logotypen
 
 

IN FOCUS

Suojaa datasi kunnolla

SSD-levyt tarjoavat luontaisesti korkean luotettavuuden kaikentyyppisiin sovelluksiin, aina aloitustason kuluttajalaitteista kriittisiin järjestelmiin. Asianmukaiset tietosuojamekanismit voivat maksimoida levyn käyttöiän toteuttamalla ennaltaehkäiseviä toimenpiteitä tarpeen mukaan, kertoo Silicon Motion artikkelissaan.

Lue lisää...
" "

Pysäyttämättömältä vaikuttava IoT-kehitys tuo jo lähivuosina kymmeniä miljardeja IoT-solmulaitteita samaan verkkoon. Energiatehokkuus nousee samalla kehityksen ykköshaasteeksi. Verkon energiajalanjäljen hillitsemiseksi on pakko hyödyntää käyttöenergian keräämistä esimerkiksi tärinästä, valosta ja lämmöstä.

Artikkelin kirjoittaja Bruno Damien johtaa ON Semiconductorin IoT-tuotteiden strategista markkinointia EMEA-alueella (Eurooppa, Lähi-itä, Afrikka). 

Esineiden internet IoT on laaja kokonaisuus, joka käsittää lukuisten kohteiden liittämisen internet-pilveen, jotta erilaisia tilanteita voidaan hallita algoritmien ja ohjaustoimintojen avulla. IoT saattaa muuttaa ratkaisevasti koko asetelmaa sekä teollisuudelle että kuluttajille tarjotun palveluvalikoiman, tehokkuuden, kustannusten, skaalautuvuuden ja luotettavuuden suhteen. Tämä muutos saattaa tapahtua lähes rajattomasti ja uskomattoman monipuolisesti kaikilla mahdollisilla sovellusalueilla.

Analyytikot arvioivat, että aivan lähivuosina nettiin kytkettyjen IoT-solmujen lukumäärä kasvaa jo miljardeihin, ja tämä osaltaan kuvastaa, kuinka valtavia mahdollisuuksia kehitys voi tuoda tullessaan. Kuten monissa muissakin teollisuus- ja kulutussektorin edistysaskelissa IoT-kehityksessäkin keskeisiä tekijöitä ovat elektroniikka, innovatiivinen suunnittelu ja tekninen osaaminen. IoT:n kriittinen ja tärkeä vahvuus on kyky mitata erilaisia suureita, ohjata järjestelmiä sekä käsitellä ja siirtää kerättyä dataa mahdollisimman kustannus- ja energiatehokkaasti.

Elektroniikkateollisuutta motivoi ehkä eniten tämän alueen valtava ja laaja-alainen markkinapotentiaali, ja alalla on hyvin nopeasti oivallettu IoT:n ja sitä tukevien ekosysteemien ympärillä vallitseva kiihkeä kiinnostus ja aktiivinen toiminta. Monissa tapauksissa tämä on stimuloinut innovaatiota, jotka sisältävät jännittäviä teknisiä ratkaisuja sekä laitteiden että ohjelmistojen puolella.

IoT:n synnyttämä ’viraalinen aalto’ on niin vahva, että se vaikuttaa valtavaan joukkoon kohteita, joita kukaan ei aiemmin osannut edes kuvitella: kaikkea mahdollista sähkötyökaluista ja hammasharjoista aina kasveihin ja karjaan asti. Lukuisille esineille voidaan ajatella muodostettavan eräänlainen ’digitaalinen kaksoisolento’, aivan kuten ihmisille voidaan ajatella ’pilvi-avatar’.

Nettiin liitettyjen älykkäiden esineiden tarjoamat uudet oivallukset mahdollistavat reaalimaailman toimintojen tehokkuuden parantamisen, kustannusten alentamisen, yleisen elämänlaadun kohentamisen ja lisäksi paljon muuta. Ja mikä parasta, IoT:n avulla voidaan vaikuttaa positiivisella tavalla miljardeihin samaan verkkoon kytkettyihin kohteisiin. Tätä voidaan havainnollistaa vertaamalla verkon rakennetta ihmisaivojen sisältämien neuronien välisiin lukemattomiin yhteyksiin.

Harvard Business Review -lehdessä kuvailtiin näitä järjestelmien yhteenliittymiä ja laajoja kokonaisuuksia useissa artikkeleissa marraskuussa 2014 (How Smart, Connected Products Are Transforming Competition, kirjoittajina Michael E. Porter ja James E. Heppelmann). Kuvatuissa ’järjestelmien järjestelmissä’ voidaan soveltaa ’älykästä valintaa’, joka toteutuessaan voi tuntua olla jopa pelottavalta.

