JavaScript is currently disabled.Please enable it for a better experience of Jumi.
  • Aalto-yliopistossa löydettiin uusi materiaali kvanttitietokoneisiin

    Topologisten suprajohteiden avulla voidaan tehdä komponentteja, joissa sähkö pääsee kulkemaan täysin ilman vastusta. Aalto-yliopiston tutkijat osoittivat, että hankalien kristallirakenteiden sijaan suprajohteet voidaankin koota satunnaisista, nykyistä helpommin valmistettavista topologisista rakenteista.

  • Neljäs magneettinen alkuaine löytyi

    Minnesotan yliopiston tutkijat ovat kokeissaan osoittaneet, että kemiallinen alkuaine rutenium (Ru) on neljäs yksittäinen alkuaine, jolla on ainutlaatuiset magneettiset ominaisuudet huoneenlämmössä. Löytöä voidaan käyttää parantamaan antureita, tietokoneiden muistipiirejä ja logiikkateollisuuden laitteita tai muita magneettisia materiaaleja käyttäviä tuotteita.

  • AMD nousee tehtaattomien listalla

    Trendforce on listannut tehtaattomat puolijohdeyritykset yli ns. fabless-talot järjestykseen vuoden ensimmäisellä neljänneksellä. Broadcom ja Qualcomm jatkavat omassa kokoluokassaan listan kärjessä, mutta AMD onnistui kasvattamaan myyntiään yli 67 prosenttia.

  • TactoTekin muoviosa läpäisi autoteollisuuden tiukat testit

    Oululainen muoviin ruiskuvalettuja rakenteellisia osia erityisesti autoteollisuuteen kehittävä TactoTek raportoi tärkeästä sertifioinnista. Sen IMSE-osa (injection molded structural electronics) läpäisi tiukat testit. Sertifioinnin myötä osa voidaan ottaa autojen sisätilojen tuotantoon.

  • SRAM-solu kutistui pystysuorilla transistoreilla

    Puolijohdealan tutkijat kehittävät jatkuvasti uusia ratkaisuja pitääkseen Mooren lain hengessä. Nyt tosin liikutaan jo erittäin pienissä geometrioissa. Belgialainen mikroelektroniikan tutkimuskeskus on yhdessä singaporelaisen Unisantisin kanssa kehittänyt SRAM-solun, joka käy alle 5 nanometrin tuotantoon.

  • Tätä et tiennyt Millennium-voittajasta

    Tekniikan akatemian säätiö palkitsi eilen tohtori Tuomo Suntolan miljoonan euron arvoisella Millennium-tiedepalkinnolla. Palkinto meni ilman muuta oikeaan osoitteeseen, sillä Suntolan kehittämä ALD-atomikerroskasvatus on uraauurtava innovaatio, joka on mahdollistanut nykyiset tietokoneiden prosessorit ja älypuhelimet. Moni ei tiedä, että Suntolan keksintö sai alkunsa teollisuuden instrumenttinäyttöjen kehityksestä.

  • Grafeeniyritys yrittää Eurooppaan Suomen kautta

    Australialainen grafeenipinnoitteita kehittävä Imagine aikoo valloittaa Euroopan markkinat Suomen kautta. Yhtiö on perustanut sillanpääaseman Eurooppaan nimenomaan Suomeen, jossa tehdään myös tuotekehitystä.

  • Polyuretaanivaahto kerää energiaa talteen

    Penn State -yliopiston tutkijoiden kehittämä pietsosähköinen keraaminen vaahto tarjoaa kymmenkertaisen kasvun kykyyn kerätä mekaanista ja lämpöenergiaa tavanomaisiin pietsosekoitteisiin verrattuna. Ratkaisu on lisäksi erittäin edullinen.

  • Yllättävä uutinen: Eurooppaan uusi puolijohdetehdas

    Pitkään on ajateltu, että uusia puolijohdetehtaita ei Eurooppaan saada, mutta nyt saksalainen Infineon Technologies on yllättänyt kaikki. Se ilmoitti rakentavansa uuden tehoelektroniikan komponenttien tuotantolaitoksen Itävallan Villachiin.

  • Kahden neliökilometrin verran piikiekkoja

    Mikropiirien kysynnän jatkuva kasvu on johtanut siihen, että piikiekkojen toimitusmäärissä on tehty uusi ennätys. Puolijohdealan SEMI-järjestön mukaan tammi-maaliskuussa myytiin piikiekkoja 3084 miljoonan neliötuuman verran.

  • Alumiiniakku askeleen lähempänä

    Alumiini on yksi vaihtoehdoista, joita tutkijat ovat selvittäneet akkujen materiaaliksi. Koska alumiiniakkujen elektrolyyttineste on erittäin aggressiivinen ja korrosioi ruostumatonta terästä ja jopa kultaa ja platinaa, tutkijat etsivät korroosionkestäviä materiaaleja näiden akkujen johtaville osille. Nyt tutkijat ovat löytäneet etsimänsä titaaninitridistä, keraamisesta materiaalista, jolla on riittävän suuri johtokyky.

  • Yksiulotteinen materiaali voi korvata piin ja kuparin

    Kalifornian Riverside-yliopiston insinöörit ovat esitelleet prototyyppejä materiaalista, joka voi mullistaa elektroniikan. Uudet yksiulotteiset rakenteet on valmistettu eksoottisesta materiaalista, joka voi johtaa 50 kertaa suurempaa virtatiheyttä kuin tavanomainen kupariliitäntä.

