JavaScript is currently disabled.Please enable it for a better experience of Jumi.

Linux Foundation on julkaissut uuden ytimen kehitystä kuvaavan raportin. Vuoden aikana kerneliin lisättiin aika tarkalleen 2,5 miljoonaa riviä koodia. Kaikkiaan koodirivejä on ytimen 4.1-versiossa lähes 24,8 miljoonaa. Linus Torvaldsin koodaamassa ytimen ensimmäisessä versiossa koodirivejä oli noin 10 tuhatta. Viimeisen vuoden aikana eli versiosta 4.8 versioon 4.13 kehittäjät lisäsivät kerneliin yli 15 tiedostoa ja 7500 riviä koodia joka päivä.

Jokaisen kernelin uuden version kehitys noudattaa hyvin vakiintunutta kaavaa. Uuden versio kehitys vie 9-10 viikkoa, jona aikana Torvalds julkistaa viikoittain uuden RC-version eli ehdokkaan uudeksi kerneliksi.

Välillä kernelin versio päätetään valita ns. pitkän tuen eli LTS-versioksi. Tällä hetkellä se on 3.18, joka on esimerkiksi useimpien Android-älypuhelinten ytimenä. Seuraava LTS-versio ytimestä on 4.14.

Kehitystyö on ollut yllättävän vakaata. Viimeisen vuoden aikana jokaiseen uuteen ytimeen on tullut noin 13-16 tuhatta korjausta tai muutosta. Nämä ”patchit” ovat usein muutoksia prosessoriarkkitehtuureihin tai ajureihin, mutta ytimeen lisätään myös koko ajan uusia toiminnallisuuksia.

Linux on todella massiivinen avoimen yhteisön projekti. Viimeisen vuoden aikana 4319 kehittäjää 519 eri yrityksestä on toimittanut lähes 83 000 muutosehdotusta ylläpitäjille. Ahkerin kehittäjä sai koodattua yli 6000 muutosta, mutta sekin on alle prosentin kaikista uusista parannuksista.

Sen jälkeen, kun linux-ytimen versionhallinta siirtyi git-aikaan eli vuodesta 2005 lähtien peräti 15 637 kehittäjää yli 1400 yrityksestä on ollut mukana ytimen kehityksessä. Linux-yhteisöä voidaan kutsua maailman suurimmaksi softataloksi.

Linux-ydin on järjestelmän alin ohjelmistokerros. Se huolehtii laitteiden hallinnasta – vaikkapa käskyjen antamisesta prosessorille – sekä käyttäjän ohjelmien ajamisesta, sekä valvoo koko järjestelmän eheyttä ja turvallisuutta.

 
 

Näin lataat sähköauton turvallisesti kotipistorasiasta

Sähköautoiluun liittyy paljon ennakkoluuloja ja virheellisiä käsityksiä. Yksi näistä liittyy sähköauton lataamiseen: voiko sähköauton ladata tavallisesta kotitalouspistorasiasta, vai pitääkö sähköauton ostajan ehdottomasti ostaa ja asennuttaa erillinen latauslaite? Molempia mielipiteitä esiintyy, ja totuus on tältä väliltä: tavallisesta pistorasiasta voi hyvin ladata, kunhan muistaa muutaman turvallisuusseikan.

Lue lisää...

Räätälöity piiri on usein käytännöllisin

Räätälöidyn tai kustomoidun piirin suunnitteluun liittyy useita sitkeitä myyttejä ja pelkoja, jotka lähes kaikki ovat perusteettomia. Lisäksi tämän suunnittelumenetelmän monia etuja ei ymmärretä kovin hyvin. Tässä artikkelissa perustellaan, miksi sinun pitäisi pohtia räätälöidyn piirin rakentamista myös pienen volyymin projekteissa.

Lue lisää...
 
ETN_fi What is Mindsphere IoT by Siemens?. Ilmari Veijola explains at ECF2018. https://t.co/PczsxwpCO4 @SiemensSuomi @ETN_fi
ETN_fi You dont need code to create an Android app. It can be done on Simulink and MATLAB models. See Antti Löytynoja at E… https://t.co/VJzXEfJoOM
ETN_fi See the @MinimaProcessor presentation at ECF18: https://t.co/m1znHqgj2E
ETN_fi Cut the power in IoT processors. @MinimaProcessor at Embedded Conference Finland 2018.
ETN_fi LTE-broadcast sopii autojen V2X-yhteyksiin. https://t.co/F8IgZpVhis
 
 

ny template