VTT on käynnistänyt suomalaisen kaukolämmön tuotantoon tarkoitetun pienydinreaktorin kehitystyön. Ensimmäisessä vaiheessa tehdään suomalaiskaupunkien lämpöverkkoihin soveltuvan ydinlämpölaitoksen konseptitason suunnitelma. Hankkeen tavoitteena on luoda teknologian ympärille uusi kotimainen teollisuudenala, joka kykenee valmistamaan suurimman osan laitoksen komponenteista.
Ydinenergia on Suomen suurin yksittäinen sähköntuotantomuoto, jolla katetaan nykyisin noin kolmannes kotimaisesta tuotannosta. Ydinenergian tuotannon kasvihuonekaasupäästöt koko elinkaaren yli ovat pienet, samaa luokkaa kuin esimerkiksi tuulivoiman. Vaikka sähköntuotannon hiilijalanjälki on Suomessa pieni, hiilineutraaliuden saavuttaminen edellyttää merkittäviä vähennyksiä myös muilla energiateollisuuden osa-alueilla. Pienydinvoima soveltuu laajentamaan vähäpäästöisen ydinenergian käyttökohteita lämmöntuotantoon.
Pelkästään kaukolämmön tuotannon päästöt olivat vuonna 2019 yli neljä miljoonaa hiilidioksiditonnia. Useissa kaupungeissa lämmöntuotannon puhdistaminen on yksi merkittävimmistä ilmastohaasteista. Suomi on päättänyt luopua kivihiilestä vuonna 2029. VTT:n tutkimustiimin päällikkö Ville Tulkki arvioi, että Ydinkaukolämmöllä voi saavuttaa todella suuria päästövähennyksiä.
Maailmalla moni pienreaktorikonsepti on edennyt lisensiointivaiheeseen, mutta suurin osa niistä on tarkoitettu joko sähköntuotantoon tai energialähteeksi korkean lämpötilan teollisuusprosesseille. Kaukolämmön vaatima noin sata-asteinen vesi mahdollistaa yksinkertaisemmat ja edullisemmat ratkaisut. VTT:n tavoitteena on kehittää kaukolämmön tuotantoon räätälöity laitos, joka on taloudellinen ratkaisu lämmittämään suomalaiskoteja kaupungeissa ja taajamissa. Myös esimerkiksi Keski- ja Itä-Euroopassa käytetään laajasti kaukolämpöä, jonka tuottamiseen tarvitaan vähäpäästöinen energianlähde.
Useat suunnitelmat kaukolämmön tuotannossa käytettävien fossiilisten polttoaineiden korvaamisesta perustuvat pitkälti bioenergiaan. Tulevaisuudessa biomassasta voi kuitenkin tulla arvokas raaka-aine öljyn tilalle esimerkiksi teollisuudessa ja liikenteen polttoaineiden valmistuksessa. Ydinenergia tarjoaa vaihtoehdon, joka vapauttaa biomassaa lämmöntuotannosta muihin käyttökohteisiin.
Pienreaktorin kehitystyössä hyödynnetään VTT:llä kehitettyjä laskentajärjestelmiä ja vahvaa monialaista osaamista. - Esimerkiksi reaktorisydämen fysiikan mallinnuksessa tullaan käyttämään korkeaan laskentatarkkuuteen yltäviä menetelmiä, joiden kehitys on tullut mahdolliseksi tietokoneiden prosessoritehon ja rinnakkaislaskennan kehityksen myötä, toteaa VTT:n reaktoriturvallisuuden tutkimusprofessori Jaakko Leppänen.
VTT:ssä työskentelee ydinenergian ja sen sovellusten parissa noin 200 tutkijaa, ja pienydinreaktoreiden mahdollisuuksia ja käyttöönottoa tarkastelevia projekteja on ollut yhtäjaksoisesti käynnissä viimeisen viiden vuoden ajan. Euroopan tasolla VTT koordinoi viime vuonna alkanutta ”Towards European Licensing of Small Modular Reactors” ELSMOR–projektia. Lisäksi VTT on työpaketin vetäjänä uudessa McSAFER-projektissa, jossa kehitetään seuraavan sukupolven laskentatyökaluja pienreaktoreiden fysiikan mallinnukseen.
NordPass on julkaissut kuudetta kertaa vuotuisen 200 yleisintä salasanaa -tutkimuksensa, joka paljastaa kansainvälisesti suositut salasanat sekä 44 eri maan salasanat. Maailmalla yleisin salasana on nerokas ”123456” ja Suomen yleisimpänä jatkaa kestosuosikki ”qwerty123”.
Tulevaisuuden autot nojaavat yhä tiukemmin nopeaan datansiirtoon. Tämän dataväylän pitää perustua standardiin. Sellainen on PCIe-väylä, kertoo Microchip.