Diplomi-insinööri Jenni Rekola tutki väitöstyössään mahdollisuutta korvata osa nykyisestä pienjännitesähkönjakelusta tasasähkönjakelulla. Hän keskittyi erityisesti tasasähkönjakelussa tarvittavien tehoelektroniikkalaitteiden hyötysuhdelaskentaan. Tuloksista on hyötyä tulevaisuuden älykkään sähköverkon suunnittelussa.
Yli sata vuotta sitten Edisonin kehittämän tasasähkönjakelun sijaan vakiintui käytettäväksi vaihtosähkön jakelu. Syynä oli se, että tahtigeneraattoreilla tuotettu sähkö on luontaisesti vaihtosähköä ja vaihtosähkön jännitetason vaihtaminen muuntajalla on yksinkertaista.
Tulevaisuuden älykkään vaihtosähköverkon hallinta tulee kuitenkin olemaan entistä haastavampaa. Rekolan mukaan hajautetun sähköntuotannon lisääntyessä myös jakelun epävarmuus kasvaa.
- Tasasähkön käyttö helpottaisi tulevaisuuden niin sanotun älykkään sähköverkon hallintaa, parantaisi asiakkaan sähkönlaatua ja vähentäisi asiakkaan kokemia sähkönjakelukatkoja, Rekola sanoo.
Tasasähkönjakelu todettiin teknisesti toimivaksi Lappeenrannan teknillisen yliopiston sekä Suur-Savon Sähkön yhdessä toteuttamalla pilottilaitteistolla. Tasasähkönjakelun laajamittaisen käyttöönoton ehtona on kuitenkin sen hankinta- ja käyttökustannusten arviointi. Tästä johtuen Rekola keskittyi väitöstyössään tasasähkönjakelussa tarvittavien tehoelektroniikkalaitteiden hyötysuhteiden analysointiin. Tuloksena olivat simulointimallit tasa- ja vaihtosuuntaajien sekä niiden yhteydessä tarvittavien suotimien häviölaskentaan. Mallien tarkkuus on todettu laboratoriossa tehdyin mittauksin.
Tehoelektroniikkalaitteiden hyötysuhde on hyvin korkea nimellisteholla, mutta laskee pienillä tehoilla. Haasteena tasasähkönjakelussa onkin, että kuluttajan sähkönkulutus vaihtelee laajalla tehoalueella ja on suurimman osan ajasta hyvin pieni verrattuna hetkelliseen maksimikuormaan. Lisäksi tehoelektroniikkalaitteiden ja nykyisen sähköverkon suojauksen yhdistäminen hyötysuhteen kannalta on haasteellista.
Rekolan sähköenergiatekniikan alaan kuuluva väitöskirja ”Pienjännitetasasähkönjakelun hyötysuhteeseen vaikuttavat tekijät tehoelektroniikan näkökulmasta” tarkastetaan Tampereen teknillisen yliopiston tieto- ja sähkötekniikan tiedekunnassa ensi perjantaina.
Keraamiset monikerroskondensaattorit joutuvat tosi koville autojen elektroniikkajärjestelmissä. Vaurioiden ehkäisemiseksi niissä on aiemmin käytetty hopeaepoksiin perustuvia pehmeitä päätyliitoksia, mutta ongelmana on silloin ollut hopean vaeltaminen. SEMCOn eli Samsung Electro-Mechanicsin kehittämä kupariepoksiin perustuva ratkaisu eliminoi sekä halkeamien/oikosulkujen syntymisen että metallin kulkeutumisen.
Englantilainen Pickering Interfaces esitteli Electronica-messuilla uuden sukupolven yksipaikkaisen sulautetun PXIe-ohjaimensa mallimerkinnältään 43-920-002. Uutuus on markkinoiden kompaktein ja tehokkain 3U-ohjain PXI Express -alustalle.
Barcelonalainen ignion esitteli Electronica-messuilla uutta OMNIA mXTEND -komponenttiaan, joka yhdistää kolme antennia yhteen innovatiiviseen ratkaisuun. Virtuaaliseksi antenniksi kutsuttu moduuli muuttaa piirikortin kolmen eri radion säteileväksi antenniksi.
ETNdigi 2/2024 -lehti käsittelee laajasti elektroniikka-alan innovaatioita, erityisesti sulautettuja järjestelmiä ja kehittyvää tekoälyä. Lehdessä esitellään esimerkiksi LUMI-supertietokoneen roolia tekoälymallien kehittämisessä Suomessa. Uutiskattauksen lisäksi mukana on useita syvemmälle eri tekniikoihin sukeltavia artikkeleita.
NordPass on julkaissut kuudetta kertaa vuotuisen 200 yleisintä salasanaa -tutkimuksensa, joka paljastaa kansainvälisesti suositut salasanat sekä 44 eri maan salasanat. Maailmalla yleisin salasana on nerokas ”123456” ja Suomen yleisimpänä jatkaa kestosuosikki ”qwerty123”.
