Nokia S40, Symbian, Maemo, Meego. Suomalainen historia kännyköiden käyttöjärjestelmissä on komeaa luettavaa, mutta samalla eittämättä historiaa. Enää Suomessa ei käyttöjärjestelmiä koodata, sanoo strategiansa uudelleen muotoilleen Ixonosin toimitusjohtaja Sami Paihonen. Mutta miksi näin kävi?
- Käyttöjärjestelmien eri osien painopisteet muuttuivat. Android tekee älypuhelimen tekemisestä niin halpaa, että kisaan on vaikea tuoda mukaan käyttöjärjestelmää, jolla on moinen hintaetu ja tietysti ekonomia. Toinen on iOS:n ja Androidin rooli isännillleen. Ne ovat Applen ja Googlen tukiassetteja, eivät rahantekokoneita, Paihonen selventää.
Androidissa ja iOS:ssä panostettiin alusta alkaen sovelluksiin. Käyttöjärjestelmän applikaatiokerros on tavallaan avattu ”open sourceksi”, jossa saa toteuttaa palveluaan tai tuotettaan kuten haluaa.
- Suomessa ehkä luultiin liian kauan, että sovelluskerros pitää pitää itsellä. Eivät Androidin tai iOS:n parhaat sovellukset ole Googlen tai Applen tekemiä. Sama pätee Windowsiin. Tässä on myös alustojen vahvuus: ulkoistettu innovaatio sovelluskerroksessa, Paihonen analysoi.
Get it Done!
Kolme vuotta Nokian suunnanmuutoksen jälkeen on ollut Ixonosille vaikeaa aikaa. Nyt Ixonos hakee uutta alkua uudella strategialla. Entinen kännykkätalo haluaa olla innovatiisivia käyttöliittymiä ja -kokemuksia erilaisille alustoille toteuttava suunnittelutalo. Mutta miksi muutos vei näin kauan aikaa?
- Kun 10 hyvän vuoden aikana kasvaa jonkin kokoiseksi ja tapaiseksi, sen purkaminen ei käy käden käänteessä. Samalla kun muutos alkoi, teimme investointeja esimerkiksi laitesuunnitteluun. Samalla Android kuitenkin muuttui sellaiseksi, kilpailu tulikin voimakkaasti Kiinan Shenzhenista: sieltä yritykset ostavat suoraan kustomoidut ratkaisunsa, Paihonen kuvaa.
- Koko ajan haimme olemassa olevista mahdollisuuksista uusia nousuja, mutta ne eivät ole onnistuneet halutulla tavalla tässä murroksessa. Maailma on hyvin erilainen kuin 3-4 vuotta sitten ja varmasti tekisimme toisenlaisia valintoja nykyvalossa, hän myöntää.
Paihonen uskoo valaasti siihen, että käyttäjäystävällisyyden merkitys kasvaa. Myös esimerkiksi teollisuuden laitteissa.
- Ilman muuta. Kun laitetta on mukana käyttää, ei joudu käyttämään niin paljon rahaa käytön kouluttamiseen. Käyttö on myös varmempaa ja turvallisempaa. Ja järjestelmistä voidaan rakentaa kestävämpiä, kun ne mukailevat kuluttajamaailman suunnitteluja. Käyttäjät ovat kuitenkin työnsä ulkopuolella normaalikäyttäjiä, Paihonen perustelee.
- Me haluamme olla se talo, joka osaa tehdä parhaat suunnittelut, osaa toteuttaa ne prikulleen asiakkaalle, ja osaa kertoa asiakkaalle kuinka heidän tarinansa menee ja mitä valintoja siellä on tehtävä, Paihonen määrittelee.
- Tarjoamme Get It Done -asennetta suomalaisella jämptiydellä, hän päättää.
Keraamiset monikerroskondensaattorit joutuvat tosi koville autojen elektroniikkajärjestelmissä. Vaurioiden ehkäisemiseksi niissä on aiemmin käytetty hopeaepoksiin perustuvia pehmeitä päätyliitoksia, mutta ongelmana on silloin ollut hopean vaeltaminen. SEMCOn eli Samsung Electro-Mechanicsin kehittämä kupariepoksiin perustuva ratkaisu eliminoi sekä halkeamien/oikosulkujen syntymisen että metallin kulkeutumisen.
Englantilainen Pickering Interfaces esitteli Electronica-messuilla uuden sukupolven yksipaikkaisen sulautetun PXIe-ohjaimensa mallimerkinnältään 43-920-002. Uutuus on markkinoiden kompaktein ja tehokkain 3U-ohjain PXI Express -alustalle.
Barcelonalainen ignion esitteli Electronica-messuilla uutta OMNIA mXTEND -komponenttiaan, joka yhdistää kolme antennia yhteen innovatiiviseen ratkaisuun. Virtuaaliseksi antenniksi kutsuttu moduuli muuttaa piirikortin kolmen eri radion säteileväksi antenniksi.
ETNdigi 2/2024 -lehti käsittelee laajasti elektroniikka-alan innovaatioita, erityisesti sulautettuja järjestelmiä ja kehittyvää tekoälyä. Lehdessä esitellään esimerkiksi LUMI-supertietokoneen roolia tekoälymallien kehittämisessä Suomessa. Uutiskattauksen lisäksi mukana on useita syvemmälle eri tekniikoihin sukeltavia artikkeleita.
NordPass on julkaissut kuudetta kertaa vuotuisen 200 yleisintä salasanaa -tutkimuksensa, joka paljastaa kansainvälisesti suositut salasanat sekä 44 eri maan salasanat. Maailmalla yleisin salasana on nerokas ”123456” ja Suomen yleisimpänä jatkaa kestosuosikki ”qwerty123”.
