logotypen
 
 

IN FOCUS

Suojaa datasi kunnolla

SSD-levyt tarjoavat luontaisesti korkean luotettavuuden kaikentyyppisiin sovelluksiin, aina aloitustason kuluttajalaitteista kriittisiin järjestelmiin. Asianmukaiset tietosuojamekanismit voivat maksimoida levyn käyttöiän toteuttamalla ennaltaehkäiseviä toimenpiteitä tarpeen mukaan, kertoo Silicon Motion artikkelissaan.

Lue lisää...

Pysäyttämättömältä vaikuttava IoT-kehitys tuo jo lähivuosina kymmeniä miljardeja IoT-solmulaitteita samaan verkkoon. Energiatehokkuus nousee samalla kehityksen ykköshaasteeksi. Verkon energiajalanjäljen hillitsemiseksi on pakko hyödyntää käyttöenergian keräämistä esimerkiksi tärinästä, valosta ja lämmöstä.

Artikkelin kirjoittaja Bruno Damien johtaa ON Semiconductorin IoT-tuotteiden strategista markkinointia EMEA-alueella (Eurooppa, Lähi-itä, Afrikka). 

Esineiden internet IoT on laaja kokonaisuus, joka käsittää lukuisten kohteiden liittämisen internet-pilveen, jotta erilaisia tilanteita voidaan hallita algoritmien ja ohjaustoimintojen avulla. IoT saattaa muuttaa ratkaisevasti koko asetelmaa sekä teollisuudelle että kuluttajille tarjotun palveluvalikoiman, tehokkuuden, kustannusten, skaalautuvuuden ja luotettavuuden suhteen. Tämä muutos saattaa tapahtua lähes rajattomasti ja uskomattoman monipuolisesti kaikilla mahdollisilla sovellusalueilla.

Analyytikot arvioivat, että aivan lähivuosina nettiin kytkettyjen IoT-solmujen lukumäärä kasvaa jo miljardeihin, ja tämä osaltaan kuvastaa, kuinka valtavia mahdollisuuksia kehitys voi tuoda tullessaan. Kuten monissa muissakin teollisuus- ja kulutussektorin edistysaskelissa IoT-kehityksessäkin keskeisiä tekijöitä ovat elektroniikka, innovatiivinen suunnittelu ja tekninen osaaminen. IoT:n kriittinen ja tärkeä vahvuus on kyky mitata erilaisia suureita, ohjata järjestelmiä sekä käsitellä ja siirtää kerättyä dataa mahdollisimman kustannus- ja energiatehokkaasti.

Elektroniikkateollisuutta motivoi ehkä eniten tämän alueen valtava ja laaja-alainen markkinapotentiaali, ja alalla on hyvin nopeasti oivallettu IoT:n ja sitä tukevien ekosysteemien ympärillä vallitseva kiihkeä kiinnostus ja aktiivinen toiminta. Monissa tapauksissa tämä on stimuloinut innovaatiota, jotka sisältävät jännittäviä teknisiä ratkaisuja sekä laitteiden että ohjelmistojen puolella.

IoT:n synnyttämä ’viraalinen aalto’ on niin vahva, että se vaikuttaa valtavaan joukkoon kohteita, joita kukaan ei aiemmin osannut edes kuvitella: kaikkea mahdollista sähkötyökaluista ja hammasharjoista aina kasveihin ja karjaan asti. Lukuisille esineille voidaan ajatella muodostettavan eräänlainen ’digitaalinen kaksoisolento’, aivan kuten ihmisille voidaan ajatella ’pilvi-avatar’.

Nettiin liitettyjen älykkäiden esineiden tarjoamat uudet oivallukset mahdollistavat reaalimaailman toimintojen tehokkuuden parantamisen, kustannusten alentamisen, yleisen elämänlaadun kohentamisen ja lisäksi paljon muuta. Ja mikä parasta, IoT:n avulla voidaan vaikuttaa positiivisella tavalla miljardeihin samaan verkkoon kytkettyihin kohteisiin. Tätä voidaan havainnollistaa vertaamalla verkon rakennetta ihmisaivojen sisältämien neuronien välisiin lukemattomiin yhteyksiin.