 

Kuva 1. Esineiden internetin yksinkertaistettu periaate.

Kuvassa 1 nähdään nykyisen IoT:n yksinkertaistettu rakennekaavio. Vasemmalla sijaitsevat nettiin kytketyt laitteet muodostavat IoT:n näkyvimmän osan. Oikealla sijaitsevat käyttäjille näkymättömät alueet, jotka kuitenkin ovat ratkaisevia suorituskyvyn kannalta. Tälle alueelle on sijoitettu järjestelmän sisältämä tekoäly: IoT-palvelimet, kiintolevyasemat, pilvilaskenta, tietoturvan varmistukset ynnä muu vastaava.

Energiankäytön haasteet

IoT-tekniikan käyttöalueen ääripäiden vaatimukset tehonkulutukselle ovat hyvin erilaiset ja omaleimaiset, kuten kuvasta 2 nähdään.

 

Kuva 2. IoT:n käyttöalueen tehonkulutusvaatimukset.

Lyhyesti ilmaistuna IoT-käytössä on (suhteessa IoT-solmujen lukumäärään) hyvin vähäinen määrä pilvipalvelimia, jotka kuluttavat hyvin paljon energiaa. Ne toimivat täydellä teholla kaiken aikaa, joten niiden energiankulutus on valtava. IoT-ekosysteemin toisessa ääripäässä on valtava määrä päätesolmuja, joiden tehonkulutus on hyvin vähäistä ja käyttöenergiaa vaativat aktiiviset toimintajaksot hyvin lyhyitä ja harvaan tapahtuvia.

Viime kesänä Ranskan Nancyssä järjestetyssä Word Material Forum -tapahtumassa pidettiin aiheeseen syventyvä esitys otsikolla ”Big Data/AI for Materials Efficiency”. Stanfordin professorina toimiva Reinhold Dauskardt toi konseptissaan ilmi seuraavaa: ”Pelkästään Yhdysvalloissa sijaitsevien datakeskusten vuotuinen energiankulutus on noin 90 miljardia kilowattituntia. Tämä vastaa 34 ydinvoimalan (á 500 MW) energiantuotantoa tai puolta koko Ranskan ydinvoimakapasiteetista (noin 56 reaktoria).

Datakeskusten ja pilvilaskennan palvelinresurssien valtavaa tehontarvetta kuvastaa myös se tilastofakta, että vuonna 2017 koko maailman sähkönkulutuksesta datakeskukset veivät jo 3 prosenttia. Monien mielestä lukema saattaa tuntua vielä melko alhaiselta, mutta ihmiskunnan kyltymätön tarve datan luomiseen, kuluttamiseen ja siirtämiseen muodostaa eräänlaisen Mooren lain, jonka perusteella datakeskusten energiankulutuksen arvioidaan kaksinkertaistuvan aina neljän vuoden välein. Ellei tässä kehityksessä tapahdu oleellisia muutoksia, tietokoneet käyttävät vuoteen 2037 mennessä enemmän sähköenergiaa kuin koko maailmassa tuotetaan tällä hetkellä.

Dauskardt jatkoi esitystään päättelemällä: ”Parinkymmenen seuraavan vuoden suurena haasteena on vähentää IoT-alueen energiajalanjälkeä suunnittelemalla yhä enemmän nettiin liitettyjä mutta sähköverkosta irrotettuja esineitä. Niiden on oltava itsenäisesti toimivia ja kyettävä hyödyntämään energialähteenä mitä tahansa ajateltavissa olevaa kuten tärinää, lämpöä ja valoa.”

Kuten aiemmin todettiin, päätesolmujen määrästä tehdyt arviot ennustavat kymmenien miljardien solmujen tulevan käyttöön vuoteen 2021 mennessä. Kullakin niistä on hyvin alhainen tehonkulutus ja yhdessä lyhyiden, harvaan tapahtuvien käyttöjaksojen kanssa voidaan päästä hyvin vähäisiin yksittäisiin energiankulutuslukuihin, mikä on sinänsä hyvä asia. Solmujen lukumäärän dramaattinen kasvu kuitenkin korreloi potentiaalisesti erittäin suuren maailmanlaajuisen tehonkulutuksen kanssa.

