NASA lähettää heinäkuun lopulla Marsiin Perseverence-mönkijän, jonka on tarkoitus laskeutua tutkimaan punaista planeettaa helmikuussa 2021. Mariin matkaa myös suomalaista tekniikkaa, sillä Ilmatieteenlaitoksen kehittämiä laitteita käytetään osana mönkijän MEDA-anturijärjestelmää.
MEDA-laitteisto (Mars Environmental Dynamic Analyzer) mittaa lämpötilaa, tuulen nopeutta ja suuntaa, painetta, suhteellista kosteutta sekä pölyhiukkasten kokoa ja määrää. Ilmatieteen laitos on konsortion jäsen ja toimittaa MEDA-pakettiin sen kosteus- ja painemittauslaitteiston, joka perustuu Vaisalan antureihin.
- Mars on Venuksen tapaan erityisen kiinnostava kaasukehätutkimuksen kannalta, koska sillä on monessa suhteessa yhtäläisyyksiä Maan kanssa. Marsin-tutkimus auttaa meitä ymmärtämään paremmin myös Maan ilmakehää, sanoo Ilmatieteen laitoksen Planeetta- ja avaruusteknologiatutkimuksen ryhmäpäällikkö Maria Genzer.
Marsin ankarat ja haastavat olosuhteet edellyttävät kaikkein luotettavinta anturiteknologiaa, joka kykenee tuottamaan tarkkaa ja luotettavaa dataa ilman huolto- tai korjaustarpeita.
Marsin kaasukehän äärimmäisissä olosuhteissa Vaisalan HUMICAP- ja BAROCAP-anturit toimittavat NASAlle tarkkoja paine- ja kosteuslukemia planeetan olosuhteista. Nämä anturit toimivat vakaasti ja täsmällisesti pitkään sekä kestävät pölyä, kemikaaleja ja ankaria olosuhteita, minkä ansiosta ne ovat ihanteellinen valinta moniin haasteellisiin mittaustarpeisiin – myös avaruuteen. Samaa teknologiaa käytetään lukuisissa teollisuuden ja ympäristön sovelluksissa, kuten sääasemilla, radiosondeissa, kasvihuoneissa ja konesaleissa.
Ilmatieteen laitoksen Perseverance-mönkijään kehittämä kosteusmittalaite MEDA HS sisältää Vaisalan standardeja HUMICAP-kosteusantureita. HUMICAP on kapasitiivinen ohutkalvopolymeerianturi: se koostuu alustasta, johon laitetaan ohut polymeerikalvo kahden johtavan elektrodin väliin. Mönkijään asennettu kosteusanturi on teknologian uutta sukupolvea.
Kosteusmittausten lisäksi Ilmatieteen laitos on kehittänyt laitteiston paineen mittaamiseen: MEDA PS:n, joka hyödyntää Vaisalan BAROCAP-paineantureita. Nämä anturit on optimoitu toimimaan Marsin olosuhteissa. BAROCAP on piipohjainen mikromekaaninen paineanturi, joka toimii luotettavasti lukuisissa eri sovelluksissa meteorologiasta teollisiin mittauksiin.
Elisa ja Nokia laajentavat 5.5G-verkon eli 5G Advancedin kattavuutta Suomessa ja Virossa, mutta verkon hyödyt jäävät vielä harvojen käyttöön päätelaitteiden puutteen vuoksi. Elisan teknologiajohtaja Sami Komulaisen mukaan uusi verkko on jo käytössä tietyillä alueilla. - Elisan 5.5G kattaa tällä hetkellä osan pääkaupunkiseudusta sekä Tampereen, Turun ja Jyväskylän aluetta, Komulainen sanoo.
Prototyyppien kehitystyössä nopeus on valttia. Markkinoilla menestyvät sovellukset, joilla aikaan saadaan uusia ja virtaviivaistetaan jo olemassa olevia palveluita. Nykyisin käytössä oleviin sulautettuihin järjestelmiin saadaan lisää toimintoja hyödyntämällä data-analytiikan ja koneoppimisen kaltaisia tekniikoita reaaliaikaisen sensoridatan käsittelyn tehostamisessa. Myös käyttöliittymien kehittymisen tuomien etujen hyödyntäminen helpottaa automaattisten järjestelmien kasaamista ja ohjausta.
Traco Powerin uusi TMR 10WIR -sarja tarjoaa jopa 10 watin tehon vain sokeripalan kokoisessa SIP-8-metallikotelossa. Poweri on kvalifioitu käyttöön rautateillä. Kompakti DC/DC-muunnin on suunniteltu erityisesti vaativiin liikenne- ja teollisuussovelluksiin, joissa tila on kortilla, mutta laatuvaatimukset korkealla.