Harvard Business Review -lehdessä kuvailtiin näitä järjestelmien yhteenliittymiä ja laajoja kokonaisuuksia useissa artikkeleissa marraskuussa 2014 (How Smart, Connected Products Are Transforming Competition, kirjoittajina Michael E. Porter ja James E. Heppelmann). Kuvatuissa ’järjestelmien järjestelmissä’ voidaan soveltaa ’älykästä valintaa’, joka toteutuessaan voi tuntua olla jopa pelottavalta.

 

Kuva 1. Esineiden internetin yksinkertaistettu periaate.

Kuvassa 1 nähdään nykyisen IoT:n yksinkertaistettu rakennekaavio. Vasemmalla sijaitsevat nettiin kytketyt laitteet muodostavat IoT:n näkyvimmän osan. Oikealla sijaitsevat käyttäjille näkymättömät alueet, jotka kuitenkin ovat ratkaisevia suorituskyvyn kannalta. Tälle alueelle on sijoitettu järjestelmän sisältämä tekoäly: IoT-palvelimet, kiintolevyasemat, pilvilaskenta, tietoturvan varmistukset ynnä muu vastaava.

Energiankäytön haasteet

IoT-tekniikan käyttöalueen ääripäiden vaatimukset tehonkulutukselle ovat hyvin erilaiset ja omaleimaiset, kuten kuvasta 2 nähdään.

 

Kuva 2. IoT:n käyttöalueen tehonkulutusvaatimukset.

Lyhyesti ilmaistuna IoT-käytössä on (suhteessa IoT-solmujen lukumäärään) hyvin vähäinen määrä pilvipalvelimia, jotka kuluttavat hyvin paljon energiaa. Ne toimivat täydellä teholla kaiken aikaa, joten niiden energiankulutus on valtava. IoT-ekosysteemin toisessa ääripäässä on valtava määrä päätesolmuja, joiden tehonkulutus on hyvin vähäistä ja käyttöenergiaa vaativat aktiiviset toimintajaksot hyvin lyhyitä ja harvaan tapahtuvia.

Viime kesänä Ranskan Nancyssä järjestetyssä Word Material Forum -tapahtumassa pidettiin aiheeseen syventyvä esitys otsikolla ”Big Data/AI for Materials Efficiency”. Stanfordin professorina toimiva Reinhold Dauskardt toi konseptissaan ilmi seuraavaa: ”Pelkästään Yhdysvalloissa sijaitsevien datakeskusten vuotuinen energiankulutus on noin 90 miljardia kilowattituntia. Tämä vastaa 34 ydinvoimalan (á 500 MW) energiantuotantoa tai puolta koko Ranskan ydinvoimakapasiteetista (noin 56 reaktoria).

Datakeskusten ja pilvilaskennan palvelinresurssien valtavaa tehontarvetta kuvastaa myös se tilastofakta, että vuonna 2017 koko maailman sähkönkulutuksesta datakeskukset veivät jo 3 prosenttia. Monien mielestä lukema saattaa tuntua vielä melko alhaiselta, mutta ihmiskunnan kyltymätön tarve datan luomiseen, kuluttamiseen ja siirtämiseen muodostaa eräänlaisen Mooren lain, jonka perusteella datakeskusten energiankulutuksen arvioidaan kaksinkertaistuvan aina neljän vuoden välein. Ellei tässä kehityksessä tapahdu oleellisia muutoksia, tietokoneet käyttävät vuoteen 2037 mennessä enemmän sähköenergiaa kuin koko maailmassa tuotetaan tällä hetkellä.