Energiankeruu avuksi

Edellä mainituista syistä energiatehokkuus eli korkea hyötysuhde on kriittinen vaatimus kaikille nykyisille ja varsinkin tuleville tuotteille ja palveluille. Kriteereihin kuuluvat entistä alhaisemmat käyttökustannukset, säädöstenmukaisuus, ympäristötietoisuus ja akun kestoaika. Suurella osalla IoT-reunasolmuista, jotka yleensä ovat langattomia ja akkukäyttöisiä, erittäin alhainen virrankulutus tulee yhä tärkeämmäksi ja kriittisemmäksi tekijäksi laitevalmistajille, jotka haluavat kehittää käytännöllisiä ja helposti omaksuttavia ratkaisuja.

Langattomuus mahdollistaa alhaisemmat käyttöönoton investoinnit (ei kaapelointikuluja, pieni koko). Ilman paristoa toimivan ratkaisun etuja taas ovat vähäisemmät käyttökulut ja se, että akkuun liittyviä huoltopalveluja ei tarvita lainkaan, joten energiantuotantoon aina liittyvät päästöongelmatkin voidaan välttää kokonaan.

Miten sitten voidaan yhdistää kytkettävyys, mittausanturit ja paristoton toiminta? Komponenttiteknologian ja käytettävissä olevien tietoliikenneprotokollien älykkään yhdistelmän avulla yksi päätesolmu voi muodostaa siirtoyhteyden noin 100 mikrojoulen energialla. Nykyään monet hyllytavarana myytävät energiankeruupiirit pystyvät tuottamaan 200 – 500 µJ energiaa, joten ne riittävät hyvin tähän tarkoitukseen. Energiankeruulaitteet voivat toimia tapahtumaohjatusti (kytkimen tapaan) tai jatkuvasti kuten aurinkokennot tai termosähkögeneraattorit.

IoT-alueen yhteyskäytännöt

Bluetooth on lähiradiostandardi, jolla on määräävä markkina-asema IoT-ekosysteemeissä. ON Semiconductorin kehittämä alusta Bluetooth Low Energy System-on-Chip (SoC) on noussut johtavaan asemaan ja saavuttanut testeissä uusia vertailuarvoja IoT-sovellusten suorityskyvyssä. ZigBee-protokollan Green Power -ominaisuus puolestaan sallii omavaraisesti tai energiankeruun avulla toimivien kohteiden liittämisen järjestelmään. ON Semiconductorin LPWAN-verkkoja (Low-Power Wide Area Network) varten kehittämäalusta Sigfox Sub-GHz transceiver and SoC portfolio taas sallii käyttäjien laventaa kytkettävyyden kapeakaistaisen datansiirron sovelluksiin.

Koska datansiirtoyhteyden sisältävä SoC-järjestelmäpiiri on usein ensimmäinen valinta IoT-laitteiden kehittämiseen, nämä alustat tarjoavat tukevan pohjan IoT-ratkaisujen OEM-valmistajille ja palveluntarjoajille.

Kuva 3. ON Semiconductorin IoT-kehityspaketti.

Integroituja anturiratkaisuja

Energiankeruuta hyödyntävät älykkäät SPS-anturit (Smart Passive Sensor) ja NFC-EEPROM-piirit (Near Field Communication) edustavat yhdistelmätekniikoita, joiden avulla voidaan luoda innovatiivisia ja energiatehokkaita ratkaisuja mittausantureita varten. Lisäksi sijainninseuranta, ympäristön valoisuuden mittaus ja liikkeidentunnistus ovat avainasemassa sekä koneiden että ihmisten ympäristön ymmärtämisessä.

Näiden osien yhteistoiminta, jonka avulla voidaan tarjota valmiita integroituja ratkaisuja ja käytännössä toimivia prototyyppejä, tuo suunnitteluun mielenkiintoisen haasteen. Siinä erilaiset työkalut kuten ON Semiconductorin IoT Development Kit (IDK) voivat pehmentää, nopeuttaa ja yksinkertaistaa konseptien kehitystyötä. Näin käyttäjät voivat nopeasti ja helposti mitata, yhdistellä ja analysoida tietoja omiin IoT-sovelluksiinsa.