  • 20 vuotta sitten – Benefon luotti NMT450:een

    20 vuotta sitten Suomessa oli kaksi tärkeää matkapuhelinvalmistajaa. Nokia oli matkalla kohti suuruutensa päiviä, mutta Salossa piti majaansa toinenkin valmistaja Benefon. Se oli yrittänyt omalla GSM-mallillaan, mutta uskoi yhä NMT-tekniikan menestykseen.

  • Yksi repii eroa analogiapiireissä

    Analogiapiireissä on jo pitkään ollut niin, että markkina on jakautunut monien keskisuurten pelurien kesken, joista kukaan ei ole noussut dominoivaan asemaan. Nyt parina viime vuonna Texas Instruments on onnistunut kasvattamaan markkinaosuutensa 18 prosenttiin.

  • Teknologia-ala tarvitsee 53000 osaajaa kolmen vuoden aikana

    Teknologia-alan työvoimapula uhkaa räjähtää käsiin lähivuosina.  Teknologiateollisuuden tuoreen selvityksen mukaan teknologiayritykset tarvitsevat yli 53 000 uutta osaajaa vuoteen 2021 mennessä. Yksinomaan ict-osaajien tarve on neljässä vuodessa noin 11 400.

  • Kuvioita kiekon pinnalle atomitason etsauksella

    Penn Staten sekä kiinalaisten Southwest Jiaotongin ja Tsinghuan yliopistojen yhteinen tiimi on kehittänyt uudenlaisen menetelmän nanokokoisten piirteiden etsaamiseksi piikiekkoihin. Toisin kuin standardissa litografiassa, jossa käytetään valomaskeja, vahvoja kemikaaleja sekä karhennetun pinnan tasoitusta haluttujen kuvioiden tuottamiseksi piikiekolle, tutkijoiden kehittämä menetelmä toimii ilman kemikaaleja ja maskia.

  • Suomi vie nyt koneita, palveluita, pelejä ja softaa

    Teknologiateollisuuden suhdannekatsauksessa kävi tänään ilmi, millainen Suomen viennin rakenne oli viime vuonna. Teknologiateollisuuden osuus viennistä on hieman yli puolet. Suomi vie nyt koneita, palveluita, pelejä ja ohjelmistoja.

  • Suomi muuttui Nokia-maasta tietotekniikkamaaksi

    Suomi ei ole enää Nokia-maa, vaikka yhtiön merkitys on edelleen suuri sekä viennin että tutkimuksen luvuissa. 2000-luvun aikana olemme muuttuneet tietotekniikka- ja ohjelmointimaaksi. Tämä käy ilmi Teknologiateollisuuden alojen kehitystä kuvaavista henkilöstöluvuista.

  • Langoista kudottu akku

    Kiinalaisten Hong Kongin ja Shenzhenin yliopistojen tutkijat ovat kehittäneet langoista kudotun sinkki-ioniakun, joka on vedenpitävä sekä joustava ja venyvä. Ryhmä kehräsi hiilinanoputkikuituja langoiksi, joista osa päällystettiin sinkillä anodin muodostamiseksi ja toinen osa magnesiumoksidilla katodiksi. Nämä kaksi kappaletta kierrettiin sitten kaksoiskierteeksi ja päällystettiin polyakryyliamidielektrolyytillä ja koteloitiin silikoniin.

  • Ohutkalvotransistorilla taipuisa televisio

    Manchesterin ja kiinalaisen Shandongin yliopiston tutkijoiden yhteisprojekti voi mahdollistaa taipuisat televisiot, tabletit ja älypuhelimet. tutkijat ovat kehittäneet taipuisalle materiaalille nanoluokan transistorin, jonka nopeus on ensimmäistä kertaa rikkonut gigahertsin rajan.

 
 

LTE-mikroverkot tuovat yhteydet jopa kaivokseen

Erityisesti teollisuuden tarpeisiin sopivat LTE-mikroverkot ovat vähitellen siirtymässä pilottikohteista tuotantokäyttöön. Teknologia tarjoaa teollisuudelle uudenlaisia mahdollisuuksia, hyvää käytettävyyttä ja vahvaa tietoturvaa.

Lue lisää...

Koko järjestelmää voidaan simuloida kerralla

Simulointi on perusedellytys monimutkaisen järjestelmän onnistuneelle suunnittelulle, kehittämiselle ja testaamiselle. Yhdistämällä Wind Riverin Simicsin kaltainen tietokoneen simulointiohjelmisto fyysisen järjestelmän ja ympäristön simulaatioon voidaan koko järjestelmän kattavia testejä ajaa täysin automaattisesti niin usein kuin halutaan.

Lue lisää...
 
ETN_fi Thaimaan luolapelastusoperaatiossa käytettiin MaxMesh-verkkotekniikkaa, joka perustui Analog Devicesin AD9364-piire… https://t.co/eVFbYcblRg
ETN_fi Älä käytä verkkopankkia julkisilla laitteilla tai wifillä! https://t.co/oghm4QvzPj
ETN_fi Tämän takia Linux ei valtaa työpöytiä https://t.co/GmLMkZ7C1q
ETN_fi The 1st ever ETNdigi is out! Ensimmäinen ETNdigi ilmestyi – lue vankka paketti IoT-tekniikasta https://t.co/AeNPCRgufC
ETN_fi What is Mindsphere IoT by Siemens?. Ilmari Veijola explains at ECF2018. https://t.co/PczsxwpCO4 @SiemensSuomi @ETN_fi
 
 

ny template