Dauskardt jatkoi esitystään päättelemällä: ”Parinkymmenen seuraavan vuoden suurena haasteena on vähentää IoT-alueen energiajalanjälkeä suunnittelemalla yhä enemmän nettiin liitettyjä mutta sähköverkosta irrotettuja esineitä. Niiden on oltava itsenäisesti toimivia ja kyettävä hyödyntämään energialähteenä mitä tahansa ajateltavissa olevaa kuten tärinää, lämpöä ja valoa.”

Kuten aiemmin todettiin, päätesolmujen määrästä tehdyt arviot ennustavat kymmenien miljardien solmujen tulevan käyttöön vuoteen 2021 mennessä. Kullakin niistä on hyvin alhainen tehonkulutus ja yhdessä lyhyiden, harvaan tapahtuvien käyttöjaksojen kanssa voidaan päästä hyvin vähäisiin yksittäisiin energiankulutuslukuihin, mikä on sinänsä hyvä asia. Solmujen lukumäärän dramaattinen kasvu kuitenkin korreloi potentiaalisesti erittäin suuren maailmanlaajuisen tehonkulutuksen kanssa.

Energiankeruu avuksi

Edellä mainituista syistä energiatehokkuus eli korkea hyötysuhde on kriittinen vaatimus kaikille nykyisille ja varsinkin tuleville tuotteille ja palveluille. Kriteereihin kuuluvat entistä alhaisemmat käyttökustannukset, säädöstenmukaisuus, ympäristötietoisuus ja akun kestoaika. Suurella osalla IoT-reunasolmuista, jotka yleensä ovat langattomia ja akkukäyttöisiä, erittäin alhainen virrankulutus tulee yhä tärkeämmäksi ja kriittisemmäksi tekijäksi laitevalmistajille, jotka haluavat kehittää käytännöllisiä ja helposti omaksuttavia ratkaisuja.

Langattomuus mahdollistaa alhaisemmat käyttöönoton investoinnit (ei kaapelointikuluja, pieni koko). Ilman paristoa toimivan ratkaisun etuja taas ovat vähäisemmät käyttökulut ja se, että akkuun liittyviä huoltopalveluja ei tarvita lainkaan, joten energiantuotantoon aina liittyvät päästöongelmatkin voidaan välttää kokonaan.

Miten sitten voidaan yhdistää kytkettävyys, mittausanturit ja paristoton toiminta? Komponenttiteknologian ja käytettävissä olevien tietoliikenneprotokollien älykkään yhdistelmän avulla yksi päätesolmu voi muodostaa siirtoyhteyden noin 100 mikrojoulen energialla. Nykyään monet hyllytavarana myytävät energiankeruupiirit pystyvät tuottamaan 200 – 500 µJ energiaa, joten ne riittävät hyvin tähän tarkoitukseen. Energiankeruulaitteet voivat toimia tapahtumaohjatusti (kytkimen tapaan) tai jatkuvasti kuten aurinkokennot tai termosähkögeneraattorit.

IoT-alueen yhteyskäytännöt

Bluetooth on lähiradiostandardi, jolla on määräävä markkina-asema IoT-ekosysteemeissä. ON Semiconductorin kehittämä alusta Bluetooth Low Energy System-on-Chip (SoC) on noussut johtavaan asemaan ja saavuttanut testeissä uusia vertailuarvoja IoT-sovellusten suorityskyvyssä. ZigBee-protokollan Green Power -ominaisuus puolestaan sallii omavaraisesti tai energiankeruun avulla toimivien kohteiden liittämisen järjestelmään. ON Semiconductorin LPWAN-verkkoja (Low-Power Wide Area Network) varten kehittämäalusta Sigfox Sub-GHz transceiver and SoC portfolio taas sallii käyttäjien laventaa kytkettävyyden kapeakaistaisen datansiirron sovelluksiin.

Koska datansiirtoyhteyden sisältävä SoC-järjestelmäpiiri on usein ensimmäinen valinta IoT-laitteiden kehittämiseen, nämä alustat tarjoavat tukevan pohjan IoT-ratkaisujen OEM-valmistajille ja palveluntarjoajille.