IoT-maailma on ’järjestelmien järjestelmä’ ja siksi sen toteutus edellyttää myös järjestelmätason lähestymistapaa. ON Semiconductor on kerännyt ja kehittänyt erilaisia tekniikoita IoT:n ja sen ekosysteemien palvelemiseksi. IoT-kehitys näyttää pysäyttämättömältä ja se vaikuttaa positiivisesti lukuisiin eri prosesseihin ja ’asioihin’ lähes kaikilla teollisuuden ja kulutustuotteiden sektoreilla. Hyödyntämisen potentiaalisen laajuuden vuoksi optimaalisen energiatehokkuuden saavuttaminen on IoT-toteutusten kriittinen tekijä.

Energiankeruu keskiössä

Energiankeruun uusien ratkaisumallien kehittämiseen on vahva kiinnostus edellä mainituista syistä, mutta myös siksi, että itse energiankeruulaitteetkin perustuvat enimmäkseen kriittisiin materiaalilähteisiin. Supertehokkaat erikoismagneetit voivat kerätä mekaanisesta liikkeestä energiaa toimimalla dynamon tavoin. Aurinkokennot puolestaan keräävät fotoneista energiaa ja voivat varastoida sen esimerkiksi litiumakkuun.

Energiankeruulaitteiden ensisijaisten raaka-aineiden lähteet ovat nykyään hyvin rajallisia ja harvojen toimittajien sekä valtioiden hallinnassa ja valvonnassa. Näiden hankaluuksien vuoksi maailmanlaajuinen tutkimus- ja kehitysyhteisö pitää tätä aluetta erittäin ’kuumana’ tutkimusaiheena.

ON Semiconductorin kaltaisten elektroniikkateollisuuden asiantuntijoiden teknisen innovaatio-osaamisen avulla voidaan tukea, edistää ja ohjata ympäristöystävällisten ratkaisujen laajaa käyttöönottoa IoT-järjestelmissä, mikäli haluamme tämän koko teollisuuden asetelmia muuttavan mahdollisuuden toteutuvan ennustetussa mittakaavassa.

MORE NEWS

Euroopan komponenttikauppa odottaa vieläkin käännettä kasvuun

Euroopan komponenttien jakelumarkkinoilla ei vieläkään näy merkkejä käänteestä parempaan. DMASS Europen tuoreiden tilastojen mukaan vuoden 2025 ensimmäinen neljännes toi mukanaan tuntuvan 14,3 prosentin laskun koko markkinalle, ja kokonaismyynti jäi 3,92 miljardiin euroon. Erityisesti puolijohteet jatkoivat jyrkkää laskuaan, romahtaen lähes 20 prosenttia 2,37 miljardiin euroon.

Kontronilla erinomainen alkuvuosi

Kontron aloitti vuoden 2025 vahvasti, raportoidessaan merkittävää kasvua kannattavuudessa ja tilauskannassa. Samalla yhtiö laajentaa IoT-tuotevalikoimaansa uudella LTE-yhteyksiä hyödyntävällä teollisuuslaitteella.

Nopeutuvat signaalit vaativat parikaapelilta yhä enemmän

Signaalinsiirron kehitys kiihtyy – kirjaimellisesti. Uusimmat datakeskus- ja verkkosovellukset siirtyvät käyttämään jopa 224 Gbps PAM4 -modulaatiota, jossa jokainen bittikanava kuljettaa neljää jännitetasoa äärimmäisen tiiviissä aikakehyksessä. Tällainen signalointi vaatii kaapeleilta ennen näkemätöntä tarkkuutta.

MEMS-pohjainen tahdistus tulee nyt älypuhelimeen

Piilaaksolainen SiTime tuo markkinoille ensimmäisen mobiilikäyttöön suunnitellun MEMS-kellopiirin, joka haastaa perinteiset kvartsikiteet älypuhelimissa.

Tilaäänikoodekki on hyvä esimerkki uudesta Nokiasta

Maailman ensimmäinen tilaäänipuhelu kuulostaa tieteiselokuvalta – mutta se on todellisuutta. Kesällä 2024 Nokia esitteli uuden Immersive Voice -teknologian avulla toteutetun puhelun, jossa ääni ei vain kuulu, vaan ympäröi kuulijan kuin keskustelukumppani olisi fyysisesti läsnä. Tämän mahdollisti uusi 3GPP-standardiin hyväksytty IVAS-koodekki (Immersive Voice and Audio Services), joka vie mobiiliviestinnän täysin uudelle tasolle.

