Kvanttitietokone voi perustua useaan eri tekniikkaan, joista suprajohtavien kubittien käyttö on ainakin meille suomalaisille tutuin. Kubitit voivat perustua myös fotoniikkaan ja ns. ioniloukkuun. Saksassa on nyt demottu ensimmäistä ioniloukkukonetta DLR Quantum Computing- eli DLR QCI -ohjelmassa.
Projektissa olivat mukana NXP Semiconductors), eleQtron ja ParityQC, jotka työskentelevät yhdessä DLR Quantum Computing Initiativen QSea-konsortiossa. Laitteisto on asennettu DLR QCI -innovaatiokeskukseen Hampurissa, ja DLR QCI antaa sen teollisuuden kumppaneiden ja DLR-tutkimusryhmien käyttöön.
Ioniloukkuun eli ion-trap -tekniikkaan perustuva kvanttitietokone käyttää vangittuja ioneja kvantti-informaation kantajina eli kubitteina. Aluksi tietyt ionit (esimerkiksi kalsium- tai beryllium-ionit) vangitaan sähkömagneettisten kenttien avulla erityiseen ansaan. Ionit jäähdytetään erittäin alhaisiin lämpötiloihin (lähes absoluuttiseen nollapisteeseen) laserjäähdytyksen avulla. Tämä vähentää ionien lämpöliikettä ja parantaa niiden vakautta
Jokainen vangittu ioni toimii kubittina. Näiden tilojen välisiä siirtymiä voidaan ohjata ja manipuloida tarkasti laservalopulsseilla. Virheenkorjausalgoritmeja ja -koodeja käytetään vähentämään laskennassa syntyviä virheitä. Lisäksi ionit ansassa voivat olla joko paikallaan tai siirrettävissä eri paikkoihin, mikä mahdollistaa monimutkaisempien kytkentöjen ja algoritmien toteuttamisen.
Verrattuna suprajohtaviin piireihin perustuviin kvanttiprosessoreihin ioniloukussa voidaan päästä pitkiin koherenssiaikoihin, jotka voivat olla sekunteja tai jopa pidempiä, mikä on merkittävä etu. Pitkät koherenssiajat tarkoittavat, että kubitit voivat säilyttää kvanttitilansa pidempään. Suprajohtavissa piireissä koherenssiajat ovat millisekunteja, joissakin jopa mikrosekuntien luokkaa.
Ioniloukkokoneessa järjestelmien skaalautuvuus on haaste, koska suurempien järjestelmien rakentaminen vaatii monimutkaisempia ansarakenteita ja hallintajärjestelmiä.
Autoteollisuus on siirtymässä yhä monimutkaisempiin ohjelmistopohjaisiin järjestelmiin, joissa virheetön ohjelmisto on elintärkeää turvallisuuden ja suorituskyvyn varmistamiseksi. Ohjelmiston laatu ja luotettavuus eivät ole enää vain valinnaisia ominaisuuksia, vaan kriittisiä vaatimuksia erityisesti autonomisessa ajamisessa, kehittyneissä kuljettajaa avustavissa järjestelmissä (ADAS) ja yhdistetyissä ajoneuvojärjestelmissä.
Kestävä digitaalinen infrastruktuuri on kriittinen, jotta tietoliikenneverkot voidaan tehokkaasti valjastaa tekoälyinnovaatioiden ja pilvipohjaisten palveluiden tarpeisiin. Tekoälyyn liittyvien datarikkaiden sovellusten lisääntyvä kysyntä edellyttää tietoliikenneverkkoa, joka kykenee käsittelemään suuria tietomääriä alhaisella viiveellä, kirjoittaa Orange Businessin kumppaniratkaisuista vastaava Carl Hansson.
Euroopan unioni ottaa merkittävän askeleen avaruusteknologian kehittämisessä allekirjoittamalla sopimuksen uuden IRIS²-satelliittijärjestelmän toteuttamisesta. Tämä 290 satelliitin verkko on suunniteltu vahvistamaan Euroopan itsenäisyyttä ja turvallista yhteydenpitoa.
Jotta voidaan vastata uuden teknologian vaatimuksiin ja pitää järjestelmät toimimassa ”kellon tavoin”, on aika harkita ajoitusratkaisuja uudelleen. Tässä kaksiosaisessa "Precision Timing" -artikkelissa opit, miksi mikroelektromekaanisiin järjestelmiin eli MEMS-komponentteihin perustuvat piiajoituslaitteet päihittävät kvartsin elektroniikkasuunnittelun uudella aikakaudella. 
Matalatehoisten langattomien ratkaisujen asiantuntija Nordic Semiconductor ja eSIM-ratkaisuja kehittävä Kigen ovat julkistaneet yhteistyön, joka sujuvoittaa massiivisten IoT-verkkojen käyttöönottoa. Yhdessä he esittelevät CES 2025 -messuilla ratkaisun, joka yhdistää Nordic Semiconductorin nRF9151-moduulin ja Kigenin SGP.32 IoT eSIM-teknologian sekä laitteiden hallinta-alustan.