Kuva 3. ON Semiconductorin IoT-kehityspaketti.

Integroituja anturiratkaisuja

Energiankeruuta hyödyntävät älykkäät SPS-anturit (Smart Passive Sensor) ja NFC-EEPROM-piirit (Near Field Communication) edustavat yhdistelmätekniikoita, joiden avulla voidaan luoda innovatiivisia ja energiatehokkaita ratkaisuja mittausantureita varten. Lisäksi sijainninseuranta, ympäristön valoisuuden mittaus ja liikkeidentunnistus ovat avainasemassa sekä koneiden että ihmisten ympäristön ymmärtämisessä.

Näiden osien yhteistoiminta, jonka avulla voidaan tarjota valmiita integroituja ratkaisuja ja käytännössä toimivia prototyyppejä, tuo suunnitteluun mielenkiintoisen haasteen. Siinä erilaiset työkalut kuten ON Semiconductorin IoT Development Kit (IDK) voivat pehmentää, nopeuttaa ja yksinkertaistaa konseptien kehitystyötä. Näin käyttäjät voivat nopeasti ja helposti mitata, yhdistellä ja analysoida tietoja omiin IoT-sovelluksiinsa.

IoT-maailma on ’järjestelmien järjestelmä’ ja siksi sen toteutus edellyttää myös järjestelmätason lähestymistapaa. ON Semiconductor on kerännyt ja kehittänyt erilaisia tekniikoita IoT:n ja sen ekosysteemien palvelemiseksi. IoT-kehitys näyttää pysäyttämättömältä ja se vaikuttaa positiivisesti lukuisiin eri prosesseihin ja ’asioihin’ lähes kaikilla teollisuuden ja kulutustuotteiden sektoreilla. Hyödyntämisen potentiaalisen laajuuden vuoksi optimaalisen energiatehokkuuden saavuttaminen on IoT-toteutusten kriittinen tekijä.

Energiankeruu keskiössä

Energiankeruun uusien ratkaisumallien kehittämiseen on vahva kiinnostus edellä mainituista syistä, mutta myös siksi, että itse energiankeruulaitteetkin perustuvat enimmäkseen kriittisiin materiaalilähteisiin. Supertehokkaat erikoismagneetit voivat kerätä mekaanisesta liikkeestä energiaa toimimalla dynamon tavoin. Aurinkokennot puolestaan keräävät fotoneista energiaa ja voivat varastoida sen esimerkiksi litiumakkuun.

Energiankeruulaitteiden ensisijaisten raaka-aineiden lähteet ovat nykyään hyvin rajallisia ja harvojen toimittajien sekä valtioiden hallinnassa ja valvonnassa. Näiden hankaluuksien vuoksi maailmanlaajuinen tutkimus- ja kehitysyhteisö pitää tätä aluetta erittäin ’kuumana’ tutkimusaiheena.

ON Semiconductorin kaltaisten elektroniikkateollisuuden asiantuntijoiden teknisen innovaatio-osaamisen avulla voidaan tukea, edistää ja ohjata ympäristöystävällisten ratkaisujen laajaa käyttöönottoa IoT-järjestelmissä, mikäli haluamme tämän koko teollisuuden asetelmia muuttavan mahdollisuuden toteutuvan ennustetussa mittakaavassa.

MORE NEWS

Kiinalaistutkijat kehittivät piilolinssin, jolla näkee pimeässä

Kiinalaiset tutkijat ovat onnistuneet kehittämään maailman ensimmäisen piilolinssin, jonka avulla ihminen voi nähdä pimeässä – ainakin tietyissä olosuhteissa. Innovaatio perustuu infrapunavaloon ja sen muuntamiseen näkyväksi valoksi silmälle.