Tinahiukkaset anodissa vauhdittavat latausta ja kasvattavat energiatiheyttä

Eteläkorealaiset tutkijat ovat kehittäneet uudenlaisen akun anodimateriaalin, joka yhdistää nopean latauksen, suuren energiatiheyden ja pitkän käyttöiän – läpimurto voi mullistaa sähköautojen ja energiavarastojen markkinat.

Kännykkämarkkina kasvoi vain 3 prosenttia alkuvuonna

Älypuhelinmarkkinoiden globaali kasvu jäi vaatimattomaksi vuoden 2025 ensimmäisellä neljänneksellä, kertoo tutkimusyhtiö Counterpoint Research tuoreessa raportissaan. Markkinatulot nousivat vain 3 prosenttia vuoden takaisesta, mikä vastaa kasvua myös toimitusmäärissä.

Uuden polven SiC-tekniikka kutistaa sähköauton invertterin

Infineon esittelee tehoelektroniikan PCIM-messuilla Nürnbergissä uraauurtavan piikarbidikomponentin, joka tehostaa sähköautojen vetojärjestelmiä – pienemmät, kevyemmät ja energiatehokkaammat invertterit ovat askeleen lähempänä.

Nokian privaattiverkko seuraa jatkossa Maerskin rahtilaivoja

Nokia on solminut merkittävän sopimuksen tanskalaisen logistiikkajätti Maerskin kanssa toimittaakseen privaattiverkkoratkaisunsa yhtiön 450 rahtialukseen. Kyseessä on osa Maerskin uutta IoT-alustaa, OneWirelessia, jonka tavoitteena on parantaa reaaliaikaista rahtiseurantaa, toimitusketjun näkyvyyttä ja operatiivista tehokkuutta.

Piinanolanka-akku siirtyy vihdoin tuotantoon

Kalifornialainen vuonna 2008 perustettu Amprius Technologies on valmis siirtymään sarjatuotantoon uudenlaisen akkukenno­tekniikkansa kanssa. Yhtiön "Sicore"-niminen kenno käyttää pii-nanopilareihin perustuvaa anoditeknologiaa ja saavuttaa huipputason energiatiheyden: 450 Wh/kg painon mukaan ja 950 Wh/l tilavuuden mukaan.

6G vaatii uutta radiotaajuussuunnittelua

Suomalaiset huippuyritykset ja tutkimuslaitokset ovat yhdistäneet voimansa uuden sukupolven mobiiliverkkojen kehittämiseksi. Oulun yliopiston vetämä RF ECO3 -hanke tähtää tulevaisuuden 6G-teknologian kriittiseen osa-alueeseen: tehokkaampaan ja kestävämpään radiotaajuussuunnitteluun.

Yksinkertainen ratkaisu kasvattaa sähköauton akun eliniän jopa 19-kertaiseksi

Korelaisten POSTECHin (Pohang University of Science and Technology) ja Sungkyunkwanin yliopiston tutkijat ovat löytäneet uuden tavan pidentää sähköautojen litiumioniakkujen käyttöikää jopa 19-kertaiseksi – ilman uusia materiaaleja tai teknologioita. Ratkaisu on yksinkertainen: siinä pitää välttää akun täydellistä tyhjentämistä.

GaN tekee moottorinohjauksesta tehokkaampaa

GaN-teknologian edelläkävijä Navitas Semiconductor on julkistanut uuden GaNSense Motor Drive IC -piirisarjan, joka mullistaa moottorinohjauksen tehokkuuden ja integraation. Uusi ratkaisu yhdistää kaksi galliumnitridi-FET-transistoria (GaN FET), ohjauksen, suojaukset ja virranmittauksen yhteen, täysin integroituun piiriin.

DigiKey alkaa myymään vakiotyökaluja

DigiKey on lanseerannut oman, yksinoikeudella myytävän tuotesarjansa nimeltä DigiKey Standard. Uusi vakiokomponenttien valikoima koostuu sähkö- ja elektroniikkasuunnittelun perustyökaluista ja tarvikkeista, jotka ovat heti saatavilla nopeaan toimitukseen.

Kuutiosentin kokoinen projektori AR-laseihin

Itävaltalainen teknologiayhtiö TriLite tuo markkinoille uuden, vallankumouksellisen Trixel 3 Cube -projektorin, joka esitellään ensi kertaa yleisölle Display Week 2025 -tapahtumassa San Josessa, Kaliforniassa. Trixel 3 Cube on maailman pienin ja kevyin laserkeilaukseen perustuva projektionäyttö.

