Bluetooth-yhteys on monelle arkipäiväinen apuväline langattomissa kuulokkeissa, kaiuttimissa tai paikannuslaitteissa. Harva kuitenkaan muistaa, että tämä näennäisesti harmiton toiminto voi kuluttaa akkua ja muodostaa merkittävän tietoturvariskin – erityisesti silloin, kun se on päällä turhaan.
Vaikka Bluetooth ei yksinään ole älypuhelimen suurin virrankuluttaja, se lisää taustakulutusta etenkin yhdessä muiden langattomien yhteyksien, kuten Wi-Fin ja GPS:n, kanssa. Pitkillä matkoilla tai vanhemmilla puhelimilla akun riittävyys voi muodostua ongelmaksi. Jos Bluetooth on yhdistetty esimerkiksi langattomiin kuulokkeisiin tai kaiuttimeen, virrankulutus on selvästi suurempaa. Kulutus kasvaa myös silloin, kun yhdistetty laite on kauempana puhelimesta, koska yhteyden ylläpitäminen vaatii enemmän energiaa. Uudemmat Bluetooth-versiot ovat energiatehokkaampia, mutta kulutusta ei silti voi täysin sivuuttaa. Lisäksi jokainen säästetty prosentti voi ratkaista, etenkin jos akun varaustaso on jo matala.
Bluetoothin päälläpito ei kuluta vain akkua – se on myös tietoturvariski. Saksalainen kuluttajajärjestö Stiftung Warentest varoittaa, että Bluetooth-yhteyden kautta on mahdollista toteuttaa useita erilaisia hyökkäyksiä. Bluejacking tarkoittaa tilannetta, jossa hyökkääjä lähettää viestejä tai yhteyspyyntöjä Bluetoothin kautta lähilaitteisiin. Näillä viesteillä voidaan lähettää roskapostia tai yrittää kalastella tietoja esimerkiksi huijauslinkkien avulla. Bluesnarfing-tekniikassa hyökkääjä voi päästä käsiksi puhelimessa oleviin tietoihin, kuten yhteystietoihin, viesteihin tai kalenterimerkintöihin, jos laitteessa ei ole käytössä suojamekanismeja, kuten PIN-koodeja tai salasanoja. Bluebugging on vielä vakavampi – siinä hyökkääjä voi ottaa laitteen kokonaan haltuun ja esimerkiksi soittaa puheluita, lähettää viestejä tai siirtää tiedostoja ilman käyttäjän lupaa tai tietoisuutta.
Lisäksi on olemassa niin sanottu man-in-the-middle-hyökkäys, jossa hyökkääjä asettuu kahden Bluetooth-laitteen väliin ja kuuntelee tai manipuloi niiden välistä tiedonsiirtoa. BlueBorne-hyökkäyksissä puolestaan hyödynnetään itse Bluetooth-protokollan haavoittuvuuksia – nämä hyökkäykset eivät vaadi edes suoraa yhteyttä laitteeseen, ja voivat tapahtua täysin huomaamatta. Bluetooth Impersonation Attack, eli BIAS, on puolestaan hyökkäystyyppi, jossa laite huijataan muodostamaan yhteys hyökkääjän laitteeseen luullen sitä luotetuksi. Tämä voi tapahtua ilman lisäkyselyä tai hyväksyntää käyttäjältä.
Kaiken tämän vuoksi Bluetooth-yhteys kannattaa kytkeä pois päältä, kun sitä ei aktiivisesti käytetä. Android-puhelimissa tämä onnistuu helposti vetämällä ilmoitusvalikko esiin näytön yläreunasta ja sammuttamalla Bluetooth kuvakkeesta. iPhonessa yhteyden voi näennäisesti katkaista ohjauskeskuksesta, mutta toiminto on vain tilapäinen – iOS kytkee Bluetoothin takaisin päälle ajan myötä. Jos haluaa pysyvästi sammuttaa Bluetoothin, on mentävä Asetukset-sovellukseen ja sammutettava toiminto sieltä.
Bluetooth on monessa tilanteessa hyödyllinen ja jopa välttämätön, esimerkiksi handsfree-puheluissa, autoyhteyksissä tai paikannuksessa. Mutta silloin kun sitä ei tarvitse, sen pitäminen päällä on turhaa, ja voi olla jopa haitallista.
Suojattu flash-muisti tarjoaa verkkoon liitetyille laitteille ja järjestelmille laitteistopohjaisen suojauskerroksen ja täyttää NIST SP800-193 -ohjeistuksen mukaiset häiriönsietovaatimukset. Muistipiireihin erikoistuneen Winbondin kehittämä suojattu flash-piiri on myös suoraan korvaava ja täysin yhteensopiva tavanomaisten NOR-flash-piirien kanssa.