ST:ltä kova saavutus: kaksi kiihtyvyysanturia samaan koteloon

STMicroelectronics on tehnyt merkittävän teknologisen läpimurron julkaisemalla uuden sukupolven älyanturin, joka yhdistää kaksi erillistä kiihtyvyysanturia samaan poikkeuksellisen pieneen (3 x 2,5 mm) koteloon. Tämä on ensimmäinen kerta, kun samassa moduulissa yhdistyy laajalle G-voima-alueelle skaalautuva mittauskyky, sulautettu tekoäly ja erittäin tarkka liikkeentunnistus.

Näin QR-huijaus toimii

QR-koodit ovat tulleet osaksi arkea: niitä käytetään ravintolamenuihin tutustumiseen, maksamiseen ja nopeaan kirjautumiseen eri palveluihin. Mutta juuri tämä tuttuus tekee niistä vaarallisia. Rikolliset ovat alkaneet hyödyntää QR-koodeja huijauksiin, joissa ihmiset johdatellaan huomaamatta väärennetyille sivustoille. Näillä sivuilla uhrilta kalastellaan henkilökohtaisia tietoja – kuten pankkitunnuksia – tai pyritään asentamaan haittaohjelmia hänen laitteelleen.

Halvoissa Android-televisiobokseissa vakavia tietoturvariskejä

Liikenne- ja viestintävirasto Traficom kehottaa kuluttajia olemaan tarkkana Android TV -medialaitteiden hankinnassa. Markkinoilla liikkuu erityisesti tuntemattomien valmistajien edullisia laitteita, joissa on havaittu vakavia tietoturvaongelmia – osa laitteista on jopa sisältänyt haittaohjelmia suoraan pakkauksesta.

3D-tulostus on tie kestävään elektroniikkavalmistukseen

ETN - Technical articlePerinteinen elektroniikan valmistus perustuu prosesseihin, jotka johtavat usein materiaalihävikkiin, korkeisiin työkalukustannuksiin ja merkittäviin varastointikuluihin. Viime vuosina lisäävä valmistus (additive), erityisesti 3D-tulostus, on kuitenkin alkanut nousta varteenotettavaksi vaihtoehdoksi elektroniikan valmistuksessa, sillä se tarjoaa lisää suunnittelun joustavuutta sekä mahdollisia ympäristö- ja taloudellisia etuja.

Xiaomi yllättää tehokkaalla kännykkäprosessorillaan

Xiaomi on julkistanut uuden huipputehokkaan älypuhelinprosessorinsa, XRING O1:n, joka merkitsee yhtiön suurta askelta kohti siruomavaraisuutta ja teknologista johtajuutta. Uutuus esiteltiin yhtiön "A New Beginning" -lanseeraustapahtumassa Pekingissä, jossa esillä olivat myös Xiaomi 15S Pro -älypuhelin, Pad 7 Ultra -tabletti sekä useita AIoT-laitteita.

Nyt se tapahtui: BYD ohitti Teslan

BYD on ohittanut Teslan Euroopan myydyimpänä täyssähköautojen valmistajana ensimmäistä kertaa historiassa, kertoo tuore JATO Dynamicsin raportti. Huhtikuussa 2025 Euroopassa rekisteröitiin 7231 täyssähköistä BYD-mallia, kun Tesloja myytiin 7165 kappaletta.

Yksi piiri pidentää langattoman laitteen käyttöaikaa

Elektroniikan komponenttien jakelija Rutronik on lisännyt tuotevalikoimaansa Nordic Semiconductorin uuden nPM2100-virranhallintapiirin, joka on suunniteltu erityisesti ensisijaisilla paristoilla toimivien laitteiden energiatehokkaaseen virranhallintaan.