Lightning-liitäntä katosi Suomesta

Älypuhelinmarkkina Suomessa on käännekohdassa, kun sekä kuluttajakäyttäytyminen että uusi EU-lainsäädäntö muovaavat sitä nopeassa tahdissa. Vuoden 2025 ensimmäisellä neljänneksellä puhelinten ja oheislaitteiden myynti laski kappalemäärissä 1,1 %, mutta myynti euroissa nousi 2,7 prosenttia verrattuna edellisvuoden vastaavaan aikaan.

200 miljoonan käyttäjän avoin ODF täyttää 20 vuotta

Open Document Format (ODF), maailman ainoa laajasti käytetty avoin standardi toimistodokumenteille, on täyttänyt 20 vuotta OASIS-järjestön virallisena standardina. Yli 200 miljoonaa käyttäjää turvautuu ODF:ään arjessaan.

Realme näyttää, että kännykkäakuissa on paljon kehitettävää

Älypuhelinvalmistaja realme julkaisee ensi viikolla uudet realme 14 5G- ja realme 14T -mallit, jotka nostavat erityisesti akunkeston uudelle tasolle. Uutuusmallit on suunniteltu tarjoamaan poikkeuksellisen pitkän käyttöajan, ja ne haastavat kilpailijat keskiluokan älypuhelinmarkkinoilla.

EU:n Chips Act saa kovaa kritiikkiä: tavoitteet epärealistisia

Euroopan tilintarkastustuomioistuin on esittänyt voimakasta kritiikkiä EU:n puolijohdestrategiaa, eli niin sanottua Chips Actia, kohtaan. Tuoreessa raportissaan tuomioistuin toteaa, että ohjelman keskeinen tavoite – nostaa EU:n osuus kehittyneiden ja energiatehokkaiden puolijohteiden maailmanlaajuisesta tuotannosta 20 prosenttiin vuoteen 2030 mennessä – on nykymenolla saavuttamattomissa.

C++ sopii piirien suunnitteluun, mutta ei aina

Diplomi-insinööri Sakari Lahden tuore väitöskirjatutkimus Tampereen yliopistosta osoittaa, että korkean tason synteesi voi jopa puolittaa piirien kehitystyöhön kuluvan ajan verrattuna manuaaliseen RTL-suunnitteluun. Erityisesti FPGA-pohjaisissa projekteissa HLS tarjoaa huomattavan tuottavuushyödyn, kun aikaa vievät mikroarkkitehtuurin yksityiskohdat jätetään automaattisen työkalun huoleksi.

Rekoistakin pitää tulla hiilivapaita

Maantiekuljetukset ovat elintärkeitä talouselämälle. Kuorma-autoilla kuljetetaan ruokaa, tarvikkeita, materiaaleja ja monia muita tavaroita mihin tahansa paikkaan. Vaikka keskiraskaiden ja raskaiden kuorma-autojen osuus maailman ajoneuvoista on vain neljä prosenttia, niiden osuus tieliikenteen hiilidioksidipäästöistä on 40 prosenttia, tehden niistä kasvihuonekaasupäästöjen päälähteen, joka on otettava huomioon pyrittäessä kohti hiilivapautta.

Lue lisää...

Kovaa käyttöä kestävät koneet voi ostaa palveluna

Kenttätyö vaatii kovia koneita – ja nyt ne saa palveluna. Panasonicin uusi Toughbook Mobile-IT As-A-Service (MaaS) -ratkaisu mullistaa tavan, jolla liikkuvaa työtä tukevat laitteet ja IT-palvelut hankitaan ja hallitaan. Ei enää isoja kertahankintoja, pitkiä IT-projekteja tai laitteiden elinkaaren miettimistä – nyt saat kaiken tarvittavan helposti ja kuukausimaksulla.

Lue lisää...

 

Tule tapaamaan meitä tulevissa tapahtumissamme.
R&S-seminaareihin saat kutsukirjeet ja uutiskirjeet suoraan sähköpostiisi, kun rekisteröidyt sivuillamme.
 
R&S -seminaari: 6G
Oulussa 13.5.2025 (rekisteröidy)
Espoossa 14.5.2025 (rekisteröidy)
 
R&S -seminaari: Calibration
Tampereella 22.5.2025 (rekisteröidy)
 
R&S -seminaari: Aerospace & Defence Testing
Tampereella 5.6.2025. Tiedustelut asiakaspalvelu@rohde-schwarz.com
 

 

LATEST NEWS

NEW PRODUCTS

 
 
article