Suomessa on kehitetty maailmanlaajuisestikin huomattava ratkaisu internet-liikenteen laitepohjaiseen salaukseen. Asialla on Aalto-yliopistossa vuonna 2017perustettu Xiphera. Sen kehittämä ratkaisu on toteutettu Intelin FPGA-piirille.
Xiphera Oy ei ole aivan tyypillinen kasvuyritys, sillä yritys tuotti voittoa jo toisen tilivuotensa aikana. Yritys on useiden suurten puolijohdevalmistajien virallinen kumppani laitteistopohjaisten tiedon salaus- ja suojausmenetelmien toteuttajana.
Xipheran tuotteet perustuvat ohjelmoitavien logiikkapiirien (Field Programmable Gate Array eli FPGA) hyödyntämiseen kryptografisten IP-lohkojen (Intellectual Property) toteutusalustana. Raudalla saavutetaan korkeampi turvataso ja parempi suorituskyky ohjelmistopohjaisiin ratkaisuihin verrattuna.
Xipheran toteuttamat tiedon salaus- ja suojausmenetelmät ovat täysin ohjelmistoista riippumattomia. Korkeimman suojaustason laitteistolliset tiedon salaus- ja suojausjärjestelmät ovatkin olleet ns. kriittisen infrastruktuurin toimijoiden käytössä jo useita vuosikymmeniä, koska tällöin vältetään altistuminen ohjelmistopohjaisille hyökkäyksille.
Xiphera julkisti eilen TLS 1.3 IP-lohkon Intelin FPGA-tekniikalle. Siinä kryptografisten operaatioiden laskenta ja avaintenhallinta ovat täysin FPGA-pohjaisia, mikä mahdollistaa täydellisen riippumattomuuden ohjelmistopohjaisia järjestelmiä uhkaavista heikkouksista.
- TLS-protokollan (Transport Layer Security) uusin versio on TLS 1.3, joka sisältää merkittäviä parannuksia sekä salauksen tasossa että suojatun yhteyden muodostamisen nopeudessa verrattuna edelliseen jo kymmenen vuotta vanhaan TLS 1.2 -versioon, kertoo Xipheran teknologiajohtaja Kimmo Järvinen.
Xipheran TLS 1.3 IP-lohko mahdollistaa korkeamman suojaustason täysin laitteistopohjaisella salauksella ja avaintenhallinnalla. Lisäksi FPGA-pohjainen tiedon salauksen ja suojauksen toteutus kasvattaa yhteyden nopeutta laitteistokiihdytyksen ansiosta.
Uudella tuotejulkistuksellaan Xiphera laajentaakin kriittisen infrastruktuurin käsitettä myös teollisuusautomaation pariin, jossa uhkakuva ulkopuolisesta hyökkäyksestä on alati paheneva. Kriittisen infrastruktuurin sektorin yritysten pahenevaan uhkakuvaan reagoivissa turvallisuusratkaisuissa ei voida tehdä kompromisseja ympäristön ja ihmishenkien suhteen, minkä lisäksi on myös alati varmistettava yritysten oman tuotannon jatkuvuus sekä suojeltava yritysten immateriaalioikeuksia.
Autoteollisuus on siirtymässä yhä monimutkaisempiin ohjelmistopohjaisiin järjestelmiin, joissa virheetön ohjelmisto on elintärkeää turvallisuuden ja suorituskyvyn varmistamiseksi. Ohjelmiston laatu ja luotettavuus eivät ole enää vain valinnaisia ominaisuuksia, vaan kriittisiä vaatimuksia erityisesti autonomisessa ajamisessa, kehittyneissä kuljettajaa avustavissa järjestelmissä (ADAS) ja yhdistetyissä ajoneuvojärjestelmissä.
Kestävä digitaalinen infrastruktuuri on kriittinen, jotta tietoliikenneverkot voidaan tehokkaasti valjastaa tekoälyinnovaatioiden ja pilvipohjaisten palveluiden tarpeisiin. Tekoälyyn liittyvien datarikkaiden sovellusten lisääntyvä kysyntä edellyttää tietoliikenneverkkoa, joka kykenee käsittelemään suuria tietomääriä alhaisella viiveellä, kirjoittaa Orange Businessin kumppaniratkaisuista vastaava Carl Hansson.
Euroopan unioni ottaa merkittävän askeleen avaruusteknologian kehittämisessä allekirjoittamalla sopimuksen uuden IRIS²-satelliittijärjestelmän toteuttamisesta. Tämä 290 satelliitin verkko on suunniteltu vahvistamaan Euroopan itsenäisyyttä ja turvallista yhteydenpitoa.
Jotta voidaan vastata uuden teknologian vaatimuksiin ja pitää järjestelmät toimimassa ”kellon tavoin”, on aika harkita ajoitusratkaisuja uudelleen. Tässä kaksiosaisessa "Precision Timing" -artikkelissa opit, miksi mikroelektromekaanisiin järjestelmiin eli MEMS-komponentteihin perustuvat piiajoituslaitteet päihittävät kvartsin elektroniikkasuunnittelun uudella aikakaudella. 
Matalatehoisten langattomien ratkaisujen asiantuntija Nordic Semiconductor ja eSIM-ratkaisuja kehittävä Kigen ovat julkistaneet yhteistyön, joka sujuvoittaa massiivisten IoT-verkkojen käyttöönottoa. Yhdessä he esittelevät CES 2025 -messuilla ratkaisun, joka yhdistää Nordic Semiconductorin nRF9151-moduulin ja Kigenin SGP.32 IoT eSIM-teknologian sekä laitteiden hallinta-alustan.