Autoon tulee tekoäly ja suoja kvanttihyökkäyksiä vastaan

Autojen ohjelmistoistuminen ja jatkuva verkkoyhteys tekevät niistä alttiita yhä kehittyneemmille kyberuhille. NXP:n uusi OrangeBox 2.0 -kehitysalusta vastaa tähän haasteeseen yhdistämällä tekoälypohjaisen kyberturvan, kvanttikestävän salauksen ja ohjelmisto-ohjatun verkkoinfrastruktuurin yhteen järjestelmään.

Näin otat tekoälyn käyttöön teollisuudessa

Vaikka monet organisaatiot ovat jo ottaneet käyttöön perinteisiä tekoälyagentteja, tie täysin autonomisiin tekoälyagentteihin voi sisältää haasteita. Tekemällä strategisia investointeja ja omaksumalla metodisen lähestymistavan agenttien skaalaamiseen, sekä niiden erityisten roolien määrittelyyn, teollisuusyritykset voivat päästä loputtomalta tuntuvien kokeilujen yli ja alkaa nauttia tekoälyagenttien hyödyistä todellisessa elämässä, kirjoittaa teollisuuden ohjelmistoja kehittävän IFS:n tekoälyjohtaja Bob De Cuax.

Kaikista Intelin prosessoreista löytyi täysin uusi haavoittuvuus

Tietoturvatutkijat Sveitsin ETH Zürichin yliopistosta ovat löytäneet uuden, vakavan haavoittuvuuden Intelin prosessoreista. Kyseessä on täysin uusi haavoittuvuusluokka, jota kutsutaan nimellä Branch Privilege Injection. Se perustuu tapaan, jolla prosessorit ennakoivat tulevia laskentatehtäviä suorituskyvyn parantamiseksi.

Suomesta halutaan kvanttiturvallinen

Suomi ottaa merkittävän askeleen kohti kvanttiturvallista digitaalista tulevaisuutta. Uusi laaja tutkimushanke, Beyond the Limits of Post-Quantum Cryptography (BLimPQC), pyrkii varmistamaan, että suomalainen yhteiskunta ja teollisuus kykenevät puolustautumaan kvanttitietokoneiden aiheuttamia tietoturvauhkia vastaan.

Suosittu kehittäjäkortti sai neljä ydintä ja grafiikkaprosessorin

BeagleBoard.orgin tunnettu PocketBeagle-kehittäjäkortti on saanut merkittävän päivityksen uudessa PocketBeagle 2 -versiossa. Uudistuksessa laitteeseen on lisätty neliytiminen suoritin ja ensimmäistä kertaa myös grafiikkaprosessori, mikä avaa entistä laajempia mahdollisuuksia sulautettujen järjestelmien kehittämiseen.

Tehoa ja tarkkuutta teolliseen skannaukseen

Saksalainen piirivalmistaja iC-Haus tuo markkinoille uuden iC-LFMB-lineaarikuvakennon, joka vastaa teollisuuden kasvaviin vaatimuksiin tarkkuuden, suorituskyvyn ja helpon integroitavuuden osalta. Uutuustuote esitellään Laser World of Photonics 2025 -messuilla Münchenissä.

Lidarin moottori yhdelle sirulle

Analogiatekniikan edelläkävijä Silanna Semiconductor on lanseerannut uuden FirePower-sarjan laserajuripiirit, jotka yhdistävät ensi kertaa korkean jännitteen latauksen ja laserin laukaisun yhdelle sirulle. Uutuus mahdollistaa merkittävän tilansäästön ja tehohäviöiden pienentämisen esimerkiksi autojen ADAS-järjestelmien lidareissa.

Virve 2 saa suojatut ryhmävideopuhelut

Erillisverkkojen operoima viranomaisverkko Virve 2 saa merkittävän lisäpalvelun, kun Modirumin kehittämä NSC3 Group Video Service otetaan käyttöön. Kyseessä on reaaliaikainen, tietoturvallinen ryhmävideopalvelu, joka on suunniteltu erityisesti viranomaisten ja muiden turvallisuustoimijoiden tarpeisiin.

