodinkonekaupan yhdistys ETKOn lukujen mukaan Suomessa myytiin heinä-syyskuussa reilut 636 tuhatta puhelinta, mikä on 4,4 prosenttia enemmän kuin vuotta aikaisemmin. Rahassa mitattuna myynnin arvo sen sijaan laski 1,6 prosenttia.
Tulevaisuuden autot nojaavat yhä tiukemmin nopeaan datansiirtoon. Tämän dataväylän pitää perustua standardiin. Sellainen on PCIe-väylä, kertoo Microchip.
