Varjo esitteli eilen HelTech-teknologiatapahtumassa VR-1-lasejaan ja testaajat muodostivatkin pitkän jonon tapahtuman alla. VR-laseissa VR-1 tarjoaa tällä hetkellä parasta, mitä maailmassa on. Kyse on ammattilaiskäyttöön eli esimerkiksi CAD-suunnitteluun tarkoitetusta silmikosta, jota ei ainakaan vielä olla viemässä kuluttajamarkkinoille.
Varjon markkinoinnista vastaavan Markus Heinosen mukaan laseissa käytettävät komponentit ovat niin kalliita, ettei edes riisutun version tuominen kulutusmarkkinoille ole mahdollista. Toisaalta parhaisiin kuluttajille myytäviin VR-laseihin verrattuna VR-1-lasit tuovat 15-kertaisen tarkkuuden. Ero on suorastaan hämmentävä.
Laseissa on kaksi normaalia FullHD-resoluutiota näyttävää näyttöä, mutta todellisen innovaation muodostavat kaksi Sonyn valmistamaa näkökentän keskellä olevaa Bionic Display -näyttöä. Niiden avulla lasit näyttävät käytännössä virtuaaliympäristön ihmissilmän tarkkuudella. Sony ei Heinosen mukaan ole käyttänyt näin tarkkoja näyttöjä missään.
Sen lisäksi, etteivät VR-1-lasit ole tulossa kuluttajille, ei myöskään ihmissilmän resoluutiolla toimivaa täysin immersiivistä eli koko näkökentän kattavaa virtuaalinäyttöä kannata odotella ainakaan kovin nopealla aikataululla. Varjon mukaan Nvidia on kertonut, että nykyvauhdilla riittävän tehokas näytönohjain sellaiselle ruudulle kestää 20 vuotta.
Nykydemoja voi sen sijaan ajaa suht tavallisilla pelikannettavilla. Pikseleitä ja pintoja näytönohjaimen pitää piirtää nopeasti, mutta tämä onnistuu jo nykyisillä ohjaimilla.
Lasien ja tietokoneen välillä on optinen kaapeli, jota pitkin useiden gigabittien signaali siirtyy tietokoneelle. Langatonta ratkaisuakin on mietitty, mutta ainakaan vielä sitä ei luvata. Langattomuus on tietysti vasta tulossa VR-maailmaan, mutta esimerkiksi jotkut 60 gigahertsin tekniikat ovat jo pitkällä suorituskyvyssä. Nyt VR-1-lasien toimintasäde on noin 10 metriä, mikä riittää hyvin ammattikäyttöön.
Varjo lupaa tuoda tämän vuoden loppuun mennessä lisäosan, joka voidaan asentaa nykyisen VR-1-rakenteen peilinäytön päälle. Sen myötä laseista tulee AR-lasit, joissa näkymän päälle voidaan heijastaa erilaista informaatiota. CAD-piirustukset tulevat tietysti ensimmäisenä mieleen.
Myyntimääriä Varjo ei julkisesti kommentoi, mutta toimitukset ovat alkaneet. Käyttäjiin kuuluvat autojen suunnittelijat Audilla ja BMW:llä, arkkitehdit, ja esimerkiksi Saabin lentokoneiden simulaattoreita kehittävät.
Kaiken kaikkiaan VR-1-lasit ovat hieno näyte suomalaisesta insinööriosaamisesta. Keskeinen osa lasien toimintaa on maailman paras silmänliikkeitä seuraava eye tracking -tekniikka. Erittäin älykäs valinta on alusta asti tukea käytetyimpiä grafiikkamoottoreita, kuten Unitya ja Unrealia. Sen avulla ekosysteemi on käytännössä valmis alusta asti.
Kalifornialainen vuonna 2008 perustettu Amprius Technologies on valmis siirtymään sarjatuotantoon uudenlaisen akkukennotekniikkansa kanssa. Yhtiön "Sicore"-niminen kenno käyttää pii-nanopilareihin perustuvaa anoditeknologiaa ja saavuttaa huipputason energiatiheyden: 450 Wh/kg painon mukaan ja 950 Wh/l tilavuuden mukaan.
GaN-teknologian edelläkävijä Navitas Semiconductor on julkistanut uuden GaNSense Motor Drive IC -piirisarjan, joka mullistaa moottorinohjauksen tehokkuuden ja integraation. Uusi ratkaisu yhdistää kaksi galliumnitridi-FET-transistoria (GaN FET), ohjauksen, suojaukset ja virranmittauksen yhteen, täysin integroituun piiriin.
Maantiekuljetukset ovat elintärkeitä talouselämälle. Kuorma-autoilla kuljetetaan ruokaa, tarvikkeita, materiaaleja ja monia muita tavaroita mihin tahansa paikkaan. Vaikka keskiraskaiden ja raskaiden kuorma-autojen osuus maailman ajoneuvoista on vain neljä prosenttia, niiden osuus tieliikenteen hiilidioksidipäästöistä on 40 prosenttia, tehden niistä kasvihuonekaasupäästöjen päälähteen, joka on otettava huomioon pyrittäessä kohti hiilivapautta.
