Myös Suomi on liittymässä uusien avaruusvaltioiden joukkoon tämän vuoden lopulla, kun Aalto-yliopistossa rakennettu Aalto-1-satelliitti laukaistaan avaruuteen. Aalto-1 vie testattavaksi merkittävää suomalaista avaruusosaamista.
Satelliitin mukana kiertoradalle matkaa esimerkiksi VTT:n kehittämä uudenlainen spektrometrilaite, jota käytetään ympäristön kaukokartoittamiseen, sekä Helsingin yliopiston ja Turun yliopiston opiskelijoiden rakentama säteilymonitori säteilymittauksiin. Aalto-1 testaa myös Ilmatieteen laitoksen kehittämää sähköstaattista plasmajarrua kiertoradan alentamiseksi.
Edulliset piensatelliitit ovat mullistamassa avaruusalaa ympäri maailmaa. Elektroniikan koon ja virrankulutuksen merkittävä pienentyminen ja suorituskyvyn kasvu mahdollistavat aiempaa reilusti pienempien, vain muutaman kilon painoisten, satelliittien valmistamisen. Pieni massa johtaa merkittävästi pienempiin kehitys- ja laukaisukustannuksiin, mikä puolestaan näkyy satelliittien määrän nopeana kasvuna ja alan kaupallistumisena. Sen myötä tulee ajankohtaiseksi myös piensatelliittien vakuuttaminen ja siihen liittyen laitteiden standardienmukaisuus.
Seuraavien viiden vuoden aikana uusia piensatelliitteja tullaan laukaisemaan yli 500 kappaletta. Tällä hetkellä kansainvälisessä rekisterissä on noin 2600 rekisteröityä avaruuslaitetta maan kiertoradalla, joten lisäys tulee olemaan merkittävä.
Uusien piensatelliittien avulla saadaan kattavaa tutkimustietoa Maan kiertoradalta sekä kauempaa avaruudesta. Piensatelliitit voivat toimia myös olennaisena osana aurinkokuntamme resurssien, esimerkiksi asteroidien sisältämien rikkauksien, laajassa ja kustannustehokkaassa kartoittamisessa. Aalto-yliopistossa kehitteillä oleva Aalto-2-piensatelliitti osallistuu Euroopan komission rahoittamaan QB50-hankkeeseen, jonka tarkoituksena on tutkia aiemmin laajasti kartoittamatonta yläilmakehän aluetta.
Keraamiset monikerroskondensaattorit joutuvat tosi koville autojen elektroniikkajärjestelmissä. Vaurioiden ehkäisemiseksi niissä on aiemmin käytetty hopeaepoksiin perustuvia pehmeitä päätyliitoksia, mutta ongelmana on silloin ollut hopean vaeltaminen. SEMCOn eli Samsung Electro-Mechanicsin kehittämä kupariepoksiin perustuva ratkaisu eliminoi sekä halkeamien/oikosulkujen syntymisen että metallin kulkeutumisen.
Englantilainen Pickering Interfaces esitteli Electronica-messuilla uuden sukupolven yksipaikkaisen sulautetun PXIe-ohjaimensa mallimerkinnältään 43-920-002. Uutuus on markkinoiden kompaktein ja tehokkain 3U-ohjain PXI Express -alustalle.
Barcelonalainen ignion esitteli Electronica-messuilla uutta OMNIA mXTEND -komponenttiaan, joka yhdistää kolme antennia yhteen innovatiiviseen ratkaisuun. Virtuaaliseksi antenniksi kutsuttu moduuli muuttaa piirikortin kolmen eri radion säteileväksi antenniksi.
ETNdigi 2/2024 -lehti käsittelee laajasti elektroniikka-alan innovaatioita, erityisesti sulautettuja järjestelmiä ja kehittyvää tekoälyä. Lehdessä esitellään esimerkiksi LUMI-supertietokoneen roolia tekoälymallien kehittämisessä Suomessa. Uutiskattauksen lisäksi mukana on useita syvemmälle eri tekniikoihin sukeltavia artikkeleita.
NordPass on julkaissut kuudetta kertaa vuotuisen 200 yleisintä salasanaa -tutkimuksensa, joka paljastaa kansainvälisesti suositut salasanat sekä 44 eri maan salasanat. Maailmalla yleisin salasana on nerokas ”123456” ja Suomen yleisimpänä jatkaa kestosuosikki ”qwerty123”.
