Suomalaisyritysten työasemaympäristöt on suojattu pääosin virustorjuntaohjelmistoilla ja palomuureilla. Moni luulee toimivansa suljetussa ja turvallisessa ympäristössä, mutta suljettuja ympäristöjä ei enää ole, muistuttaa Combitechin toimitusjohtaja Pekka Blomberg.
- Harvalla on hallussa verkon reaaliaikainen tilannekuva, eikä lokitietoja hallita tehokkaasti. Yrityksissä ei usein varmuudella edes tiedetä mitä kaikkea omaan verkkoympäristöön on kytketty, ja tietoverkoista on tullut pahimmillaan kaatopaikkoja, Blomberg moittii.
Hänen mukaansa työntekijöiden liian laajat käyttöoikeudet eri tietojärjestelmiin muodostavat yrityksille vakavan uhan. Ne voivat johtaa tahallisiin tai tahattomiin väärinkäytöksiin. Talosta syystä tai toisesta lähteneille voi jäädä edelleen käyttöoikeudet yrityksen tietojärjestelmiin, koska niitä ei ole poistettu.
Vain harvat yritykset pystyvät seuraamaan kyberturvallisuutta riittävän ammattimaisesti ilman ulkopuolista osaamista. Vuoden 2014 alusta saakka toiminut Kyberturvallisuuskeskus tarjoaa palveluita huoltovarmuuden kannalta tärkeille yrityksille, mutta valtaosa yrityksistä ei kuulu tähän joukkoon. Blombergin mukaan tarvitaan uudenlaista ajattelua ja toimintamallia, jossa staattisuuteen perustuva varautuminen ei enää riitä.
- Digitaalinen maailma ja fyysinen maailma kietoutuvat yhä tiiviimmin yhteen. Verkottuneessa maailmassa kyberturvallisuuteen tarvitaan ytimen rinnalle jatkuvaa virtojen valvontaa. Tekniikan ja automaation lisäksi on kyettävä hyödyntämään systemaattisesti ihmisen havainnointikykyä. Valtaosa verkossa olevista laitteista on melko helppo tunnistaa.
Suomalaisissa yrityksissä on herätty kyberturvallisuuteen toden teolla viimeisen vuoden aikana, ja asenteet tuntuvat olevan kunnossa. Nyt yrityksiin tarvitaan strategia kyberturvallisuuden varalle, jossa arvioidaan laajasti liiketoimintaa ja tietopääomaa uhkaavia riskejä. Ilman kattavaa varautumista uhkat voivat realisoitua taloudellisina tappioina. Teollinen Internet lisää entisestään verkkoliikennettä ja tuo uusia uhkakuvia, joihin kannattaa varautua ajoissa fyysistä turvallisuutta unohtamatta, Blomberg muistuttaa.
IBM:n selvitys osoittaa, että mitä suurempi tietomurto on kyseessä, sitä suurempia ovat myös niiden aiheuttamat taloudelliset tappiot yrityksille. Incapsulan selvityksen mukaan palvelunestohyökkäysten kohteeksi joutuneille keskisuurille ja suurille yrityksille koitui Pohjois-Amerikassa keskimäärin yli 32.000 euron tappiot tunnissa. Sen mukaan palvelunestohyökkäykset ovat kasvaneet tämän vuoden alkupuolella jopa 350 prosenttia.
- On vain ajan kysymys milloin yritykset joutuvat yhä vaikeampien hyökkäysten kohteeksi myös Suomessa, Blomberg varoittaa.
Keraamiset monikerroskondensaattorit joutuvat tosi koville autojen elektroniikkajärjestelmissä. Vaurioiden ehkäisemiseksi niissä on aiemmin käytetty hopeaepoksiin perustuvia pehmeitä päätyliitoksia, mutta ongelmana on silloin ollut hopean vaeltaminen. SEMCOn eli Samsung Electro-Mechanicsin kehittämä kupariepoksiin perustuva ratkaisu eliminoi sekä halkeamien/oikosulkujen syntymisen että metallin kulkeutumisen.
Englantilainen Pickering Interfaces esitteli Electronica-messuilla uuden sukupolven yksipaikkaisen sulautetun PXIe-ohjaimensa mallimerkinnältään 43-920-002. Uutuus on markkinoiden kompaktein ja tehokkain 3U-ohjain PXI Express -alustalle.
Barcelonalainen ignion esitteli Electronica-messuilla uutta OMNIA mXTEND -komponenttiaan, joka yhdistää kolme antennia yhteen innovatiiviseen ratkaisuun. Virtuaaliseksi antenniksi kutsuttu moduuli muuttaa piirikortin kolmen eri radion säteileväksi antenniksi.
ETNdigi 2/2024 -lehti käsittelee laajasti elektroniikka-alan innovaatioita, erityisesti sulautettuja järjestelmiä ja kehittyvää tekoälyä. Lehdessä esitellään esimerkiksi LUMI-supertietokoneen roolia tekoälymallien kehittämisessä Suomessa. Uutiskattauksen lisäksi mukana on useita syvemmälle eri tekniikoihin sukeltavia artikkeleita.
NordPass on julkaissut kuudetta kertaa vuotuisen 200 yleisintä salasanaa -tutkimuksensa, joka paljastaa kansainvälisesti suositut salasanat sekä 44 eri maan salasanat. Maailmalla yleisin salasana on nerokas ”123456” ja Suomen yleisimpänä jatkaa kestosuosikki ”qwerty123”.