Kenttälaitteita helposti teollisuusverkkoon

STMicroelectronics on julkaissut uuden modulaarisen IO-Link-kehityspaketin, jonka tavoitteena on tehdä älykkäiden kenttälaitteiden liittäminen teollisuusverkkoon helpommaksi kuin koskaan. Uusi P-NUCLEO-IOD5A1-paketti tarjoaa kaiken tarvittavan IO-Link-yhteensopivan sensorin tai toimilaitteen (aktuaattorin) kehittämiseen – sekä laitteiston että ohjelmiston.

Silmää seuraavat lasit teollisuuteen

Tukholmalainen teknologiayritys Tobii on lanseerannut uuden Glasses X -silmänseurantatuotteen, joka on suunnattu erityisesti teollisuuden ja muiden vaativien alojen tarpeisiin. Uutuuslaseilla voidaan seurata käyttäjän katsetta reaaliajassa, mikä tarjoaa yrityksille arvokasta tietoa esimerkiksi koulutuksen, laadunvalvonnan ja turvallisuuden kehittämiseen.

Kovien olojen läppäri laitetaan kovaan testiin

Panasonicin kenttäkäyttöön suunniteltu Toughbook G2 altistetaan äärimmäiselle rasitukselle, kun seikkailujuoksija Jukka Viljanen juoksee halki Islannin suurimman jäätikön, Vatnajökullin, ilman tukitiimiä. Hänellä on ainoana henkilökohtaisena varusteenaan mukana kyseinen kannettava tietokone.

Kvanttitason salaus laitetasolla

Tietoturvassa valmistaudutaan kvanttikauteen. Microchip Technology on julkaissut uuden MEC175xB-sarjan sulautetut ohjaimet, jotka sisältävät laitetasolla toteutettua kvanttiturvallista salausta. Uutuustuote vastaa nopeasti kehittyvän kyberturvallisuusympäristön tarpeisiin, kun kvanttitietokoneiden mahdollinen uhka nykyisille salausmenetelmille kasvaa.

3D-tulostus on tie kestävään elektroniikkavalmistukseen

ETN - Technical articlePerinteinen elektroniikan valmistus perustuu prosesseihin, jotka johtavat usein materiaalihävikkiin, korkeisiin työkalukustannuksiin ja merkittäviin varastointikuluihin. Viime vuosina lisäävä valmistus (additive), erityisesti 3D-tulostus, on kuitenkin alkanut nousta varteenotettavaksi vaihtoehdoksi elektroniikan valmistuksessa, sillä se tarjoaa lisää suunnittelun joustavuutta sekä mahdollisia ympäristö- ja taloudellisia etuja.

Lue lisää...

Näin otat tekoälyn käyttöön teollisuudessa

Vaikka monet organisaatiot ovat jo ottaneet käyttöön perinteisiä tekoälyagentteja, tie täysin autonomisiin tekoälyagentteihin voi sisältää haasteita. Tekemällä strategisia investointeja ja omaksumalla metodisen lähestymistavan agenttien skaalaamiseen, sekä niiden erityisten roolien määrittelyyn, teollisuusyritykset voivat päästä loputtomalta tuntuvien kokeilujen yli ja alkaa nauttia tekoälyagenttien hyödyistä todellisessa elämässä, kirjoittaa teollisuuden ohjelmistoja kehittävän IFS:n tekoälyjohtaja Bob De Cuax.

Lue lisää...

 

Tule tapaamaan meitä tulevissa tapahtumissamme.
R&S-seminaareihin saat kutsukirjeet ja uutiskirjeet suoraan sähköpostiisi, kun rekisteröidyt sivuillamme.
 
R&S -seminaari: Calibration
Tampereella 22.5.2025 (rekisteröidy)
 
R&S -seminaari: Aerospace & Defence Testing
Tampereella 5.6.2025. Tiedustelut asiakaspalvelu@rohde-schwarz.com
 

 

LATEST NEWS

NEW PRODUCTS

 
 
article