NASA lähettää heinäkuun lopulla Marsiin Perseverence-mönkijän, jonka on tarkoitus laskeutua tutkimaan punaista planeettaa helmikuussa 2021. Mariin matkaa myös suomalaista tekniikkaa, sillä Ilmatieteenlaitoksen kehittämiä laitteita käytetään osana mönkijän MEDA-anturijärjestelmää.
MEDA-laitteisto (Mars Environmental Dynamic Analyzer) mittaa lämpötilaa, tuulen nopeutta ja suuntaa, painetta, suhteellista kosteutta sekä pölyhiukkasten kokoa ja määrää. Ilmatieteen laitos on konsortion jäsen ja toimittaa MEDA-pakettiin sen kosteus- ja painemittauslaitteiston, joka perustuu Vaisalan antureihin.
- Mars on Venuksen tapaan erityisen kiinnostava kaasukehätutkimuksen kannalta, koska sillä on monessa suhteessa yhtäläisyyksiä Maan kanssa. Marsin-tutkimus auttaa meitä ymmärtämään paremmin myös Maan ilmakehää, sanoo Ilmatieteen laitoksen Planeetta- ja avaruusteknologiatutkimuksen ryhmäpäällikkö Maria Genzer.
Marsin ankarat ja haastavat olosuhteet edellyttävät kaikkein luotettavinta anturiteknologiaa, joka kykenee tuottamaan tarkkaa ja luotettavaa dataa ilman huolto- tai korjaustarpeita.
Marsin kaasukehän äärimmäisissä olosuhteissa Vaisalan HUMICAP- ja BAROCAP-anturit toimittavat NASAlle tarkkoja paine- ja kosteuslukemia planeetan olosuhteista. Nämä anturit toimivat vakaasti ja täsmällisesti pitkään sekä kestävät pölyä, kemikaaleja ja ankaria olosuhteita, minkä ansiosta ne ovat ihanteellinen valinta moniin haasteellisiin mittaustarpeisiin – myös avaruuteen. Samaa teknologiaa käytetään lukuisissa teollisuuden ja ympäristön sovelluksissa, kuten sääasemilla, radiosondeissa, kasvihuoneissa ja konesaleissa.
Ilmatieteen laitoksen Perseverance-mönkijään kehittämä kosteusmittalaite MEDA HS sisältää Vaisalan standardeja HUMICAP-kosteusantureita. HUMICAP on kapasitiivinen ohutkalvopolymeerianturi: se koostuu alustasta, johon laitetaan ohut polymeerikalvo kahden johtavan elektrodin väliin. Mönkijään asennettu kosteusanturi on teknologian uutta sukupolvea.
Kosteusmittausten lisäksi Ilmatieteen laitos on kehittänyt laitteiston paineen mittaamiseen: MEDA PS:n, joka hyödyntää Vaisalan BAROCAP-paineantureita. Nämä anturit on optimoitu toimimaan Marsin olosuhteissa. BAROCAP on piipohjainen mikromekaaninen paineanturi, joka toimii luotettavasti lukuisissa eri sovelluksissa meteorologiasta teollisiin mittauksiin.
Adelaiden yliopiston tutkijat ovat onnistuneet valmistamaan kuivamenetelmällä paksuja, itseään kannattelevia elektrodeja, jotka mahdollistavat jopa kaksinkertaisen suorituskyvyn verrattuna aiempiin sinkki- tai litiumioniakkujen jodikatodeihin. Lisäksi tutkijat lisäsivät elektrolyyttiin 1,3,5-trioksaania, joka muodostaa sinkin pinnalle suojaavan kalvon estäen dendriittien eli neulamaisen rakenteen muodostumisen.
Tallennusteknologian siirtyminen PCIe 4.0:sta PCIe 5.0:aan on käynnissä, ja se tuo mukanaan huomattavan suorituskykyloikan: PCIe 5.0 -väylä tuplaa kaistanleveyden 32 gigatransferiin sekunnissa (GT/s) per kaista. Tämä kehitys on erityisen merkittävä datakeskuksille, joissa SSD-levyjen tiedonsiirtokyky vaikuttaa suoraan palvelinten ja erityisesti tekoälyyn ja laskentatehoon perustuvien järjestelmien suorituskykyyn.
Tekoälyn yleistyminen kaikkien saataville asettaa uusia haasteita sulautettujen järjestelmien suunnittelijoille. Tämä koskee erityisesti verkon reunalla toimivia, koneoppimista (ML) hyödyntäviä IoT-sovelluksia. Niiden on toimittava hyvin tehokkaasti mahdollisimman alhaisella syöttövirralla sekä täytettävä prosessorien ja muistien vähimmäisvaatimukset.
