Sekasignaalipiirien osuus Euroopan suunnitteluista on noin 80 prosenttia. Silti piirejä tehdään edelleen vanhalla metodologialla, jossa analogia- ja digitaalisuunnittelijat eivät edes puhu keskenään. Tämän on muututtuva, sanoo Cadencella liiketoiminnan kehittämisestä Euroopassa vastaava Christian Malter.
- Seinät pitää kaataa analogia- ja digitaalisuunnittelijoiden väliltä. Työkalut ovat jo olemassa, mutta nyt vaaditaan muutos asenteissa, Malter vaatii.
Siinä missä digitaalisuunnittelu on jo käytännössä täysin automatisoitu, analogiasuunnittelu on sen täysi vastakohta. Analogiasuunnittelijat eivät pidä automaatiosta, eivät näe mitä digitaalisuunnittelijat tekevät, eivätkä usein edes halua nähdä.
- Siinä vaiheessa, kun kompleksinen sekasignaalipiiri pitää yhdistää, huomataan etteivät liitännät eri osien välillä toimi. Molempie leirien pitää ryhtyä käyttämään yhteistä tietokantaa, jotta läpinäkyvyys paranee, Malter vaatii.
Cadence on jo pitkään rakentanut kokonaista sekasignaalipiirien simulointivuota, joka yltää transistoritason SPICE-simuloinnista virtuaalisiin prototyyppeihin, joissa järjestelmän ohjelmistoja voidan testata käytännössä reaalijassa.
Vuon alkupäähän Cadence esitteli eilen uuden FastSPICE-simulaattorin, joka piirin lohkoja jakamalla ja eriyttämällä simuloinnin eri koneille nopeuttaa työtä jopa 10-kertaiseksi. Yhtiö kutsuu tekniikkaa nimellä XPS (eXtensive Partitioning Simulator). Tässä vaiheessa työkalu simuloi vasta muistipiirejä, mutta tuki sekasignaalipiireille on tulossa lähiaikoina.
Toinen uusi idea on emulaattoreiden ja virtuaalisten prototyyppien rinnakkainen käyttö, joka nopeuttaa sekasignaalipiirien yhteisverifiointia (co-verification).
Kysymys ei kuitenkaan ole siitä, etteikö sekasignaalisuunnitteluun olisi tarjolla työkaluja. Jo nyt kaikki voidaan tehdä läpinäkyvästi Open Access -pohjaisen tietokannan pohjalta. Mutta asenteiden on muututtava.
Malterin mukaan kyse on myös eurooppalaisen suunnittelun tulevaisuudesta. 80 prosenttia täällä suunnitelluista siruista on sekasignaalisuunnitteluja ja kisassa pärjätäkseen eurooppalaisten on omaksuttava uusi, joustavampi metodologia.
Autoteollisuus on siirtymässä yhä monimutkaisempiin ohjelmistopohjaisiin järjestelmiin, joissa virheetön ohjelmisto on elintärkeää turvallisuuden ja suorituskyvyn varmistamiseksi. Ohjelmiston laatu ja luotettavuus eivät ole enää vain valinnaisia ominaisuuksia, vaan kriittisiä vaatimuksia erityisesti autonomisessa ajamisessa, kehittyneissä kuljettajaa avustavissa järjestelmissä (ADAS) ja yhdistetyissä ajoneuvojärjestelmissä.
Kestävä digitaalinen infrastruktuuri on kriittinen, jotta tietoliikenneverkot voidaan tehokkaasti valjastaa tekoälyinnovaatioiden ja pilvipohjaisten palveluiden tarpeisiin. Tekoälyyn liittyvien datarikkaiden sovellusten lisääntyvä kysyntä edellyttää tietoliikenneverkkoa, joka kykenee käsittelemään suuria tietomääriä alhaisella viiveellä, kirjoittaa Orange Businessin kumppaniratkaisuista vastaava Carl Hansson.
Euroopan unioni ottaa merkittävän askeleen avaruusteknologian kehittämisessä allekirjoittamalla sopimuksen uuden IRIS²-satelliittijärjestelmän toteuttamisesta. Tämä 290 satelliitin verkko on suunniteltu vahvistamaan Euroopan itsenäisyyttä ja turvallista yhteydenpitoa.
Jotta voidaan vastata uuden teknologian vaatimuksiin ja pitää järjestelmät toimimassa ”kellon tavoin”, on aika harkita ajoitusratkaisuja uudelleen. Tässä kaksiosaisessa "Precision Timing" -artikkelissa opit, miksi mikroelektromekaanisiin järjestelmiin eli MEMS-komponentteihin perustuvat piiajoituslaitteet päihittävät kvartsin elektroniikkasuunnittelun uudella aikakaudella. 
Matalatehoisten langattomien ratkaisujen asiantuntija Nordic Semiconductor ja eSIM-ratkaisuja kehittävä Kigen ovat julkistaneet yhteistyön, joka sujuvoittaa massiivisten IoT-verkkojen käyttöönottoa. Yhdessä he esittelevät CES 2025 -messuilla ratkaisun, joka yhdistää Nordic Semiconductorin nRF9151-moduulin ja Kigenin SGP.32 IoT eSIM-teknologian sekä laitteiden hallinta-alustan.
