NASA lähettää heinäkuun lopulla Marsiin Perseverence-mönkijän, jonka on tarkoitus laskeutua tutkimaan punaista planeettaa helmikuussa 2021. Mariin matkaa myös suomalaista tekniikkaa, sillä Ilmatieteenlaitoksen kehittämiä laitteita käytetään osana mönkijän MEDA-anturijärjestelmää.
MEDA-laitteisto (Mars Environmental Dynamic Analyzer) mittaa lämpötilaa, tuulen nopeutta ja suuntaa, painetta, suhteellista kosteutta sekä pölyhiukkasten kokoa ja määrää. Ilmatieteen laitos on konsortion jäsen ja toimittaa MEDA-pakettiin sen kosteus- ja painemittauslaitteiston, joka perustuu Vaisalan antureihin.
- Mars on Venuksen tapaan erityisen kiinnostava kaasukehätutkimuksen kannalta, koska sillä on monessa suhteessa yhtäläisyyksiä Maan kanssa. Marsin-tutkimus auttaa meitä ymmärtämään paremmin myös Maan ilmakehää, sanoo Ilmatieteen laitoksen Planeetta- ja avaruusteknologiatutkimuksen ryhmäpäällikkö Maria Genzer.
Marsin ankarat ja haastavat olosuhteet edellyttävät kaikkein luotettavinta anturiteknologiaa, joka kykenee tuottamaan tarkkaa ja luotettavaa dataa ilman huolto- tai korjaustarpeita.
Marsin kaasukehän äärimmäisissä olosuhteissa Vaisalan HUMICAP- ja BAROCAP-anturit toimittavat NASAlle tarkkoja paine- ja kosteuslukemia planeetan olosuhteista. Nämä anturit toimivat vakaasti ja täsmällisesti pitkään sekä kestävät pölyä, kemikaaleja ja ankaria olosuhteita, minkä ansiosta ne ovat ihanteellinen valinta moniin haasteellisiin mittaustarpeisiin – myös avaruuteen. Samaa teknologiaa käytetään lukuisissa teollisuuden ja ympäristön sovelluksissa, kuten sääasemilla, radiosondeissa, kasvihuoneissa ja konesaleissa.
Ilmatieteen laitoksen Perseverance-mönkijään kehittämä kosteusmittalaite MEDA HS sisältää Vaisalan standardeja HUMICAP-kosteusantureita. HUMICAP on kapasitiivinen ohutkalvopolymeerianturi: se koostuu alustasta, johon laitetaan ohut polymeerikalvo kahden johtavan elektrodin väliin. Mönkijään asennettu kosteusanturi on teknologian uutta sukupolvea.
Kosteusmittausten lisäksi Ilmatieteen laitos on kehittänyt laitteiston paineen mittaamiseen: MEDA PS:n, joka hyödyntää Vaisalan BAROCAP-paineantureita. Nämä anturit on optimoitu toimimaan Marsin olosuhteissa. BAROCAP on piipohjainen mikromekaaninen paineanturi, joka toimii luotettavasti lukuisissa eri sovelluksissa meteorologiasta teollisiin mittauksiin.
ETNdigi 2/2024 -lehti käsittelee laajasti elektroniikka-alan innovaatioita, erityisesti sulautettuja järjestelmiä ja kehittyvää tekoälyä. Lehdessä esitellään esimerkiksi LUMI-supertietokoneen roolia tekoälymallien kehittämisessä Suomessa. Uutiskattauksen lisäksi mukana on useita syvemmälle eri tekniikoihin sukeltavia artikkeleita.
NordPass on julkaissut kuudetta kertaa vuotuisen 200 yleisintä salasanaa -tutkimuksensa, joka paljastaa kansainvälisesti suositut salasanat sekä 44 eri maan salasanat. Maailmalla yleisin salasana on nerokas ”123456” ja Suomen yleisimpänä jatkaa kestosuosikki ”qwerty123”.
Tulevaisuuden autot nojaavat yhä tiukemmin nopeaan datansiirtoon. Tämän dataväylän pitää perustua standardiin. Sellainen on PCIe-väylä, kertoo Microchip.