Kiinalainen Huawei on joutunut monen maan hampaisiin, kun sen verkkolaitteita ei hyväksytä operaattorien 5G-toteutuksiin. Yhtiön kyberturvallisuusasioista globaalisti vastaavan Mika Lauhteen mukaan syytöksiin vastataan avoimuudella. Helmikuussa Huawei avaa Brysselissä uuden kyberturvakeskuksen, jossa valtiot ja operaattorit pääsevät tutustumaan sen laitteiden lähdekoodiin.
- Kyse on luottamuksen rakentamisesta. Uskon, että kaikilla merkittävillä toimijoilla pitää 5-6 vuoden kuluessa olla vastaava keskus, Lauhde sanoo.
Sen hän myöntää, että tämänhetkinen tilanne on aiheuttanut harmistusta, jopa epätoivoa Huawein johdossa. Syytökset koetaan epäoikeudenmukaisiksi. – Kukaan ei ole voinut osoittaa koodistamme mitään epäilyttävää, Lauhde muistuttaa.
Tietenkään koodi ei ole täydellistä. Ei kenenkään koodi koskaan ole. Lauhteen mukaan Huawein koodia on analysoitu tarkemmin kuin kenenkään muun, ja löydökset ovat olleet lähinnä puuttuvia kommentteja ja kirjoitusvirheitä kommenteissa. – Toisaalta analyysin pohjalta koodimme laatu paranee koko ajan. Jos parhaatkaan asiantuntijat eivät löydä koodistamme vikaa, se on aika hyvää.
Onko syytöksissä Huaweita kohtaan sitten mitään perää? Eilen Der Spiegel -lehti kertoi, että Saksan tietoturva-asioita valvova viranomainen BSI (Das Bundesamt für Sicherheit in der Informationstechnik) ei ollut löytänyt mitään todisteita siitä, että Huawein laitteet olisivat millään tavalla kilpailijoiden laitteita turvattomampia.
Brysseliin avattava kyberturvakeskus (Transparency and Cybersecurity Centre) on joka tapauksessa merkittävä avaus telealalla. Huawei rakentaa parhaillaan VPN-putkea Brysselistä Shenzheniin ja putkea pitkin halukkaat pääsevät katsomaan yrityksen verkkolaitteiden lähdekoodia.
Tämän asti laitteet on joutunut ostamaan ”mustina laatikkoina”. Tämän aika alkaa tulla päätökseen, Lauhde sanoo. – Vuodenvaihteessa siirrymme Huaweilla aikaan, jossa tietoturvasta tulee proaktiivista. Tämä on iso muutos ja odotamme muiden seuraavan perässä, Lauhde sanoo.
Kun verkkojen välisten yhdyskäytävien toteuttamisessa ollaan siirtymässä enenevässä määrin yhdessä tapahtuvaan reunalaskennan ja tekoälyn hyödyntämiseen, yksi järjestelmäkomponentti tahtoo jäädä turhan vähälle huomiolle: ihmisen ja koneen välisen rajapinnan toteuttava laite. Näin voi käydä esimerkiksi käytettäessä laitekehikkoja tai tietokonekoteloita järjestelmäarkkitehtuuriin kuuluvien edge-solmujen tekoälytoimintojen sijoituspaikkoina, kirjoittaa Advantech artikkelissaan.
Saksalaislähtöinen Ubitium on kehittänyt innovatiivisen prosessoriarkkitehtuurin, joka yhdistää eri suorittimien (CPU, GPU, DSP, FPGA) toiminnot yhteen siruun. Yrityksen mukaan tämä uusi RISC-V-arkkitehtuuriin perustuva ratkaisu mullistaa yli 50 vuotta vanhan suorittimien suunnittelun.
